Patrik Bartošák

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Patrik Bartošák
Henkilötiedot
Syntynyt29. maaliskuuta 1993 (ikä 31)
Kopřivnice, Tšekki
Kansalaisuus  Tšekki
Jääkiekkoilija
Lempinimi Barto,[1] Bartes[2]
Pelipaikka maalivahti
Hanska vasen
Pituus 185[1] cm
Paino 95[1] kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2016–
Aik. seurat Manchester Monarchs (AHL/ECHL)
HC Vítkovice (ČEL)
HC Třinec (ČEL)
MODO Hockey (Allsv.)
Pelicans (SML)
Amur Habarovsk (KHL)
Mountfield HK (ČEL)
NHL-varaus 146. varaus, 2013
Los Angeles Kings
KHL-varaus 125. varaus, 2015
Dinamo Minsk

Patrik Bartošák (s. 29. maaliskuuta 1993 Kopřivnice, Tšekki) on tšekkiläinen jääkiekkomaalivahti.[3]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bartošák aloitti jääkiekkoilun nelivuotiaana ja hän aloitti harrastamisten hyökkääjänä omien sanojensa mukaan "heikolla menestyksellä". Bartošákin eno, NHL-hyökkääjä Radek Bonk kuitenkin kannusti häntä pysymään jääkiekon parissa ja lainasi Bartošákin perheelle rahaa uusiin varusteisiin. Patrik halusi lopulta siirtyä lopulliselle pelipaikalleen maalivahdiksi.[1] Hänen kasvattajaseuransa on HC Kopřivnice. Bartošák siirtyi kesken kauden 2007–2008 HC Vítkovicen B-nuoriin. Hän pelasi siellä myös suurimman osan kaudesta 2008–2009. Bartošák pelasi myös yhden playoff-ottelun seuran A-nuorissa. Hän voitti kauden päätteeksi Extraliga juniorůn mestaruuden. Bartošák pelasi samalla kaudella myös yhden ottelun HC Poruban B-nuorissa. Myös kauden 2009–2010 hän pelasi suurimmaksi osaksi Vítkovicen B-nuorissa. Bartošákilla oli koko Tšekin B-nuorten sarjan paras torjuntaprosentti (94,8%) ja hän torjui eniten voittoja (29) runkosarjassa. Bartošák sai tililleen myös yhden ottelun Vítkovicen A-nuorissa sekä seitsemän ottelua HC Frýdek-Místekin B-nuorissa. Kaudella 2010–2011 hän nousi Vítkovicen A-nuorten pääasialliseksi vastuunkantajaksi, mutta Bartošák pelasi osan kaudestaan kuitenkin myös seuran B-nuorissa. Hänellä oli koko Tšekin B-nuorten sarjan pudotuspelien paras torjuntaprosentti (95,5%) ja päästettyjen maalien keskiarvo (1.98).[3]

WHL-joukkue Red Deer Rebels varasi Bartošákin 59. pelaajana CHL:n varaustilaisuudessa 2011. Hän siirtyi joukkueeseen kaudeksi 2011–2012, jolloin Bartošák sai tililleen 25 runkosarjaottelua torjuen yhden nollapelin. Hänet valittiin lokakuussa CHL:n viikon maalivahdiksi. Bartošákin kausi päättyi kuitenkin jo marraskuussa olkapäävamman vuoksi.[4] Kaudella 2012–2013 Bartošák pelasi Rebelsissa 55 runkosarjaottelua torjuen viisi nollapeliä ja yhdeksän playoff-ottelua torjuen yhden nollapelin.[5] Hänet palkittiin kauden päätteeksi koko WHL:n parhaana maalivahtina Del Wilson Trophylla ja Bartošák valittiin itäisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Hänet valittiin myös koko CHL:n vuoden maalivahdiksi ja marraskuussa CHL:n viikon maalivahdiksi.[3]

