Pääomarakenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pääomarakenne tarkoittaa tapaa, jolla yrityksen toiminta on rahoitettu.[1] Pääomarakenne on yritykselle riskinhallinta- ja kustannuskysymys.[2]

Oma ja vieras pääoma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen rahoituksen perusvaihtoehdot ovat oman pääoman ehtoinen ja vieraan pääoman ehtoinen rahoitus.[3]

Oma pääoma on yrityksen kannalta joustavaa. Yrityksen ei ole pakko jakaa voittoa omalle pääomalle eikä omaa pääomaa tarvitse myöskään maksaa pois. Oman pääoman tuottovaatimus on kuitenkin korkeampi kuin vieraan pääoman tuottovaatimus. Sijoittajan kannalta omaan pääomaan liittyy korkeampi riski, sillä oma pääoma tulee etuoikeusjärjestyksessä vasta vieraan pääoman jälkeen.[2][3]

Vieras pääoma eli velka on joustamatonta. Sen korot ja lyhennykset on maksettava tiettynä hetkenä.[2] Vieraan pääoman avulla yritys voi käyttää velkavipua parantaakseen oman pääoman tuottoa.

Korkeamman riskin vuoksi sijoittaja vaatii omalle pääomalle korkeampaa tuottoa, joka kutsutaan riskipreemioksi. Aina kuitenkaan oma pääoma ei tuota vierasta pääomaa enemmän. Silloin sijoittajan riski toteutuu.[2]

Vieraaseen pääomaan kuuluu rahoitusriski. Se liittyy tulojen ennustamisen vaikeuteen. Jos yrityksen tulot jäävät menoja pienemmiksi, se voi kattaa erotuksen ottamalla lisää velkaa. Jos yrityksen velanhoitokyky on hyvä, tästä ei seuraa välitöntä ongelmaa. Jos kuitenkin velkojen määrä ylittää niiden hoitokyvyn, yritys on vakavissa rahoitusongelmissa.[2] Vieraan pääoman määrä ei siis saisi tulla liian korkeaksi.

Pääomarakenteen muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vieraan pääoman määrään vaikutetaan ottamalla lainaa ja maksamalla lainaa pois. Omaa pääomaa kasvattaa tilikauden voitto ja sitä pienentää tappio. Omaa pääomaa pienentävät myös voitonjako (osinko), omien osakkeiden ostaminen ja oman pääoman palautus. Osakeanti kasvattaa omaa pääomaa.[3]

Pääomarakenteen mittaaminen ja vahvuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääomarakennetta mitataan tilinpäätösanalyysissä oman ja vieraan pääoman avulla. Käytettyjä tunnuslukuja ovat omavaraisuusaste ja nettovelkaantumisaste.[3]

Pääomarakenne on sitä vahvempi, mitä enemmän yrityksellä on oman pääoman ehtoista rahoitusta. Rahoitusasema aiheuttaa yrityksen omistajille sitä vähemmän riskiä, mitä paremmin yritys pystyy tuloksellaan selviytymään vieraan pääoman velvoitteista. Rahoitusasemaa arvioidaan sen vuoksi sekä pääomarakenteen että tulospohjaisten tunnuslukujen avulla.[3]

Ei ole olemassa yhtä optimaalista pääomarakennetta.[3] Yrityksen on löydettävä sopiva kompromissi oman ja vieraan pääoman väliltä.[2] On pohdittava, milloin kannattaa ottaa lainaa ja milloin rahoittaa toiminta omalla pääomalla. Yleensä samalla toimialalla toimivilla yrityksillä on keskenään samankaltainen pääomarakenne. Riskipitoisilla toimialoilla yritykset pyrkivät muodostamaan vahvan pääomarakenteen, jolla kompensoidaan liiketoiminnan riskejä.[3]

Vakavaraisuus liittyy pääomarakenteeseen. Se tarkoittaa pääomarakenteen terveyttä.

  1. Pääomarakenne | Sanasto | Morningstar www.morningstar.fi. Viitattu 2.3.2018.
  2. a b c d e f Salmi, Ilari: Mitä tilinpäätös kertoo? Edita Publishing Oy, 2010. ISBN 978-951-37-5734-2
  3. a b c d e f g Ikäheimo, Seppo: Tilinpäätösanalyysi omistajan näkökulmasta. Yrityksen taloushallinto tänään, 2014. Vaasa: Vaasan Yritysinformaatio Oy. ISBN 978-951-96324-4-5