Seinäjoen pesäpallostadion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seinäjoen pesäpallostadion
Seinäjoen pesäpallostadion heinäkuussa 2015.
Seinäjoen pesäpallostadion heinäkuussa 2015.
Rakennuksen tiedot
Sijainti Pelipuisto 9
60100 Seinäjoki
Koordinaatit 62.782155°N, 22.85477°E
Rakennustyöt aloitettu 1950-luvulla
Avattu 1992 (uusi stadion)
Remontoitu 2008, 2014 ja 2023
Omistaja Seinäjoen kaupunki
Kenttä hiekkatekonurmi
Kustannukset 6 milj. mk
Arkkitehti Konte Oy
Käyttäjät

Pesäpallo:
Seinäjoen Maila-Jussit (1992-)
PeTo-Jussit (2005-2011)
JymyJussit (2013-)

Katsojakapasiteetti

3 500

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Seinäjoen pesäpallostadion pääkatsomosta päin.
Ilkka-areenan logo.

Seinäjoen pesäpallostadion (sponsorinimeltään vuodesta 2023 Unico-areena ja aiemmin Ilkka-areena[1]) sijaitsee Seinäjoen keskuskentän vieressä Seinäjoen urheilupuistossa. Kenttä toimii Miesten Superpesis-joukkue JymyJussien kotikenttänä sekä Naisten Superpesis-joukkue Seinäjoen Maila-Jussien (Jussittaret) kotikenttänä. Stadion on valmistunut kesällä 1992. Samana vuonna kentällä pelattiin myös miesten ja poikien Itä–Länsi-ottelut.[2] Itä-Länsi siellä on pelattu myös vuonna 2002 ja 2014.[3] Kenttä nimettiin Ilkka-areenaksi vuonna 2006, kun sanomalehti Ilkka ryhtyi sponsoriksi. Tätä ennen kenttää tunnettiin ainoastaan nimellä Seinäjoen pesäpallostadion. Vuonna 2008 kentälle vaihdettiin uusi hiekkatekonurmi 16 vuotta vanhan tilalle. Samalla tuhopolton kohteiksi joutuneet pukutilat vaihtoivat paikkaa kentän takarajalta katsomon taakse.[4] Kentän katsomokapasiteetti on 4 500, josta 2 200 paikkaa on katetussa pääkatsomossa. Kentän ylälaidalla on seitsemän aitiota, joihin mahtuu 150 henkilöä.[5][6]

Kenttä on ollut käytössä 1950-luvulta lähtien. Uuden Seinäjoen pesäpallostadionin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1992, jolloin siitä tuli samalla Suomen suurin pesäpallostadion. Vasta vuonna 1997 valmistunut Raksilan pesäpallostadion oli massiivisempi. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin nykyinen pääkatsomo ja toisessa vaiheessa 1990-luvun lopussa oli tarkoitus tehdä sivuttaiset jatkokatsomot niin, että koko stadionille olisi mahtunut lähes 6 000 katsojaa. Kakkosvaihetta ei ole toteutettu lukuisista toiveista huolimatta vieläkään ja siksi stadion vaikuttaa hieman keskeneräiseltä ja on kolkon tuntuinen. Kentän alkuperäinen kustannusarvio vuonna 1992 oli yli kahdeksan miljoonaa markkaa ja toisen vaiheen oli tarkoitus maksaa noin neljä miljoonaa markkaa. Vuosina 2013–2014 stadionille tehtiin mittava katsomouudistus ja toisessa vaiheessa toteutettiin maavallilla sivukatsomot. Siten katsomo tuli lähemmäs pelikenttää ja loi peliin tunnelmaa. Stadionia korjattiin myös vuonna 2023, jolloin kentän pinta ja pohjat uusittiin ja pelikenttää tuotiin jälleen lähemmäs katsomoita. Katsomon siirto oli yhdeksän metriä, ja siirron tarkoituksena on parantaa yleisön viihtyvyyttä. Kakkospuolen aitakin muuttui ja korjauksen jälkeen pallo menee entistä helpommin aidan ali pysäköintipaikalle. Myös pallon karkaaminen aidan ulkopuolelle vaikuttaa yleisön viihtyvyyteen.[7]