Los Angeles Kings varasi Bartošákin viidennellä kierroksella 146. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2013. Hän jatkoi kaudella 2013–2014 yli-ikäisenä Red Deer Rebelsin WHL-joukkueessa, mikä oli poikkeuksellinen ratkaisu eurooppalaispelaajan kohdalla.[4] Bartošák sai runkosarjassa tililleen 65 ottelua ja peliaikaa yhteensä 3747 minuuttia, mikä oli eniten koko liigassa.[6] Hän torjui myös Edmonton Oil Kingsin Tristan Jarryn ohella eniten nollapelejä (8) runkosarjassa, mutta Jarry pelasi heistä kuitenkin kaksi ottelua vähemmän.[7] Bartošák valittiin kauden päätteeksi WHL:n itäisen konferenssin toiseen tähdistökentälliseen.[3]

Ammattilaisura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2014 Bartošák teki kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Los Angeles Kingsin kanssa.[8] Samassa kuussa hän siirtyi AHL-joukkue Manchester Monarchsin vahvuuteen,[9] jossa Bartošák pelasi neljä runkosarjaottelua.[3] Toukokuussa Kings kutsui hänet NHL-joukkueensa harjoitusvahvuuteen loukkaantumisten varalta,[10] mutta Bartošák ei kuitenkaan mahtunut siellä kertaakaan kokoonpanoon. Hän ei myöskään näin ollen virallisesti kuulunut Kingsin Stanley Cupin voittaneeseen joukkueeseen.[4] Bartošák lähetettiin toukokuun lopulla jälleen farmiin.[11]

Kauden 2013–2014 Bartošák pelasi kokonaan Manchester Monarchsin AHL-joukkueessa. Hän jäi joukkueen pääasialliseksi kakkosmaalivahdiksi Jean-François Bérubélle. Bartošák pelasi runkosarjassa 28 ottelua torjuen kaksi nollapeliä.[5] Hän aloitti myös pudotuspelit Monarchsin kakkosmaalivahtina, mutta Bérubé kuitenkin loukkaantui kesken kolmannen Calder Cup-finaalisarjan ottelun Utica Cometsia vastaan,[4] jolloin Bartošák nousi aloittavaksi maalivahdiksi kahteen seuraavaan otteluun. Hän torjui niissä molemmissa voitot. Monarchsin kausi päättyi lopulta mestaruuteen otteluvoitoin 4–1.[3]

Dinamo Minsk varasi Bartošákin viidennellä kierroksella 125. pelaajana KHL:n varaustilaisuudessa 2015. Saman syksyn harjoitusleirin päätteeksi Los Angeles Kings lähetti hänet uuden farmijoukkueensa, Ontario Reignin vahvuuteen. Bartošák ei pelannut siellä otteluakaan. Marraskuussa hänet lähetettiin edelleen ECHL:ään siirtyneeseen Manchester Monarchsiin. Bartošák pelasi siellä vain kaksi ottelua, kunnes Kings hyllytti hänet toiminnastaan, kun hän joutui syytteeseen 16. marraskuuta Manchesterissa tapahtuneesta tyttöystävänsä pahoinpitelystä.[12] New Hampshire Union Leader-lehden mukaan Bartošák oli uhkaillut, lyönyt, kuristanut ja läpsinyt tyttöystäväänsä.[13] Hän oli pidätettynä, mutta vapautui 10 000 dollarin takuita vastaan.[14] Bartošák palasi kotimaahansa. Helmikuussa 2016 hän siirtyi kevääseen 2017 asti ulottuvalla sopimuksella HC Vítkovicen Extraliga-joukkueeseen,[15] mutta Bartošák pelasi loppukauden 2015–2016 niin ikään lainalla Kingsista.[16] Hän pelasi loppukaudella kymmenen runkosarja- ja kolme playout-ottelua torjuen yhden nollapelin sekä kaksi ottelua lainalla sarjatasoa alempana 1. česká hokejová ligan HC Šumperkissa.[5]

