Sarjis
Sarjis oli vuosina 1972–1974 ilmestynyt, pelkästään suomalaista sarjakuvaa julkaissut sarjakuvalehti. Lehden kustantajana oli sittemmin Semiciin yhdistetty Kustannus Oy Williams ja päätoimittajana Veikko Savolainen.[1]
Lehden piirtäjien ydinjoukon muodostivat Joonas-sarjakuvastaan tunnettu Veikko Savolainen sekä muista piirtäjistä Usko Laukkanen (nimimerkki Foi), Seppo Lindqvist, Veli-Pekka Alare, Hannu Kuukkanen (nimimerkki Valto), Tarmo Koivisto ja Kari Leppänen (nimimerkki Oskari). Myöhemmin tunnetuiksi tulleista suomalaisen sarjakuvan tekijöistä lehdessä esiintyivät lisäksi myös Ursula Niemistö, Hannu Mänttäri, Mauri Kunnas, Harri Vaalio (nimimerkki Wallu), Ilkka Heilä, Martti Sirola ja Jorma Pitkänen (nimimerkki Jope).[1]
Edellämainittujen lisäksi seuraavien 28 sarjakuvantekijän töitä julkaistiin: Timo Aarniala, Kai Bergroth (KJB), Seppo Halinen, Pauli Heikkilä, Elisse Heinimaa, Jouko Innanen (Joke), Timo Kästämä, Timo Lemettinen, Jukka Linko, Kalevi Manninen, Timo Mikama, Eero Nykänen, Jyrki Nykänen, Harri Ojala, Pertti Palttala (Pera), Pasi Penkki, Kalervo Pulkkinen, Risto Pulkkinen (Ripa), Sakari Pulkkinen, Riku Päivärinta, Sameli Rantanen (Santtu), Ilkka Remes, Matti Remes, Olli Savolainen (Olli Snen), Tarmo Soukka (Tsou), Heikki Tiiainen (ht), Juha Tikkanen ja Kai Tuloisela.[1]
Lehden ansiosta koko joukko ennestään tuntemattomia sarjakuvantekijöitä ja amatöörejä pääsi julkisuuteen. Monelle töiden julkaiseminen merkitsi kannustusta harrastuksen syventämiseen tai jopa sysäystä ammattiin.[1]
Sarjakuvien julkaisemisen lisäksi lehdessä annettiin neuvoja hyvän sarjakuvan tekemiseen. Myöskin järjestettiin sarjakuvakilpailuja, joissa esimerkiksi sarjan juoni ja nimi oli annettu.[1]
Lehdessä oli myös suomalaisen sarjakuvan historiaa tai esimerkiksi sarjakuvan sanomaa käsitteleviä artikkeleita. Kirjoittajina olivat muun muassa Osmo Jokinen, Heikki Kaukoranta ja Jukka Rislakki. Esimerkiksi sellaiset nimet kuin Kari Suomalainen, Erkki Tanttu (Rymy-Eetu), Asmo Alho ja Mika Waltari (Kieku ja Kaiku) ja Aarno Liuksiala (Pöllisen möhläyksiä) pääsivät esimerkkeinä esiin.[1]