Pieter de Hooch

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieter de Hooch
”19-vuotiaan miehen muotokuva”, 1648–1649, 32,5 × 34 cm, Rijksmuseum, Amsterdam. Mahdollisesti Pieter de Hoochin omakuva.
”19-vuotiaan miehen muotokuva”, 1648–1649, 32,5 × 34 cm, Rijksmuseum, Amsterdam. Mahdollisesti Pieter de Hoochin omakuva.
Henkilötiedot
Syntynyt20. joulukuuta 1629
Rotterdam, Alankomaat
Kuollut1679/1699
Amsterdam, Alankomaat
Kansalaisuus Alankomaat
Taiteilija
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus barokki ja Alankomaiden kulta-ajan maalaus

Pieter de Hooch (20. joulukuuta 1629 Rotterdam – n. 1679–1699 Amsterdam)[1] oli Alankomaiden kultakauden aikana vaikuttanut perhe-elämää ja kotiympäristöä esittäviin laatukuviin erikoistunut taidemaalari. De Hoochin töitä on usein verrattu samaan aikaan Delftissä työskennelleeseen Johannes Vermeeriin.[2]

De Hooch maalasi 1650-luvulla Delftissä intiimiä perhe-elämää ja sisätiloja kuvaavia laatukuvamaalauksia, jotka esittivät usein äitejä, lapsia ja palvelijoita arkisissa askareissa. De Hooch oli useita vuosia esimerkiksi Vermeeriä vanhempi ja tärkeä inspiraatio ja jäsen laatukuvamaalareiden ryhmässä, joka nimettiin myöhemmin Delftin koulukunnaksi.[3] De Hooch tunnetaan erityisesti yksityisiä sisäpihoja kuvaavista maalauksista, jotka toivat hollantilaisen maisemamaalaukseen perinteeseen uudenlaiset kaupunkikuvat.[4]

De Hooch muutti 1660-luvulla Amsterdamiin ja ryhtyi kuvaamaan vaurastuneen kaupungin koteja ja asukkaita. Hän jatkoi kuitenkin edelleen myös intiimin kotielämän kuvaamista. Amsterdamissa Hoochin maalaukset muuttuivat tummasävyisemmiksi ja viimeistellymmiksi.[5]

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Ilta pihalla Delftissä: nainen kehrää”, 1656, 69 × 54 cm, Kuninkaallinen kokoelma, Buckinghamin palatsi, Lontoo.[6] Esimerkki de Hoochin vaaleasta paletista ja taitavasta tilojen kuvauksesta.

Varhaiset vuodet ja opinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieter de Hoochin vanhemmat olivat muurari Hendrick Hendricksz ja kätilö Annetje Pieters. De Hoochin työväenluokkainen tausta erottaa hänet useimmista saman aikakauden hollantilaisista maalareista. Maalarien tausta oli usein keskiluokkainen, sillä mestarin oppilaaksi päästiin maksamalla.[2] Pitkään pidettiin varmana, että De Hooch opiskeli maalausta Haarlemissa italialaistyyppiseen maisemamaalaukseen erikoistuneen Nicolaes Berchemin (1620–1683) ohjauksessa. On kuitenkin mahdollista, että de Hoochin opettaja oli laatukuvamaalari Ludolf de Jongh (1616–1679).[7]

Delftin kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1652 de Hooch oli muuttanut Delftin kaupunkiin. Hän tarvitsi kuitenkin maalaamisen ohella myös muita tulonlähteitä. Hän maalasi, mutta oli samalla kangaskauppias Justus de la Grangen palveluksessa.[2] Ajalta säilyneessä oikeudenkäyntipöytäkirjassa de Hooch mainitaan de la Grangen palvelijana, mutta työn tarkasta luonteesta ei ole varmuutta. Kyseessä saattoi olla myös sopimus, jonka mukaan de Hooch maalasi tauluja de la Grangelle.[7][8]