Ensimmäisellä kokonaisella Extraliga-kaudellaan 2016–2017 Bartošák pelasi Extraligassa 41 runkosarja- ja viisi playoff-ottelua torjuen viisi nollapeliä. Hän pelasi myös neljä Mestarien liigan ottelua. Toukokuussa 2017 Bartošák teki Vítkovicen kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[2] Kaudella 2017–2018 hän pelasi 47 runkosarja- ja neljä playoff-ottelua torjuen viisi nollapeliä.[5] Bartošákilla oli koko Extraligan paras torjuntaprosentti (93,3%), kuten myös seuraavalla kaudella 2018–2019 93,5%:n lukemalla. Hän sai kauden jälkeen useita tarjouksia KHL:stä, mutta Bartošák päätti siirtyä kaudeksi 2019–2020 kuitenkin jatkamaan Extraliga-pelejään kaksivuotisella sopimuksella HC Třinecin joukkueeseen.[17] Hänen torjuntaprosenttinsa oli 11 ottelun jälkeen 93,2%, mikä oli kauden päätyttyäkin koko liigan paras,[3] vaikka marraskuussa 2019 Bartošákin sopimus kuitenkin purettiin.[18] Hän kertoi samalla itse Hokej.cz-sivustolle laittavansa pelaajauransa tauolle mielenterveys- ja alkoholiongelmien vuoksi.[19] Bartošák harjoitteli neljä viikkoa, kunnes tammikuun 2020 lopulla hän siirtyi loppukauden kattavalla sopimuksella Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle HockeyAllsvenskan-joukkue MODO Hockeyn riveihin. Bartošákin sopimus sisälsi yhden vuoden option, mikäli joukkue nousee SHL:ään.[20] MODO eteni nousukarsintoihin, jotka kuitenkin keskeytyivät koronaviruspandemian vuoksi.

Kaudeksi 2020–2021 Bartošák siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigajoukkue Pelicansiin,[21] joka oli kiinnostunut hankkimaan hänet jo kesken edellisen kauden.[4] Bartošák nousi joukkueen selkeäksi ykkösmaalivahdiksi torjuen 41 runkosarjaottelussa 20 voittoa ja neljä nollapeliä.[3] Hän oli kauden päätteeksi kolmen parhaan ehdokkaan joukossa ehdolla SM-liigan parhaalle maalivahdille jaettavan Urpo Ylönen -palkinnon voittajaksi.[22] Bartošák sijoittui äänestyksessä kolmanneksi, kun palkinnon voitti lopulta Lukon Lassi Lehtinen.[23]

Bartošák siirtyi kaudeksi 2021–2022 vuoden mittaisella sopimuksella KHL-seura Amur Habarovskiin.[24][25] Hän jäi selkeäksi kakkosmaalivahdiksi Jevgeni Alikinille ja pelasi 11 ottelua. KHL:n päätettyä runkosarjan ennenaikaisesti ja Amurin kauden päätettyä helmikuussa 2022 Bartošák palasi loppukauden kattavalla sopimuksella Pelicansin SM-liigajoukkueeseen.[26] Huhtikuussa hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[27] Kaudella 2022–2023 Bartošák voitti SM-hopeaa.[3] Hän oli SM-liigan parhaalle maalivahdille myönnettävän Urpo Ylönen -palkinnon voittajaksi,[28] mutta hän sijoittui äänestyksessä lopulta kolmanneksi, kun palkinnon vei Tapparan Christian Heljanko.[29]

Kaudeksi 2023–2024 Bartošák palasi kotimaahansa ja hän siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Extraliga-joukkue Mountfield HK:n riveihin.[30][31] Loppuvuonna 2023 seura irtisanoi Bartošákin sopimuksen, kun hän jätti ilmestymättä otteluun.[32]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bartošák edusti Tšekkiä Pyeongchangin olympiakisoissa 2018 ja Pekingin olympiakisoissa 2022. Ensimmäisessä turnauksessa hän toimi kuitenkin joukkueensa kolmosmaalivahtina, eikä pukenut yhteenkään otteluun. Vuoden 2022 kisoissa Bartošák toimi Tšekin kakkosmaalivahtina Šimon Hrubecille, mutta hän ei saanut kuitenkaan peliaikaa. Bartošák pelasi myös MM-kilpailuissa vuonna 2019, jolloin hän pelasi suurimman osan Tšekin otteluista saaden tililleen kuusi ottelua. Valmennus valitsi Bartošákin Tšekin turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta. Yhteensä hän on pelannut 18 A-maaottelua. Bartošák sai ensimmäisen kerran tuntumaa Tšekin A-maajoukkueeseen jo kaudella 2016–2017,[5] mutta hän pelasi ensimmäisen A-maaottelunsa kuitenkin seuraavalla kaudella 23. elokuuta 2017 Třinecissä pelatussa harjoitusottelussa Slovakiaa vastaan. Bartošák torjui Tšekin 0–2-tappioon päättyneessä ottelussa 19 kertaa ja hän päästi yhden maalin.[33] Ensimmäisen nollapelinsä A-maajoukkueessa hän torjui Euro Hockey Challengessa 27. huhtikuuta 2019 Nitrassa Slovakiaa vastaan. Bartošák torjui Tšekin 0–2-voittoon päättyneessä ottelussa 27 kertaa.[34]

