Ozzy Osbourne
Ozzy Osbourne | |
---|---|
Ozzy Osbourne vuonna 2010. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | John Michael Osbourne |
Syntynyt | 3. joulukuuta 1948 |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Ozzy Osbourne |
Laulukielet | englanti |
Aktiivisena | 1967–2023 |
Tyylilajit |
heavy metal shock rock |
Soittimet | laulu, huuliharppu |
Yhtyeet |
Black Sabbath Kelly Osbourne Ozzy Osbourne |
Levy-yhtiöt | Epic, Sony BMG |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.ozzy.com | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
John Michael ”Ozzy” Osbourne (s. 3. joulukuuta 1948 Birmingham, Iso-Britannia)[1] on englantilainen rockmuusikko ja TV-persoona.[2]
Osbourne on yksi heavy metal -yhtye Black Sabbathin perustajajäsenistä. Ozzy erotettiin Black Sabbathista vuonna 1979, minkä jälkeen hän aloitti menestyksekkään soolouran. Lisäksi Osbournesta tuli suosittu televisioesiintyjä The Osbournes -tositelevisiosarjan myötä.[2] Like julkaisi vuonna 2010 Osbournen omaelämäkerran Minä, Ozzy.
Osbourne on saanut eri lempinimiä ja tunnetuimmat niistä ovat Pimeyden prinssi tai Pimeyden ruhtinas ("Prince of Darkness") ja Heavy metalin kummisetä ("The Godfather of Metal").[3][4][4][5][6]
Lapsuus ja nuoruus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ozzy Osbournen vanhemmat olivat tehdastyöläisenä työskennellyt John "Jack" Osbourne ja Lucasin autotehtaalla sähköpiirejä koonnut Lillian Osbourne. Osbourneilla oli kolme tytärtä, Gillian, Iris ja Jean, jotka syntyivät ennen Ozzya. Hänen jälkeensä syntyivät vielä pojat Paul ja Tony.[2]
Perhe asui pienessä ja huonokuntoisessa talossa Birminghamin Astonin tehdasalueen läheisyydessä Lodge Roadilla. Isä teki yövuoroja työkaluseppänä GEC:n tehtaalla, äiti oli päivät töissä Lucasilla, mutta Ozzyn mukaan rahaa ei silti ollut koskaan.[2] Heikon rahatilanteen vuoksi vaatteita jouduttiin käyttämään, kunnes ne kuluivat puhki. Talviöisin lapset nukkuivat yhdessä kasassa lämpiminä pysyäkseen. Päivisin lapset olivat omillaan.
Osbourne kertoo olleensa lapsena säikky ja pelänneensä kaikenlaista pahaa tapahtuvan vanhemmilleen. Ozzy kävi omenavarkaissa ja alkoi sitten näpistellä kaupoista, omien sanojensa mukaan siksi että saisi syödä vatsansa täyteen. Kouluruoka maistui. Hän kaipasi muiden hyväksyntää ja yritti olla muiden mukana paha poika. Näihin "jengitouhuihin" kuului kivisodan leikkiminen, kiinaripommien rakentelu ja muut raisut leikit. Häntä kiusattiin silloin tällöin matkalla koulusta kotiin. Koska hän ei ollut kova tappelemaan ja oli arkajalka, hän keksi selviytymiskeinoksi pelleillä leikkikentän "isoimmalle jätkälle", jotta sai tämän kaverikseen. Kiusaajat jättivät hänet sen jälkeen enimmäkseen rauhaan.[2]