Valmistuttuaan stadion toimi Seinäjoen Maila-Jussien uutena kotistadionina. Stadionilla on siten pelattu Superpesistä yhtä kautta lukuun ottamatta joka vuosi. Heti avajaisvuonna stadion sai kunnian isännöidä miesten ja poikien Itä–Länsi-otteluita.[2] Miesten ottelu päättyikin kotijoukkue Lännen 7–5-voittoon[8]. Myös naisten pääsarjaa stadionilla on pelattu yhden kauden ajan, kun kaudella 1994–1995 SMJ:n naiset pelasivat Superpesiksessä. Tosin naisten pääsarjaotteluita kentällä nähtiin 2000-luvullakin, kun PeTo-Jussit pelasivat joitakin pelejään stadionilla[9]. Samoin myös miesten Superpesiksessä Nurmon Jymy pelasi muutamia otteluitaan Seinäjoen pesäpallostadionilla.

Kaudelle 2013 Seinäjoen pesäpallostadionin pääkäyttäjäksi tulivat uusi yhdistynyt pesäpallojoukkue Jymy-Jussit ja Seinäjoen Maila-Jussien naisten ykköspesisjoukkue. Kentän kattoon on ikuistettu Seinäjoen Maila-Jussien ja Nurmon Jymyn mestaruuslogot Superpesiksestä ja pesäpallon Suomen Cupista.

Kuvat Seinäjoen pesäpallostadionista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävimmät tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuisten konserttien ja tapahtumien lisäksi Seinäjoen pesäpallostadionilla on pelattu vuotuisia pesäpallon arvo-otteluita. Itä–Länsi-ottelut on pelattu nykyisellä kentällä vuosina 1975, 1978, 1992, 2002 ja 2014, minkä lisäksi vuoden 2019 ottelu tullaan pelaamaan Seinäjoen pesäpallostadionilla[10]. Lisäksi Superpesiksen loppuotteluja on pelattu kentällä 1969, 1974, 1976, 1982, 1983, 1985, 1987, 1988. Kentällä pelattiin myös aikanaan kauppias Vesa Keskisen 30-vuotissyntymäpäiväottelu. Kentällä on myös ollut autourheilutapahtumia talvisin ja koko kansan luistelutapahtumia.

Yleisömäärät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Areenan vuosittaiset katsojakeskiarvot Miesten superpesiksessä
  Keskiarvo Pudotuspelit
1970 2 440
1975 2 558
1980 3 430 3 538 *
1985 2 894 3 650 *
1986 2 785 1 770 *
1987 2 492 4 982 *
1988 2 465 3 858 *
1989 3 126 5 123 *
1990 2 674 1 856 **
1991 2 791 3 493 *
1992 2 288 1 468 **
1993 2 553 2 576 *
1994 1 683 ?
1995 2 135 2 786 *
1996 2 287 2 248 *
1997 2 793 3 218 *
1998 2 298 2 352 *
1999 1 729 565 **
2000 1 158 2 990 *
2004 1 280 1 056 *
2007 1 101 376 **
2013 1 803 3 284 *
2014 1 717 1 347 *
* Ylempi pudotuspelit, ** Alemmat pudotuspelit

Pesäpallostadionin yleisöennätys on 6 650 henkilöä, joka on pesäpallon runkosarjan ottelusta Seinäjoki–Siilinjärvi 24. toukokuuta 1980 vanhan stadionin aikana.lähde? Uuden stadionin ennätys on 6 130 katsojaa välieräottelussa Seinäjoki–Sotkamo vuonna 1997.lähde? Samana vuonna tehtiin myös runkosarjan ennätys 5 831 henkilöä ottelussa Seinäjoki–Helsinki.lähde? Stadionilla on järjestetty myös tapahtumia ja konsertteja, joiden yleisömäärät eivät ole tiedossa.