Savonlinja
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Asiaa, mutta mistä? |
| Savonlinja | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Suomen elämänmakuisin bussiyhtiö |
| Perustettu | 1924[1] |
| Perustaja | Toivo J. Honkanen |
| Toimitusjohtaja | Harri Leskinen |
| Kotipaikka | Mikkeli |
| Toiminta-alue | Itä-, Kaakkois- ja Etelä-Suomi |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
| Henkilöstö | 700 |
| Kotisivu |
www |
Savonlinja-yhtiöt on Mikkelissä kotipaikkaansa pitävä, Suomen toiseksi suurin yksityinen linja-autoyhtiö. Autojen määrältään ainoastaan Koiviston Auto on suurempi. Yhtiö työllistää yli 700 linja-autoalan ammattilaista ja omistaa yli 500 linja-autoa. Savonlinja liikennöi etupäässä Itä- ja Kaakkois-Suomessa, sekä pääkaupunkiseudulla.
Kai Honkanen nimitettiin 1. elokuuta 2016 alkaen Savonlinja-yhtiöiden toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi. Kain isä Raimo O. Honkanen on siirtynyt syrjään yrityksen operatiivisesta toiminnasta. Savonlinjan perusti Kai Honkasen isoisä Toivo vuonna 1924 ja vuonna 1956 vetovastuuseen tuli Raimo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maatilallisen poika Toivo Johannes Honkanen (s. 1900) kiinnostui uudesta ja kasvavasta maantieliikenteen alasta 1920-luvun alussa. Hänen vanhempiensa omistama pieni maatila ei tarjonnut elantoa kaikille, vaan osan perheestä oli työskenneltävä sen ulkopuolella. Toivo J. kirjoittautui vuonna 1924 autokouluun Lappeenrantaan ja saikin myöhemmin samana vuonna todistuksen ”täydellisen autokurssin” suorittamisesta. Ajokortin saatuaan hän sanoutui irti Kaukaan tehtaalta ja aloitti kuorma-auton kuljettajana. Töitä ei kuitenkaan ollut kovin säännöllisesti. Kun Honkanen sai kieltävän vastauksen Saimaan Osuus-Autolta työpaikkahakemukseensa Lappeenranta–Lauritsala-välille, hän päätti aloittaa liikennöinnin tuolla linjalla itsenäisenä yrittäjänä. Saatuaan tarvittavan käsirahan kasaan ja loppuosaan vekselin Toivo J. Honkanen hankki vuoden 1924 Fordin viipurilaisesta autoliikkeestä. Liikennöinti alkoi 1. joulukuuta 1924.[2]
Vuonna 1927 Toivo J. Honkanen muutti Lappeenrannasta Mikkeliin, josta käsin hän alkoi ajaa linjaa Heinolaan. Lokakuussa 1929 syntyi toiminimi Toivo J. Honkanen ja kumppanit, joka aloitti paikallisliikenteen Ford AA -linja-autolla. Seuraavaksi liikenteenharjoittajat Toivo J. Honkanen, Onni Nojonen ja Nestor Hälikkä ryhtyivät joulukuussa 1930 yhteistyöhön ja aloittivat linjan Mikkelistä Joensuuhun. Yhtymä suuntasi voimakkaaseen kasvuun, ja Mikkelistä ajettiin Joensuun ja Heinolan lisäksi Savonlinnaan, Kouvolaan, Jyväskylään ja Viipuriin. Vuonna 1934 yhtymällä oli jo 15 linja-autoa. Tässä vaiheessa yhtymän asioiden hoito ei enää ollut yksinkertaista, sillä liikennekenttä oli laaja ja yhteisten linjojen lisäksi hoidettiin kunkin osakkaan henkilökohtaisessa omistuksessa ollutta liikennettä. Niinpä päätettiin perustaa osakeyhtiö, jolle siirtyisi yhtymän harjoittama linjaliikenne kokonaisuudessaan, ja kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti Savonlinja Oy:n yhtiöjärjestyksen 22. tammikuuta 1935. Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin Toivo J. Honkanen, ja osaltaan taloudellisen nousukauden siivittämänä yritys kasvoi 1930-luvun jälkimmäisen puoliskon aikana suorastaan rajusti. Esimerkiksi vuoden 1938 aikana Savonlinja hankki 15 uutta linja-autoa.[2]
Vuoteen 1939 mennessä Savonlinjat oli kasvanut Suomen suurimmaksi Linja-autoliiton jäsenliikennöitsijäksi 81 autollaan. Kahta vuosikymmentä myöhemmin vuonna 1959 sijoitus oli kolmas ja autoja 70, ja vuonna 1972 Savonlinja oli toiseksi suurin automäärällä 189.[3]
Vuosina 1942–1955 Savonlinja oli osakkaana tamperelaisessa autokoritehdas Ajokki Oy:ssä. Vuonna 1947 Savonlinja osti mikkeliläisen autoliikkeen Vauhti-Vaunu Oy:n turvatakseen varaosa- ja tarvikehankintansa. Vauhti-Vaunu toimi myöhemmin Volvon piirimyyjänä Mikkelissä. Vuonna 1949 yhtiö aloitti ensimmäisen pikavuoronsa reitillä Mikkeli–Heinola–Lahti–Helsinki. Samana vuonna Toivo J. Honkanen sai talousneuvoksen arvonimen. Vuonna 1952 Savonlinjan perustajaosakas Nestor Hälikkä irtaantui yhtiöstä ja perusti oman yrityksensä Salmenlinja Oy:n. Tämän vuoksi Savonlinjan kalusto väheni 11 autolla ja ajomäärä 15 prosentilla. Samalla Savonlinjasta tuli Honkasten perheyhtiö.[2]
Toivo J. Honkanen kuoli vaikean sairauden murtamana maaliskuun lopussa 1956 ja hänen poikansa Raimo O. Honkanen joutui ottamaan vastuun yrityksestä vain 22-vuotiaana. Vuonna 1959 Helsingin ja Mikkelin välinen pikavuoro pidennettiin ulottuvaksi Savonlinnaan. Vuonna 1971 Savonlinjan autoluku ylitti 200:n rajan.[2]
Vuoden 2015 lopussa Savonlinja erosi ExpressBus-markkinointiyhteenliittymästä, jossa Savonlinja oli ollut perustamisesta lähtien. Tammikuussa 2016 pikavuororeitit nimettiin Suomireiteiksi ja jokaiselle vuorolle annettiin oma numeronsa[4].