De Hooch meni naimisiin ja perusti perheen vuonna 1654.[4] Hänet tunnustettiin mestariksi, kun hän liittyi Delftin Pyhän Luukkaan taidemaalarien kiltaan vuonna 1655.[2] 1650-luvulla Delftissä tapahtui odottamaton kehityskulku. Taloudellisesti taantuvassa, 25 000 asukkaan entisessä Alankomaiden tasavallan pääkaupungissa syntyi yksi kultakauden maalaustaiteen merkittävimmistä ilmiöistä, joka myöhemmin nimettiin Delftin koulukunnaksi.[3] De Hooch erikoistui 1650-luvun lopussa sisätiloja ja arkista työväen elämää kuvaaviin laatukuviin. Samanaikaisesti Delftin kaupungissa työskentelivät myös Nicolaes Maes (1634–93), Carel Fabritius (1622–54) ja Johannes Vermeer (1632–75).[4] De Hooch oli useita vuosia Delftin koulukunnan nykyisin tunnetuinta maalaria Vermeeriä vanhempi. On mahdollista, että Vermeeristä tuli laatukuvamaalari nimenomaan de Hoochin esimerkin vuoksi.[9] Vermeerin varhaisissa laatukuvissa näkyvätkin vaikutteet de Hoochin töistä. 1660-luvulle tultaessa maalarit seurasivat kumpikin toistensa tyyliä ja teoksia, ja myös Vermeerin töiden vaikutteet näkyivät de Hoochin maalauksissa.[4]

Amsterdamin kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Hooch jätti Delftin ja muutti Amsterdamiin vuosien 1660–1661 välisenä aikana.[7] Uudessa kotikaupungissaan hän keskittyi työväenluokan sijasta yläluokan elämän kuvaamiseen.[4] De Hoochilla oli Amsterdamissa asiakkaita ja hän maalasi kaupungissa noin 100 kaikkiaan 150 maalauksesta, jotka häneltä tunnetaan. De Hoochin taloudellinen tilanne oli kuitenkin todennäköisesti heikko.[7] Hän asui 1660-luvulla kaupungin muurien ulkopuolella asuinalueilla, joilla asui Amsterdamin vähävaraisimpia asukkaita.[7][10]

Ranskan–Hollannin sota vuosina 1672–79 romahdutti Alankomaiden tasavallan talouden ja maalaustaiteen kysynnän. Maalaukset olivat luksusta, joka karsittiin ensimmäisenä vaikeina aikoina. Monet maalarit ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin.[10] 1670-luvun lopulla de Hoochin töiden laatu muuttui epätasaisemmaksi.[4] Pitkään oletettiin, että hän kuoli Amsterdamin mielisairaalassa vuonna 1684. Viimeinen hänen nimellään signeerattu tunnettu työnsä on päivätty samalle vuodelle. Tieto löytyy edelleen useista lähteistä. Dokumentit kuitenkin osoitettavat, että kuollut oli de Hoochin poika ja oppilas Pieter.[7][11] De Hoochin tarkkaa kuolinpaikkaa tai kuoleman ajankohtaa ei tiedetä. Hänen oletetaan kuolleen vuosien 1679–99 välisenä aikana.[1]

Tyyli ja teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Hoochin varhaisten töiden aihe oli hämyisten tavernoiden ja tallien elämä. Maalausten taustalla oli kortegaardiksi kutsuttu perinne, jossa kuvattiin sotilaita juopottelemassa ja viettämässä iltaa. Maalaukset olivat tummasävyisiä, usein lähes monokromaattisia. De Hoochin töiden aihe, kuvakulma ja maalaustekniikka on niin lähellä esimerkiksi hieman de Hoochia vanhemman Ludolf de Jonghin (1616-1679) töitä, että useita de Jonghin maalauksia on virheellisesti pidetty de Hoochin maalaamina.[12]

  • ”Iloinen juomari”, 1650, 50,6 × 43 cm, Gemäldegalerie, Berliini.
    ”Iloinen juomari”, 1650, 50,6 × 43 cm, Gemäldegalerie, Berliini.
  • ”Tyhjä lasi”, 1652, 46 × 37 cm, Museum Boijmans Van Beuningen, Rotterdam.
    ”Tyhjä lasi”, 1652, 46 × 37 cm, Museum Boijmans Van Beuningen, Rotterdam.

Perhe-elämän ja kodin ympäristön laatukuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Hooch perusti perheen Delftissä vuonna 1654. Hänen aiheensa muuttuivat. Hän keskittyi nyt perhe-elämää, kotia ja kodin lähiympäristöä käsitteleviin laatukuviin.[4] Uusissa maalauksissa kuvattiin äitejä, lapsia ja perheen palvelusväkeä.[13] Samalla maalausten värisävyt kirkastuivat. Muiden Delftin koulukunnan laatukuvamaalareiden tavoin de Hoochin maalausten väripaletti on vaalea. Hänen maalaustensa perspektiivi on hallittu. De Hooch on taitava valon kuvaaja. Hänen tyypillisessä maalauksessaan on yksi tai kaksi hahmoa arkisen puuhan parissa.[4] De Hooch tunnetaan erityisesti sisäpihanäkymistään, jotka lavensivat maisemamaalauksen perinnettä. De Hooch oli ensimmäisiä hollantilaisia maalareita, jotka kuvasivat arkisia kaupunkimaisemia.[4] Hän maalasi Delftissä ainakin 12 maalausta, joissa kuvataan elämää sisäpihoilla. De Hooch osoittautui erittäin taitavaksi tilan kuvaajaksi. Hänen töihinsä vaikuttivat todennäköisesti samaan aikaan Delftissä asuneen, erityisesti kirkkojen sisätiloja kuvanneen Emanuel de Witten (1617–1692) maalaukset.[14]

