Soinniton äänne
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Soinniton äänne[1] on äänne, joka syntyy ilman, että äänihuulet värähtelevät kurkussa.[1][2] Ääni syntyy jossakin muussa kohdassa ääniväylää, esimerkiksi suussa tai huulilla: h, s, p. Yleensä soinnittomia ovat vain konsonantit, mutta esimerkiksi kuiskatessa myös vokaalit voivat olla soinnittomia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomi, Kari: Johdatusta puheen akustiikkaan. (Suomenkielinen oppikirja. Logopedian ja fonetiikan laitoksen julkaisuja 4) Oulu: Oulun yliopisto, 1990. ISBN 951-42-2922-3
- Wiik, Kalevi: Fonetiikan perusteet. (Suomenkielinen oppikirja) Helsinki: WSOY kurssikirjat, 1981. ISBN 951-0-10324-1