Lokakuussa 2018 Savonlinja myi Kymen Charterlinelle vuonna 1985 ostamansa Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy:n ja osan Kymenlaakso reiteistään.[5][6][7]
Savonlinja luopui paikallisliikenteestä Turun seudulla myymällä sen LS-Liikennelinjoille.[8]
Savonlinja-konserniin sulautettuja yrityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1966 Savon Liikenne Ky, Kuopio
- 1967 E. Toivanen Oy, Kuusjärvi
- 1969 Joutsan Auto Oy, Joutsa
- 1975 Anttolan Liikenne Oy, Anttola
- 1982 Linja-Ruponen Oy, Savonlinna
- 1982 Veikko Uotila Ky, Savonlinna
- 1983 Mikkelin Liikenne Oy, Mikkeli
- 1985 Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Lapinjärvi
- 1985 Autolinjat Oy, Lappeenranta
- 1985 Kantasen Liikenne Ky, Pieksämäki
- 1988 Oy Hj. Holmström Ab, Loviisa
- 1988 Kossilan Liikenne Oy, Kouvola
- 1995 Ab J. Tidstrand Oy, Loviisa
- 1995 Eino Tuomala, Kouvola
- 1996 Linjaliikenne Onni Laaksonen Ky, Turku
- 1996 Aatto Heinonen Ky, Turku
- 1996 A. Jalosen Liikenne Oy, Turku
- 1996 Liikenneyhtiö M. Koski Oy, Turku
- 1997 Sääksjärven Linja Oy, Mäntsälä
- 1997 Tuomisen Linja Oy, Tuusula
- 1997 Saimaan Liikenne Oy, Lappeenranta
- 1999 Linja-autoliikenne M. Vesanen, Heinola
- 2003 U. Saresma Oy, Sulkava[9]
- 2008 Joensuun Linja Oy, Joensuu[10]
Savonlinja tänään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savonlinjan palvelutarjontaan kuuluu kaupunkien ja kuntien sopimusliikenne, seutu- ja lähiliikenne, pikavuoro-, vakiovuoro-ja tilausajoliikenne sekä tapahtumakuljetukset ja elämysmatkat.
Savonlinja ajaa paikallisliikennettä Joensuussa [Lappeenranta|Lappeenrannassa]], Kuopiossa, Savonlinnassa, Kouvolassa sekä HSL-alueella.[11]
Vakiovuoroliikennettä ajetaan Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa.
Savonlinjan pikavuororeitit ovat[6]:
- Kuopio–Outokumpu–Joensuu
- Kuopio-Iisalmi-Oulu
- Lappeenranta-Mikkeli-Jyväskylä
- Lappeenranta-Hamina-Helsinki
Palveluliikennettä ajetaan Kuopiossa, Savonlinnassa ja Joensuussa
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Savonlinjan yritystietoa Savonlinja. Viitattu 15.3.2017.
- ↑ a b c d Matti Viitaniemi: Yhden miehen yrityksestä konserniksi. Bussiammattilainen 1/2005, s. 43–46. Helsinki: Linja-autoliitto.
- ↑ Viitaniemi, Matti ja Mäkelä, Aarne: Suomen linja-autoliikenteen historia, s. 465, 524, 525. Jyväskylä: Linja-autoliitto ry, 1978. ISBN 951-99162-8-8
- ↑ Savonlinja-yhtiöt - Sivu 3 jlf.fi. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Etela-Suomen Linjaliikenne: 00000 tietoja BUSSIDATA. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ a b Savonlinja - Kattavat Suomireitit www.savonlinja.fi. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Muutoksia liikenteessä - Savonlinja - Uutiset www.savonlinja.fi. Arkistoitu 25.11.2018. Viitattu 25.11.2018.
- ↑ Savonlinja: Savonlinja Oy:n liiketoimintakauppa 31.10.2022 Savonlinja. 13.10.2022. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Matti Viitaniemi: Yhden auton yrityksestä 500 auton konserniksi. Bussiammattilainen 6/2004, s. 14–17. Helsinki: Linja-autoliitto.
- ↑ Bussiammattilainen 6/2008, s. 13. Helsinki: Linja-autoliitto, 2008.
- ↑ Savonlinja - Paikallisliikenne www.savonlinja.fi. Viitattu 2.4.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Savonlinja Wikimedia Commonsissa