  • ”Sisäpiha Delftissä”, 1658, 73 × 60 cm, National Gallery, Lontoo.[15]
    ”Sisäpiha Delftissä”, 1658, 73 × 60 cm, National Gallery, Lontoo.[15]
  • ”Kortinpelaajat auringon valaisemassa huoneessa”, 1658, 77,2 × 67,4 cm, kuninkaallinen kokoelma Windsorin linnassa, Berkshire.[16]
    ”Kortinpelaajat auringon valaisemassa huoneessa”, 1658, 77,2 × 67,4 cm, kuninkaallinen kokoelma Windsorin linnassa, Berkshire.[16]

De Hoochin perhe-elämää kuvaavat maalaukset eivät ole tarkkoja ja realistisia tilannekuvia arkipäiväisestä elämästä. Laatukuvamaalarit valikoivat ja suunnittelivat tarkasti maalaustensa aiheet, henkilöt ja komposition. Teosten onkin esitetty kuvaavan idealisoitua näkemystä perhe-elämästä. Maalausten taustalla on usein nähty Jakob Catsin (1577−1660) teoksen Houwelick (’Avioliitto’) käsitykset naisen ja miehen tehtävistä ja kodin tarkoin määrätystä arvojärjestyksestä.[2][17] Alankomaiden kultakauden taide toimi markkinoiden ehdoilla. Laatukuvia maalattiin, sillä ne menivät kaupaksi. Taiteilijat vastasivat ostajien muuttuvaan makuun ja uudenlaiseen syntymässä olleeseen kulttuuriin, jota määrittelivät yksityisyyden, ulkopuolisilta suljetun perhe-elämän ja hillityn käytöksen kaltaiset käsitteet ja arvot.[18]

  • ”Naine ja lapsi ruokakaapilla”, n. 1658, 65 × 60.5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.
    ”Nainen ja lapsi ruokakaapilla”, n. 1658, 65 × 60.5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[19]
  • ”Nainen etsii täitä lapsensa hiuksista”, n. 1658–1660, 52,5 × 61 cm, Rijksmuseum, Amsterdam. Tunnetaan myös nimellä ”Äidin velvollisuudet”.[20]
    ”Nainen etsii täitä lapsensa hiuksista”, n. 1658–1660, 52,5 × 61 cm, Rijksmuseum, Amsterdam. Tunnetaan myös nimellä ”Äidin velvollisuudet”.[20]

Amsterdamin kauden maalaukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

De Hooch muutti Amsterdamiin vuosien 1660–1661 välisenä aikana ja hänen maalaustensa aiheet muuttuivat. Aiempien hiljaisten ja vaatimattomien kotinäkymien ja sisäpihojen sijasta niissä näkyy Amsterdamin taloudellisen kasvun synnyttämä vauraus.[5] Siirtymä tapahtui kuitenkin vähitellen ja de Hoochin Amsterdamin töiden joukossa on useita, jotka muistuttavat Delftin kauden töitä.[21] Hän kuvaa töissään edelleen esimerkiksi perhe-elämää ja palvelusväkeä.[22]

  • ”Nainen valmistaa pojalle voileipää”, n. 1660–1663, 68 × 53 cm, J. Paul Getty Museum, Los Angeles.[23]
    ”Nainen valmistaa pojalle voileipää”, n. 1660–1663, 68 × 53 cm, J. Paul Getty Museum, Los Angeles.[23]
  • ”Naiset liinavaatekaapilla”, 1663, 70 × 75,5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[24]
    ”Naiset liinavaatekaapilla”, 1663, 70 × 75,5 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[24]

