Polyamidi

Kevlar on erittäin kestävä polyamidikuitu. Sen rakenteessa toistuvat amidisidokset.

Polyamidi (lyhenne PA) on polymeeri, jossa monomeerit ovat yhdistyneet amidisidoksin. Teoriassa on mahdollista syntetisoida valtava määrä erilaisia polyamideja. Polyamideilla tarkoitetaan yleensä vain keinotekoisia polymeerejä, vaikka luonnon proteiinejakin voidaan pitää polyamideina. Polyamideista tunnetuin on 1930-luvulla kehitetty nailon, joka on rakenteeltaan lineaarinen polyamidi. Lineaarisilla polyamideilla on kolme kaupallisesti merkittävää valmistustapaa. Nämä valmistustavat ovat diamiinin ja dikarboksyylihapon tai diamiinin ja dihappokloridin välinen kondensaatioreaktio, aminohapon itsekondensaatio ja laktaamirenkaan aukeaminen.

Polyamidi luetaan teknisiin muoveihin ja sitä käytetään eräässä kolmiulotteisen tulostuksen tekniikassa tulostusmateriaalina. Sen kitkakerroin terästä vasten on 0,25–0,35.

Polyamideista valmistetaan muun muassa vaatteita, mattoja, köysiä ja erilaisia koneenosia, kuten pieniä hammaspyöriä. Vaatteissa polyamideja käytetään sellaisenaan tai sekoitteina. Polyamidivaatteet ovat kevyitä ja kestäviä mutta helposti sähköistyviä. Aromaattisista polyamideista eli aramideista voidaan valmistaa lämpöä kestäviä ja erityisen lujia tekstiilejä, kuten palomiesten suojavaatteita.

Nailon-tyyppisiä polyamideja

• Polyamidi-6 eli nailon 6, CAS-numero 25038-54-4
  • Raaka-aineena kaprolaktaami
• Polyamidi-11 eli nailon 11, CAS-numero 25035-04-5
  • Raaka-aineena aminoundekaanihappo, H₂N(CH₂)₁₀COOH
• Polyamidi-12 eli nailon 12, CAS-numero 25038-74-8
  • Raaka-aineena lauriinilaktaami, HN(CH₂)₁₁CO
• Polyamidi-66 eli nailon 66, CAS-numero 32131-17-2
  • Raaka-aineina heksametyleenidiamiini, H₂N(CH₂)₆NH₂ ja adipiinihappo, HOOC(CH₂)₄COOH

Numero polyamidin perässä ilmaisee kuinka monta hiiliatomia molekyyliketjussa sijaitseva monomeeri sisältää. Yksi luku lyhenteen perässä kertoo, että aine on valmistettu yhdestä lähtöaineesta. Jos lukuja on kaksi, ensimmäinen luku ilmaisee käytetyn diamiinin hiiliatomien määrän ja toinen luku kertoo käytetyn kahdenarvoisen hapon hiiliatomien määrän.

Aiheesta muualla

• Sanna Nykänen: Polyamidit (PA), Tampereen teknillinen yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
• Silja Pinoniemi: Polyamidien ja polyuretaanien valmistaminen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kemiantekniikan koulutusohjelma, Kandidaatintyö, 9.7.2009 (pdf)