Bartošák pelasi myös alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2013. Valmennus valitsi hänet Tšekin turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta. Bartošák valittiin myös Sveitsiä vastaan pelatun sijoitusottelun päätteeksi joukkueensa ottelun parhaaksi pelaajaksi.[35] Hän pelasi myös alle 18-vuotiaiden Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2010, jolloin Bartošák pelasi turnauksessa vain Ruotsia vastaan pelatun pronssiottelun, kun David Honzík ja Jaroslav Pavelka pelasivat molemmat kaksi ottelua. Pronssiottelu päättyi Tšekin 1–6-tappioon ja neljänteen sijaan.[36] Yhteensä Bartošák on pelannut kuusi nuorten ja seitsemän poikien maaottelua.[3]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bartošákin isoveli René on pelannut hyökkääjänä Tšekin alemmissa sarjoissa[37] ja pikkuveli Darek pelaa maalivahtina HC Vítkovicen organisaatiossa.[38] Veljesten eno Radek Bonk pelasi omalla urallaan hyökkääjänä pudotuspelit mukaan lukien yli tuhat NHL-ottelua ja hän kuului Tšekin vuonna 1996 maailmanmestaruuden voittaneeseen joukkueeseen.[39]

Bartošákilla on kihlattunsa Dominika Mužíkován kanssa vuoden 2019 MM-kilpailujen aikana syntynyt poika Damian.[4][40]

Bartošák on maininnut suurimmaksi esikuvakseen Henrik Lundqvistin, mutta kertonut seuranneensa lapsena myös Patrick Lalimea, José Théodorea ja Pekka Rinnettä.[4] Hän harrastaa vapaa-ajallaan bassokitaran soittoa.[1]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot  
Kausi Joukkue Liiga O V H T MIN PM NP PMK TP% O V H MIN PM NP PMK TP%
2009–2010 HC Vítkovice Tšekki U20 1 1 0 0 60 1 0 1,00 96,3 – – – – – – – –
2010–2011 HC Vítkovice Tšekki U20 37 25 12 0 2074 95 3 2,75 91,4 1 0 1 60 3 0 3,00 90,0
2011–2012 Red Deer Rebels WHL 25 14 10 1 1466 67 1 2,74 91,5 – – – – – – – –
2012–2013 Red Deer Rebels WHL 55 33 14 15 3134 118 5 2,26 93,5 9 5 4 548 18 1 1,97 94,1 Ykköstähdistö
2013–2014 Red Deer Rebels WHL 65 33 26 5 3747 175 8 2,80 92,4 – – – – – – – – Kakkostähdistö
Manchester Monarchs AHL 4 3 1 0 205 6 1 1,75 94,1 – – – – – – – –
2014–2015 Manchester Monarchs AHL 28 13 8 5 1535 57 2 2,23 91,9 3 2 1 170 6 0 2,11 93,0 Calder Cup
2015–2016 Manchester Monarchs ECHL 2 1 1 0 124 9 0 4,34 86,2 – – – – – – – –
HC Vítkovice ČEL 10 6 4 0 552 28 0 3,04 89,3 – – – – – – – –
HC Šumperk Tšekki I 2 0 2 0 120 5 0 2,44 91,5 – – – – – – – –
2016–2017 HC Vítkovice ČEL 41 20 21 0 2351 87 5 2,22 92,6 5 2 3 316 15 0 2,85 89,4
2017–2018 HC Vítkovice ČEL 47 29 18 0 2781 98 5 2,11 93,3 4 0 4 208 11 0 3,17 91,1
2018–2019 HC Vítkovice ČEL 47 26 21 0 2742 99 1 2,17 93,5 8 3 5 476 19 0 2,40 93,4
2019–2020 HC Vítkovice ČEL 11 6 5 0 542 18 2 1,99 93,2 – – – – – – – –
MODO Hockey Allsvenskan 7 3 2 0 335 10 1 1,79 93,6 2 1 1 153 6 0 2,36 93,9
2020–2021 Pelicans SM-liiga 41 20 12 8 2438 89 4 2,19 91,3 5 2 3 295 11 0 2,24 91,4
2021–2022 Amur Habarovsk KHL 11 2 8 1 601 28 0 2,80 91,1 – – – – – – – –
Pelicans SM-liiga 13 5 3 4 743 21 2 1,70 92,6 3 1 2 155 5 0 1,94 91,7
2022–2023 Pelicans SM-liiga 33 13 12 7 1875 64 2 2,05 91,5 18 9 8 361 38 1 2,33 90,5
2023–2024 Mountfield HK ČEL 17 8 9 0 362 32 4 2,00 91,9 – – – – – – – –

Maajoukkuetilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Turnaus O V H MIN PM NP PMK TP%
2013 JMM 5 3 1 263 12 0 2,74 89,6
2019 MM 6 4 2 324 15 0 2,78 90,6

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Patrik Bartošák.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Sammalisto, Aleksi: Pelicans sai Patrik Bartosakista huippumaalivahdin, joka on hautaamassa menneisyyden haamujaan – "Minulla oli Tshekin sarjahistorian rahakkain sopimus, mutta raha ei tuo onnea" ess.fi. 2.10.2020. Hämeen Media Oy. Viitattu 26.5.2021.
  2. ↑ a b Špičková brankářská dvojice Bartošák – Dolejš ve Vítkovicích pokračuje hc-vitkovice.cz. 4.5.2017. HC VÍTKOVICE RIDERA A.S. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Patrik Bartošák Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g Luhtakallio, Toni: Syvissä vesissä käynyt Patrik Bartošák vaati täyden pysähtymisen elämässään − tänä päivänä hän on onnellinen Lahdessa Jatkoaika.com. 21.9.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.9.2020.
  5. ↑ a b c d e Patrik Bartošák Eurohockey.com. (englanniksi)
  6. ↑ Statistics WHL 2013-2014 Eurohockey.com. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Statistics WHL 2013-2014 eurohockey.com. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Kings Sign Bartosak To Three-Year Entry Level Deal nhl.com/kings. 5.3.2014. Los Angeles Kings. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Kings Assign Goaltender Patrik Bartosak To AHL Manchester nhl.com/kings. 22.3.2014. LOS ANGELES: Los Angeles Kings. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Kings Announce Player Transactions nhl.com/kings. 8.5.2014. LOS ANGELES: Los Angeles Kings. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Patrik Bartosak Stats, Profile, Bio, Analysis and More sportsforecaster.com. XML Team Solutions, LLC. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Kings Suspend Goaltender Patrik Bartosak nhl.com/kings. 18.11.2015. LOS ANGELES: Los Angeles Kings. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Jalonen, Pekka: LA Kingsissä kuohuu taas: maalivahtilupaus syytteeseen tyttöystävänsä pahoinpitelystä iltalehti.fi. 19.11.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 20.9.2020.
  14. ↑ Koivunen, Tommi: SM-liigaseura Pelicansin uudella pelaajalla synkkä historia – syytettiin tyttöystävän kuristamisesta ja lyömisestä is.fi. 7.5.2020. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 20.9.2020.
  15. ↑ Vítkovice se dohodly s Patrikem Bartošákem, Káňa na hostování do Šumperku hc-vitkovice.cz. 1.2.2016. HC VÍTKOVICE RIDERA A.S. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  16. ↑ Suspended Bartosak joins HC Vitkovice lakingsinsider.com. 1.2.2016. Los Angeles Kings Hockey Club L.P. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Novým Ocelářem se stává Patrik Bartošák hcocelari.cz. 1.5.2019. HOCKEY CLUB OCELÁŘI TŘINEC a.s. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  18. ↑ Brankář Patrik Bartošák končí v Třinci hcocelari.cz. 15.11.2019. HOCKEY CLUB OCELÁŘI TŘINEC a.s. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  19. ↑ Heikkinen, Feliks: Ura tauolle! Viime MM-kisoissa torjunut maalivahti vakavissa alkoholiongelmissa – on nykyään psykiatriselle osastolla hoidossa MTVuutiset.fi. 16.11.2019. Telia Company AB. Viitattu 4.7.2023.