Ozzy tunsi itseään vuotta vanhemman Tony Iommin, tulevan yhtyekumppaninsa, jo lapsena. Tony kuitenkin kuului koulun koviksiin, eivätkä pojat olleet varsinaisesti kavereita. Tony herätti silti tietynlaista ihailua, koska oli iso ja komea kaveri, joka osasi soittaa omaa kitaraa. Ozzyn isosisko Jean toi kotiin Chuck Berryn ja Elviksen levyjä ja sisaret lauloivat yhdessä Everly Brothersia. Ozzyn ensimmäinen julkinen lauluesitys kotiväelle oli Cliff Richardin ”Living Doll”. Musiikki kolahti toden teolla silloin, kun hän ihastui The Beatlesin musiikkiin.[2]
Osbourne lopetti koulun 15-vuotiaana. Hänellä oli luku- ja keskittymishäiriöitä, ja hänellä on todettu aikuisiällä ADHD ja lukihäiriö. Hän teki töitä muun muassa putkimiehen apulaisena, autontorven virittäjänä ja sitten teurastamolla. Hän sai 40 punnan sakot näpistettyään tavaraa vaatekaupasta. Hänen isänsä John Osbourne ei suostunut maksamaan sakkoa, joten Ozzy istui kuusi viikkoa pahamaineisessa Winson Greenin vankilassa.[2]
Black Sabbath
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vankilasta päästyään Osbourne ryhtyi tavoittelemaan laulajan uraa. Isältään lainaamillaan rahoilla hän hankki äänentoistolaitteet ja kaksi mikrofonia. Hän lauloi erilaisissa yhtyeissä ja tapasi Geezer Butlerin. Myöhemmin Butler ja Osbourne aikoivat perustaa oman yhtyeen.
Osbourne vei birminghamilaisen musiikkikaupan ikkunaan ilmoituksen, jossa ilmoitti etsivänsä yhtyettä. Ilmoituksessa luki: ”Ozzy Zig needs a gig”, suom. ”Ozzy Zig tarvitsee keikan”. Butler tunsi kitaristi Tony Iommin ja rumpali Bill Wardin. Nämä olivat soittaneet silloin jo hajonneessa Mythology-nimisessä yhtyeessä.[7] Osbournen ilmoituksen nähtyään Butler vei Iommin ja Wardin tapaamaan Osbournea. Tapaamisessa Iommi tajusi, että Osbourne oli sama poika, jota hän oli kiusannut porukkansa kanssa heidän ollessaan samassa koulussa.[8] Alkujärkytyksen jälkeen Osbourne ja Iommi sopivat riitansa.[9]
Nelikko perusti ensin yhtyeen nimeltä Polka Tulk Blues Band, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Earth. Vuonna 1968 yhtyeen basisti Butler näki Boris Karloffin tähdittämän elokuvan nimeltä Black Sabbath, ja sen innoittamana myös yhtyeen nimi muutettiin lopulliseen muotoonsa Black Sabbath. Yhtye muutti sanoituksiaan ja soittoaan synkemmäksi. Geezer Butlerin väitetään harrastaneen noituutta noihin aikoihin.
Tony Iommi työskenteli niihin aikoihin levyseppähitsaajana ja joutui viimeisenä työpäivänään onnettomuuteen työpaikallaan. Iommi joutui käyttämään suurta metallilevyleikkuria, koska henkilö, jonka vastuulle kone kuului, ei saapunut kyseisenä päivänä työpaikalleen. Tuntemattomiksi jääneistä syistä Iommin oikean käden nimettömästä ja keskisormesta leikkautuivat sormenpäät irti.[2]
Koska Iommi soittaa vasenkätisesti, hän ei useilla spesialisteilla käytyäänkään saanut kättään soittokuntoon. Hän yritti myös soittaa oikeakätisesti siinä onnistumatta. Lopulta hän keksi valaa sulatetusta Fairy-pullosta implantit sormiinsa, liimasi niiden päihin nahkapäälliset ja laski kitaransa virettä sekä kielten korkeutta helpottaakseen kitaransa soitettavuutta.[2] Tämän johdosta myös Butler joutui madaltamaan bassonsa virettä.[2] Matalat vireet toimivat yhtyeen mielestä heidän musiikissaan erinomaisesti.
Yhtye nousi maineeseen albumien Black Sabbath (1970) ja Paranoid (1970) sekä hittien "Paranoid" ja "Iron Man" myötä. Päihteiden käyttö yhtyeen keskuudessa oli rankkaa. Osbourne jätti Black Sabbathin vuonna 1976, koska oli kyllästynyt Tony Iommin määräilyihin. Hän kuitenkin palasi pian takaisin yhtyeeseen. Ozzyn tilannetta ei helpottanut hänen isänsä kuolema syöpään vuoden 1978 alussa. Vuonna 1979 Ozzy erotettiin Black Sabbathista alkoholin ja huumeiden liiallisen käytön takia ja tilalle pestattiin Ronnie James Dio.
Sooloura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Osbournen yhtyekokoonpanot ovat tunnettuja siitä, että niissä ovat vaikuttaneet monet sellaiset kitaristit, jotka ovat tulleet kuuluisiksi teknisten soolotaitojensa ansiosta. Näitä ovat muun muassa Randy Rhoads, Zakk Wylde, Jake E. Lee ja Gus G.
Soolouran alkuajat Randy Rhoadsin kanssa (1980–1982)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osbournen kaksi ensimmäistä studioalbumia menestyivät hyvin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, missä Blizzard Of Ozz -levy myi platinaa ja sisälsi hitit "Mr. Crowley", "Crazy Train" ja "Suicide Solution". Osbournen musiikkia pidettiin onnistuneena, mutta konserteissa se jäi hänen rohkean esiintymisensä varjoon.
Diary Of A Madman -kiertueen konsertti Iowassa 20. tammikuuta 1982 on rockhistorian kuuluisimpia. Osbourne puri elävältä lepakolta pään irti luullen sitä kumiseksi lelulepakoksi. Eläinsuojeluyhdistykset ympäri Yhdysvaltoja reagoivat tapaukseen voimakkaasti ja Osbournen konsertteja alettiin seurata tarkoin. Yhdysvaltalaisten lasten vanhemmat ilmaisivat paheksuntansa Osbournea kohtaan.
Ystävän kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suosionsa huipulla olevaa Osbournea kohtasi tragedia, kun hänen kahdella ensimmäisellä albumillaan kitaraa soittanut 25-vuotias Randy Rhoads sai surmansa 19. maaliskuuta 1982 Floridassa pienkoneen maahansyöksyssä. Konetta ohjasi Osbournen kiertuebussinkuljettaja Andrew Aycock (36), joka oli nauttinut kokaiinia ja houkutellut Rhoadsin sekä kiertueella kampaajana ja meikkaajana toimineen Rachel Youngbloodin (58) mukaansa huvilennolle. Kaikki kolme kuolivat onnettomuudessa. Osbourne halusi keskeyttää kiertueen, mutta Osbournen kumppani Sharon Arden (myöh. Sharon Osbourne) kuitenkin rohkaisi miestään jatkamaan. Yhtye kitaristinaan Brad Gillis äänitti kiertueen yhteydessä livealbumin Speak of the Devil. Heinäkuussa 1982 Ozzy Osbourne ja Sharon Arden vihittiin Havaijilla ennen Osbournen Japanin-kiertuetta. Myöhemmin heille syntyi kolme lasta, Aimee, Kelly ja Jack Osbourne.
Uudet kuviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osbournet ottivat Ozzyn uran omiin käsiinsä. Vuonna 1983 Osbourne julkaisi kolmannen soololevynsä Bark at the Moon. Kitaraa sekä tällä että seuraavalla, vuonna 1986 ilmestyneellä albumilla The Ultimate Sin soitti Jake E. Lee. Vuonna 1988 Leen tilalle tuli Zakk Wylde. Wylde soitti Ozzyn yhtyeessä aina vuoteen 2010 asti, jolloin hän päätti panostaa kokonaan oman yhtyeensä Black Label Societyn toimintaan. Wylden tilalle hankittiin Gus G. Myöhemmin Wylde palasi Osbournen yhtyeeseen No More Tours 2 -kiertueelle. The Ultimate Sinillä on eräs Osbournen tunnetuimmista kappaleista, ”Shot in the Dark”. Siitä tuli hänen ensimmäinen henkilökohtainen hittisinglensä ja se nousi Billboardin singlelistalla sijalle 20. Ozzy Osbourne esiintyi ensimmäistä kertaa soolourallaan Suomessa Helsingissä 12. tammikuuta 1983.
