Palsternakka
| Palsternakka | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Apiales |
| Heimo: | Sarjakukkaiskasvit Apiaceae |
| Suku: | Palsternakat Pastinaca |
| Laji: | sativa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pastinaca sativa |
|
| Katso myös | |
Palsternakka eli euroopanpalsternakka (Pastinaca sativa) on kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena.[1]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa palsternakka on viljelykarkulainen ja tulokas. Se kasvaa luonnossa vakiintuneena paikoitellen Etelä-Suomessa, varsinkin kaupunkialueilla, esimerkiksi teiden varsilla jopa melko yleisenä. Muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa sitä tavataan satunnaisesti.
Kasvi on alkujaan euraasialainen laji, mutta se on levinnyt viljelykarkulaisena myös Yhdysvaltoihin, missä sitä pidetään haitallisena tulokaslajina.[2]
Juures
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juureksena palsternakka muistuttaa porkkanaa, mutta on vaaleampi ja maultaan mausteisen pähkinäinen. Palsternakkaa on syöty Euraasiassa antiikin ajoista lähtien. Sitä voidaan keittää, paistaa tai käyttää muhennoksissa, keitoissa ja laatikoissa.[3]
Palsternakkaa ei viljellä lämpimillä seuduilla, koska routa on tarpeellista maun kehittymiseksi. Mullan tulee olla hiekkaista ja savimaista, jotta juuret kasvavat suuriksi. Sopimattomassa mullassa ne jäävät lyhyiksi ja haaraisiksi. Palsternakan siemenet voidaan kylvää varhaiskeväällä, kun maa on sulanut kylliksi. Sadonkorjuu voidaan aloittaa myöhään syksyllä, heti ensimmäisten pakkasten jälkeen. Joka vuosi kannattaa käyttää uusia siemeniä, koska varastointi heikentää niiden kasvukykyä merkittävästi.
Palsternakassa on enemmän kivennäisaineita ja useampia vitamiineja kuin sen lähisukulaisessa porkkanassa; kuitenkin A-vitamiinin esiastetta β-karoteenia on porkkanassa moninkertaisesti enemmän. Palsternakassa on erityisen paljon kaliumia, jopa 600 mg verran sataa grammaa kohden. Se sisältää myös runsaasti ravintokuitua. 100 grammaa palsternakkaa sisältää 230 kJ (55 kcal) energiaa.
Joillekin kasvi aiheuttaa allergisen reaktion. Palsternakan lehdet saattavat myös ärsyttää ihoa, jos niistä irtoava neste osuu iholle yhdessä auringonvalon kanssa.[2]
Ravintosisältö per 100 g
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Energiaa 313,8 kJ/75 kcal
- Proteiinia 1,2 g
- Hiilihydraattia 17,99 g
- josta sokeria 4,8 g
- Rasvaa 0,3 g
- tyydyttyneitä rasvahappoja 0,05 g
- kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 0,112 g
- monityydyttämättömiä rasvahappoja 0,047 g
- Ravintokuitua 4,9 g
- Natriumia 10 mg
- Kaliumia 375 mg[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Biolan (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Invasive Species: Wild Parsnip (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Palsternakka Satokausi. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Palsternakka fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas: Palsternakan eli euroopanpalsternakan levinneisyys Suomessa villiintyneenä.
- Palsternakka – Vuoden Vihannes 2004 (Arkistoitu – Internet Archive) Kasvitieto, Kotimaiset kasvikset
- Yle Olotila: Palsternakkapyreen resepti (Arkistoitu – Internet Archive)
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |