Päijänteen alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Päijänteen alue
(2. jakovaihe: 14.22)
Käkisalmen silta ylittää Pulkkilanharjun. Etualan alue on Päijänteen Virmailanselkää, sillan takana Sulunpohjaa.
Käkisalmen silta ylittää Pulkkilanharjun. Etualan alue on
Päijänteen Virmailanselkää, sillan takana Sulunpohjaa.
Valtiot Suomi
Maakunnat Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Suur-Päijänteen alue (14.2)
2. jakovaihe Päijänteen alue (14.22)
Vesistöjako Päijänteen lähialue (14.221),
Äiniönjoen valuma-alue (14.222),
Heinjoen valuma-alue (14.223),
Alainen-Karkjärven v-a (14.224),
Iso-Pihlajajärven valuma-alue (14.225),
Kurujoen−Nytkymenjoen v−a (14.226),
Tammijärven−Hauhajärven v−a (14.227),
Pianakkaojan valuma-alue (14.228),
Lintulanjoen valuma-alue (14.229)
Lasku-uoma Käkisalmi, Karisalmi, Pulkkilansalmi,
Asikkalanselän alueelle [1]
Vesistöreitti Kymijoen alueSuur-Päijänteen alueLeppäveden–Kynsiveden alueViitasaaren reitin valuma-alue
Laskupaikka Pulkkilanharju, Asikkala
Koordinaatit 61°17′31″N, 25°31′59″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 25 758,51 km² [2]
Järvisyys 34,73 % [2]
Jakovaiheen alue 2 715,01 km² [2]
Alueen pituus noin 100 km [3]
Alueen leveys noin 55 km [3]
Pääuoma yli 530 km [a]
Keskiylivirtaama 356 m³/s [4]
Keskivirtaama 237 m³/s (Kalkkistenkosken arvot [4])
Keskialivirtaama 133 m³/s [4]
Kartta
Lasku-uomina ovat Pulkkilanharjun salmet: Käkisalmi, Karisalmi ja Pulkkilansalmi.

Päijänteen alue (vesistöaluetunnus 14.22) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen alue, jonka muodostuu Päijänteen keskiosasta ja sen lähialueiden vesistöistä. Päijänteen pohjoisosa kuuluu Ristiselän alueeseen (14.23) ja eteläosa Asikkalanselän alueeseen (14.21). Vesistön alueet laskevat seuraavaksi Päijänteen alueen vedet laskevat seuraavaksi Pulkkilanharjun kolmen salmen, Käkisalmen, Karisalmen ja Pulkkilansalmen, kautta Asikkalanselän alueelle (14.21).[5][2][6]

Vesistöalueen sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen alueen pinta-ala on 2 715,01 neliökilometriä, joka on 49,6 prosenttia ensimmäisen jakovaiheen Suur-Päijänteen alueesta (5 473,69 km²). Alueen järvisyys on 26,75 prosenttia. Kun mukaan luetaan vesistöalueen kaikki yläpuoliset valuma-alueet, tulee pinta-alaksi 26 459,34 neliökilometriä ja järvisyydeksi 18,87 prosenttia. Alueen eteläosat kuuluvat Päijät-Hämeeseen, johon työntyy lännestä Pirkanmaalle kuuluva Kuhmoinen, ja pohjoisen osat kuuluvat Keski-Suomeen. Päijänteen alue on noin 100 kilometriä pitkä ja noin 75 kilometriä leveä. Päijänteen alue sijaitsee Suur-Päijänteen alueen sisällä, joka on vuorostaan Kymijoen vesistön lounaisreunassa. Suur-Päijänteen alueen sisällä se on keskimmäinen Päijännettä sisältävistä Ristiselän alueesta ja Asikkalanselän alueesta, ja sen länsipuolella sijaitsee Jämsän reitin valuma-alue (14.5) ja itäpuolella sijaitsevat Sysmän reitin valuma-alue (14.8) ja Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9). Päijänteen alueen vedenjakajan itäpuolella sijaitsee Kokemäenjoen vesistö (35).[3][2][5]

Päijänteen alue sisältyy Suur-Päijänteen alueeseen sijaiten sen keskellä. Kymijoen vesistöreitti, eli pääuoma, noudattaa ensimmäisen jakovaiheen vesistöalueilla ilmaistuna seuraavaa reittiä. Kymijoen vesistön pääuoma noudattaa alajuoksulta lukien seuraavaa vesistöreittiä: Kymijoki on vesistöalueen laskujoki, joka kuuluu Kymijoen alueeseen (14.1). Siihen laskee Päijänne, joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2), ja Päijänteeseen laskee Vaajakoskella Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vedet. Yläjuoksulla pääuoman eri vesistöt kuuluvat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), jossa pääuoma alkaa Salamajärven lounaispuolella sijaitsevasta Hepolammesta. Suur-Päijänteen alueella pääuoma alkaa Vaajanvirrasta ja päättyy Kalkkistenkoskelle. Pääuoman muodostaa koko alueella yksinomaan Päijänne, jossa vesireitin osuuden pituudeksi tulee 116 kilometriä [b]. Päijänteen alueeseen luetaan noin 80 kilometrin osuus pääuomasta.[1][a]

Vesistöalueen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päijänteen alueen kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [5][2]:

Vesistöalueen rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen päävesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Päijänteen alue, joka muodostaa osan ensimmäisen jakovaiheen Suur-Päijänteen alueesta (14.2), on noin 7,3 % päävesistöalueesta.[2]

Pääuoman sivu-uomia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päävesistöalueen pääuoma muodostuu täällä Päijänteestä. Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Päijänteen alueen Päijänteeseen laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Merkittäviä vesimääriä virtaa itse järven läpi. Järven sivuilta siihen tulee lisää Jämsänjoesta, joka on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki, Tainionvirrasta, joka on Sysmän reitin valuma-alueen (14.8) laskujoki, sekä vielä esimerkiksi Saajoesta, Kurujoesta, Arvajanjoesta, Harmoistenjoesta ja Kirkkojoesta. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Kalkkistenkoskelta 184 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan ilmoitettu keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

nimi
 
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Pulkkilanharju (4 km Kalkkistenkoskesta)
Äiniönjoki Vähän−Äiniön lahti 198 53 3,3,6,–,–,2
Isojoki Vähän-Äiniön lahti 198 3,3,6,–,–,–
oja Perättömänlammesta Supitunpohja 198 4 3,3,6,–,–,5
Kylänjoki Nyystölänlahti 203 3,3,6,–,–,–
Heinjoki Nyystölänlahti 202 45 3,3,6,–,–,2
Kosojoki Nyystölänlahti 203 3,3,6,–,–,–
Kirkkojoki Padasjoenselkä 203 16 266 3,3,6,1,–,2
Jonninkoski Padasjoenselkä 205 15 3,3,6,–,–,5
oja Paskolammesta Korvenlahti 201 10 3,3,6,–,–,5
Virmailanselkä (20 km)
Lintulanoja Kuhanselkä 219 42 3,3,6,–,–,2
Tainionvirta (Sysmän reitti) Kuhanselkä 220 115 14,5 1 831 3,3,6,1,1,2
Huittilanjoki Majutvesi 219 49 3,3,6,–,–,5
Harmoistenjoki Harmoistenlahti 221 * 1,3 92 3,3,6,1,–,5
Heinjoki Kuhmalahti 225 44 3,3,6,–,–,5
oja Ala-Karkjärvestä Vastiainen 227 50 3,3,6,–,–,2
Säynätjoki Säynätlahti 223 24 3,3,6,–,–,5
oja Tyrisevästä Säynätlahti 222 13 3,3,6,–,–,5
Myllyoja Soilahti 226 12 3,3,6,–,–,5
Laihajoki Liikolanlahti 236 3,3,6,–,–,–
Pienukkaoja Liikolanlahti 238 31 3,3,6,–,–,2
oja Ruojärvestä Ruolahti 235 12 3,3,6,–,–,5
oja Iso Kärppäjärvestä Pihlajalahti 235 18 3,3,6,–,–,5
Pihlajajoki Pihlajalahti 236 15 65 3,3,6,1,–,2
HaukkasaloJudinsalo (52 km)
oja Terriölammesta Pilkanselkä 249 10 3,3,6,–,–,5
Sopenoja Pilkanselkä 248 10 3,3,6,–,–,5
Arvajankoski Arvajanlahti 248 260 3,3,6,–,–,2
Kurujoki Olkkolanlahti 255 32 108 3,3,6,1,–,2
Jämsänjoki (Jämsän reitti) Tiirinselkä 254 115 14,5 1 471 3,3,6,1,1,2
Tammijoki Tammiselkä 258 13 76 3,3,6,1,–,2
Palojoki Siikaselkä 258 13 3,3,6,–,–,5
Patajoki Siikaselkä 262 49 3,3,6,–,–,5
Myllyoja Juokslahti 265 43 3,3,6,–,–,5
Saajoki Juokslahti 265 22 129 3,3,6,1,–,2
Särkijoki Ryhinselkä 267 29 3,3,6,–,–,5
Korpijoki Kirkkoselkä 272 36 3,3,6,–,–,5
Autionjoki Kirkkoselkä 271 32 3,3,6,–,–,5
Kärkistensalmi (85 km)

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [7], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Päijänteen alueen järvisyys on noin kolmasosa, mutta suurimman osan siitä muodostaa Päijänteen laajat järvenselät. Suuri osa vesistöalueen järvistä ovat pinta-alaltaan pieniä. Alueella esiintyy kuitenkin joitakin suurehkoja järviä. Tammijärven–Hauhajärven valuma-alueella (14.227) sijaitseva Tammijärvi–Hauha (728 ha) on niistä suurin. Päijänteen länsirannan tuntumassa oleva Patalahti (208 ha) sijaitsee aivan Himoksen alla. Kauempana sisämaassa sijaitseva Palvia (89 ha) kuuluu myös Jämsään. Samaan lahteen Jämsänjoen kanssa laskee Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alue (14.226), jonka pääjärvi on Nytkymenjärvi (426 ha). Päijänteen itäpuolella Luhangan rajalla on Valkjärvi (80 ha), joka on yksi seutunsa suuria järviä. Länsirannalla sijaitsee Iso Pihlajajärvi (334 ha), joka on Iso-Pihlajajärven valuma-alueen (14.225) alin järvi ja jonka kautta laskee sen valuma-alueen vedet Päijänteeseen. Sen lähellä sijaitsee myös Iso Kärppäjärvi (88 ha), joka laskee Päijänteeseen omaa laskuojaa myöten. Etelämpänä Kuhmoisista pohjoispuolella sijaitsee Alainen-Karkjärven valuma-alue (14.224). Sen valuma-alueella ovat Ylä-Karkjärvi (156 ha) ja Ala-Karkjärvi (93 ha) sekä vielä Velisjärvi (142 ha). Lähes samalla korkeudella mutta itäpuolella on Pianakkaojan valuma-alue (14.228), jonka järviä ovat Mynnilänalanen (89 ha), Kirkjärvi (143 ha) ja Säynätjärvi (119 ha). Näiden länsipuolella on vielä Suojärvi (131 ha), ja Sysmän lähellä on lisäksi Ylä-Vehkajärvi (112 ha) ja Ala-Vehkajärvi (76 ha). Itärannalla Sysmästä etelään sijaitsee Lintulanjoen valuma-alue (14.229). Siellä sijaitsevat Auhjärvi (224 ha) ja Pilkanselkä (143 ha). Padasjoella Päijänteen rannikolla sijaitsee harjun patoama Alijärvi (115 ha). Padasjoen eteläpuolella laskee Päijänteeseen vielä Heinjoen valuma-alue (14.223), jonka suurin järvi on Iso-Tarus (78 ha).[5]

  1. a b c Kymijoen pääuoman määrittämistä on käsitelty Kymijoen vesistön artikkelissa kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys.
  2. Suur-Päijänteen alueen osuuspääuomasta muodostuu kokonaan Päijänteestä. Se on mitattu artikkelissa Luettelo Päijänteeseen laskevista vesistöistä.
  1. a b Pulkkulanharju, Asikkala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.4.2023.
  2. a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  3. a b c d Päijänteen alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 5.4.2023.
  4. a b c Hautala, Arto: Kalkkistenkosken kalataloudellinen kunnostus (PDF) (s.4–7) 31.12.2013. EcoRiver Oy.
  5. a b c d Päijänteen alue (14.22) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.4.2023.
  6. a b Päijänne, Kuhmoinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 4.4.2023.
  7. Suur-Päijänteen alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 4.4.2023