Osbourne ajautui jälleen hankaluuksiin yhdysvaltalaisten vanhempien kanssa. Kuuluisin tapaus oli vuonna 1984 tapahtunut yhdysvaltalaisen John McCollumin itsemurha. McCollum kuunteli Osbournen laulua ”Suicide Solution”, joka kertoi alkoholin väärinkäytöstä ja AC/DC:n laulaja Bon Scottin elämästä ja kuolemasta. Päivän laulua kuunneltuaan poika ampui itseään päähän vahvassa humalatilassa. Osbourne joutui oikeuden eteen puolustaen itseään: ”Ei ole minun vikani, jos musiikkini ymmärretään väärin”. Syytteet raukesivat lopulta, eikä Osbournea tuomittu. Pian myös muut heavy metal -artistit joutuivat samanlaisten syytösten kohteeksi ja heavy metalia alettiin kutsua paholaisen musiikiksi.
Vuonna 1985 Osbourne esiintyi Live Aid -konsertissa Black Sabbathin alkuperäiskokoonpanon kanssa. Viidennen studioalbuminsa, No Rest For The Wicked, julkaistuaan hän lähti pitkälle kiertueelle, joka ulottui myös Suomeen. Kiertueen jälkeen syyskuussa 1989 hänet pidätettiin Sharon-vaimonsa murhayrityksestä. Heidän tyttärensä 6-vuotissyntymäpäivillä Osbourne yritti päihtyneenä kuristaa vaimonsa hengiltä. Hän sai kolmen kuukauden yhdyskuntapalvelutuomion ja joutui vieroitushoitoon.
Vieroituksen jälkeen Osbourne vietti hiljaiseloa ja teki pieniä kiertueita oman yhtyeensä kanssa. Syyskuussa 1991 ilmestyi Ozzyn kuudes studioalbumi No More Tears, jonka kappaleesta ”Mama I'm Coming Home” tuli suuri radiohitti.
Syy Ozzyn tärisemiseen on geneettinen ja hän sairastaa Parkinsonin taudin lievempää muotoa Parkinin syndroomaa.[10] Heikosta fyysisestä kunnostaan huolimatta Osbourne lanseerasi Madness of Theater -kiertueen ja sen jälkeen No More Toursin, jonka väitettiin olevan hänen viimeinen kiertueensa. Alkuperäinen Black Sabbath esiintyi lyhyesti muutamalla kiertueen konsertilla.
Omien sanojensa mukaan Osbourne turhautui Madness of Theater -kiertueen jälkeen. Tekemisen puute sai hänet säveltämään uutta musiikkia. Hän lyöttäytyi yhteen kitaristi Steve Vain kanssa. Tuloksena oli noin 50 laulua. Vuoden 1995 alussa Osbourne lensi Pariisiin, missä hän äänitti Ozzmosis-albumin.
Uuden julkaisun jälkeen Osbourne lähti maailmankiertueelle ja esiintyi muun muassa KISSin kanssa Monsters of Rock -festivaalilla. Sharon Osbournen ehdotuksesta hänelle perustettiin oma rockfestivaali: syksyllä 1995 järjestettiin ensimmäinen Ozzfest, jossa esiintyi Osbournen ohella metallimusiikin uusia lupauksia sekä vanhempia rock- ja heavybändejä.