  20. ↑ Eriksson, Frank: Patrik Bartosak till MODO Hockey modohockey.se. 29.1.2020. MODO Elithockey AB. Viitattu 20.9.2020. (ruotsiksi)
  21. ↑ Pärnänen, Antti: Pelicans kävi ostoksilla Tšekissä – haaviin tarttui maajoukkuevahti Bartosak, jolla on pahoinpitelysyytehistoria Jatkoaika.com. 7.5.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 20.9.2020.
  22. ↑ Seppänen, Antti: Ylönen-palkinto 2021 – Kuka vie parhaan maalivahdin tittelin? liiga.fi. 25.5.2021. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 26.5.2021.
  23. ↑ Seppänen, Antti: Liiga palkitsi kauden 2020-21 parhaat – Tässä tuoreet voittajat liiga.fi. 29.5.2021. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 31.5.2021.
  24. ↑ HC Amur Habarovsk Twitterissä twitter.com. 22.6.2021. Хоккейного Клуба Амур. Viitattu 22.6.2021. (venäjäksi)
  25. ↑ Sammalisto, Aleksi: Pelicansissa kiekkoja torjunut Patrik Bartosak jatkaa uraansa KHL:ssä ess.fi. 22.6.2021. Hämeen Media Oy. Viitattu 31.5.2021.
  26. ↑ Pelicans kiinnitti oman kasvattinsa maalinsuulleen − Emil Larmi palaa Pohjois-Amerikasta Liigaan Jatkoaika.com. 31.5.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.2.2022.
  27. ↑ Määttä, Arto: Pelicans kiinnitti tärkeitä pelaajiaan jatkosopimuksiin – Lenni Killinen uutena vahvistuksena Lahteen Jatkoaika.com. 4.4.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.5.2022.
  28. ↑ Seppänen, Antti: Ylönen-palkinto 2023 – Liiga-kauden parhaan maalivahdin tittelistä tasainen kamppailu liiga.fi. 31.5.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.7.2023.
  29. ↑ Seppänen, Antti: Kauden 2022–23 parhaat palkittiin Jääkiekkogaalassa – tässä kaikki voittajat liiga.fi. 9.6.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.7.2023.
  30. ↑ Vavřina, Jan: Nové smlouvy i příchod. Hradec buduje tým na příští ročník mountfieldhk.cz. 28.1.2023. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 4.7.2023. (tšekiksi)
  31. ↑ Hoikkala, Mikael: Pelicansin tukipilari Patrik Bartosak on palaamassa kotimaahansa ensi kaudeksi ess.fi. 28.1.2023. Hämeen Media Oy. Viitattu 4.7.2023.
  32. ↑ Hultin, Jere: SM-liigasta tuttu kohuvahti sai lähtöpassit joukkueestaan – korvaajaksi suomalaistorjuja MTV Uutiset. 4.12.2023. Viitattu 6.1.2024.
  33. ↑ Česko - Slovensko, 23.08.2017 Hokej.cz. 23.8.2017. BPA sport marketing a.s. ve spolupráci s eSports.cz, s.r.o. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  34. ↑ Slovensko - Česko, 27.04.2019 Hokej.cz. 27.4.2019. BPA sport marketing a.s. ve spolupráci s eSports.cz, s.r.o. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  35. ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) hydra.iihf.com. 5.1.2013. IIHF. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 20.9.2020. (englanniksi)
  36. ↑ Česko 18 - Švédsko 18, 14.08.2010 Hokej.cz. 14.8.2010. BPA sport marketing a.s. ve spolupráci s eSports.cz, s.r.o. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
  37. ↑ René Bartošák Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  38. ↑ Darek Bartošák Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  39. ↑ Radek Bonk Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  40. ↑ EXKLUZIVNĚ: Bartošákova přítelkyně promluvila o násilí i rozchodu! isport.blesk.cz. 15.11.2019. CZECH NEWS CENTER a.s. Viitattu 20.9.2020. (tšekiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Patrik_Bartošák&oldid=22095977”