De Hoochin maalaustekniikka muuttui Amsterdamissa. Hän kilpaili kaupungin markkinoilla huomiosta uusien mestareiden kanssa. Esimerkiksi Gabriël Metsun (1629–1667) ja Gerard ter Borchin (1617–81) laatukuvien tyyli vaikutti de Hoochin töihin. Maalausjäljestä tuli viimeistellympää ja väripaletti viileni. Delftin kauden luonnollisen valon sijasta valoefekteistä tuli entistä korostetumpia.[5] Maalaukset olivat suurempia ja yleisilmeeltään selvästi aiempaa tummempia.[4] Useat Amsterdamin kauden töistä kuvaavat palatseja, rikkaita kaupunkiasuntoja tai ajanviettoa puutarhoissa.[25] De Hooch maalasi 1660-luvulla Amsterdamissa useita parhaista töistään.[26] 1670-luvulla hänen käyttämänsä väriskaala tummentui edelleen. Suurikokoisten maalausten esittämät sisätilat ovat usein laajoja. De Hoochin uran viimeisissä, 1670-luvun lopun ja 1680-luvun maalauksissa työn laatu ei ole enää aiemman uran tasolla. Syy saattaa olla, että taloudellisten vaikeuksien pakottama De Hooch joutui maalaamaan halvemmalla, enemmän ja nopeammin kuin aiemmin.[27]

  • ”Vapaa-ajan viettoa tyylikkäässä ympäristössä”, n. 1665, 58 × 69 cm, Metropolitan Museum of Art, New York.[28]
    ”Vapaa-ajan viettoa tyylikkäässä ympäristössä”, n. 1665, 58 × 69 cm, Metropolitan Museum of Art, New York.[28]
  • ”Mies ojentaa naiselle kirjeen eteishallissa”, 1670, 68 × 59 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[29]
    ”Mies ojentaa naiselle kirjeen eteishallissa”, 1670, 68 × 59 cm, Rijksmuseum, Amsterdam.[29]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bakker, Piet: Pieter de Hooch. The Leiden Collection Catalogue, 3. painos, 2020. New York: The Leiden Collection. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Turner, Jane: From Rembrandt to Vermeer : 17th-century Dutch artists. New York: St. Martin's Press, 2000. ISBN 0-312-22972-0 (englanniksi)
  • Brenner, Carla & Riddell, Jennifer & Moore, Barbara: Painting in the Dutch Golden Age - A Profile of the Seventeenth Century. Washington: National Gallery of Art, Washington, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  • Franits, Wayne: Pieter de Hooch : a woman preparing bread and butter for a boy. Los Angeles: J. Paul Getty Museum, 2006. ISBN 978-0-89236-844-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.8.2021). (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Discover painter, draftsman Pieter de Hooch rkd.nl. Viitattu 24.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e Brenner & al 2007 s. 140
  3. ↑ a b Franits 2006 s. 6–7
  4. ↑ a b c d e f g h i j Turner 2000 s. 167–168
  5. ↑ a b c Franits 2006 s. 24–25
  6. ↑ Courtyard in Delft at Evening: a Woman Spinning - Pieter de Hooch Google Arts & Culture. Viitattu 24.8.2021.
  7. ↑ a b c d e f Bakker 2020
  8. ↑ Franits 2006 s. 5
  9. ↑ Franits 2006 s. 18–19
  10. ↑ a b Franits 2006 s. 33
  11. ↑ Pieter de Hooch - Artists - Rijksstudio Rijksmuseum. Viitattu 3.10.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Franits 2006 s. 8–10
  13. ↑ Franits 2006 s. 10
  14. ↑ Franits 2006 s. 15–16
  15. ↑ The Courtyard of a House in Delft nationalgallery.org.uk. Viitattu 24.8.2021.
  16. ↑ Pieter de Hooch (Rotterdam 1629-Amsterdam 1684) - Cardplayers in a sunlit Room www.rct.uk. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Franits 2006 s. 37–40
  18. ↑ Franits 2006 s. 61
  19. ↑ Woman with a Child in a Pantry, Pieter de Hooch, c. 1656 - c. 1660 Rijksmuseum. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  20. ↑ A Mother Delousing her Child’s Hair, Known as ‘A Mother’s Duty’, Pieter de Hooch, c. 1660 - c. 1661 Rijksmuseum. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Franits 2006 s. 26
  22. ↑ Franits 2006 s. 42
  23. ↑ A Woman Preparing Bread and Butter for a Boy Google Arts & Culture. Viitattu 25.8.2021.
  24. ↑ Interior with Women beside a Linen Cupboard, Pieter de Hooch, 1663 Rijksmuseum. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)
  25. ↑ Franits 2006 s. 28–29
  26. ↑ Franits 2006 s. 30
  27. ↑ Franits 2006 s. 33–34
  28. ↑ Leisure Time in an Elegant Setting www.metmuseum.org. Viitattu 25.8.2021.
  29. ↑ Man Handing a Letter to a Woman in the Entrance Hall of a House, Pieter de Hooch, 1670 Rijksmuseum. Viitattu 25.8.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pieter_de_Hooch&oldid=21732649”