Black Sabbathin paluu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1996 joulukuussa Black Sabbath soitti jälleen yhteiskonsertin kotikaupungissaan Birminghamissa. Pian yhtyeen ilmoitettiin olevan Ozzfestin pääesiintyjä vuonna 1998. Vuonna 1998 yhtye julkaisi Reunion-tupla-albumin, jossa oli Birminghamin konserttitaltioinnin lisäksi kaksi uutta studioraitaa. Yhtye esiintyi myös Suomessa Provinssirockissa 1998 ja Helsingin Jäähallissa 1999.
Vuonna 1999 Ozzfestin päätapahtuma oli Black Sabbathin The Last Supper -kiertue, jonka oli määrä olla yhtyeen alkuperäiskokoonpanon viimeinen. Yhtye kuitenkin jatkoi esiintymisiään. Vuonna 2000 se vieraili David Lettermanin televisio-ohjelmassa ja kiersi maailmaa. Seuraavan kerran Black Sabbath soitti yhdessä syksyllä 2004 Ozzfestissa.
5. heinäkuuta 2005 yhtye vieraili Euroopan-kiertueellaan Suomessa, Helsingin Hartwall Areenalla.
Black Sabbathin oli tarkoitus aloittaa vuonna 2012 uusi kiertue, mutta yhtye ilmoitti peruuttavansa sen kitaristi Tony Iommin syövän takia. Yksi kiertueen konserteista olisi pidetty Helsingissä. Ozzy Osbourne ilmoitti toteuttavansa korvaavan kiertueen Ozzy & Friends -nimellä omien ystäviensä kanssa, joihin kuuluvat Geezer Butler, Slash, Gus G. ja Zakk Wylde. Kiertueesta saatavia rahoja käytetään Tony Iommin syövän parantamiseen. Ozzy & Friends -kokoonpanon ensimmäinen konsertti oli Helsingissä Hartwall Areenalla 23. toukokuuta 2012.
Myöhemmin Black Sabbath esiintyi Suomessa Osbournen kanssa vielä kaksi kertaa: Helsingissä Hartwall Areenalla 20. marraskuuta 2013 ja Helsingissä Monsters of Rock -tapahtumassa 7. heinäkuuta 2016.
Ozzyn paluu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ozzy Osbourne teki paluun sooloartistiksi marraskuussa 2001 kuuden vuoden tauon jälkeen. Hänen uusi sooloalbuminsa oli nimeltään Down to Earth. Dreamer-singlestä tuli suosittu radiohitti, ja samana syksynä alkanut The Osbournes -tosi-tv-sarja nosti Osbournen uudelleen suosioon. Ohjelma rikkoi jo ensimmäisellä tuotantokaudellaan katsojaennätyksiä. Se oli Music Televisionin katsotuin sarja, mutta kuvaukset lopetettiin vuonna 2004. Kuvauksiin osallistui koko Osbournen perhe vanhinta tytärtä Aimeeta lukuun ottamatta, ja sarja nosti Ozzyn lapset Jackin ja Kellyn kuuluisiksi.
Vuonna 2002 Osbourne teki ensimmäisen soolokiertueensa seitsemään vuoteen. 15. helmikuuta tokiolaisella Budokanin urheiluareenalla soitettu konsertti taltioitiin livealbumiksi sekä DVD:ksi. Joulukuussa 2003 Osbourne oli kuolla Buckinghamshiren maatilallaan sattuneessa mönkijäonnettomuudessa, mutta hän selvisi siitä luunmurtumilla. Vuonna 2005 Ozzy Osbournella todettiin Parkinin syndrooma, Parkinsonin taudin lievempi muoto, mutta se hoidettiin lääkkeillä.
Vuoden 2005 alussa Sharon Osbourne ilmoitti, että hänen miehensä säveltää uusia lauluja. Uusi studiolevy Black Rain julkaistiin 23. toukokuuta 2007. Ozzy Osbourne teki levyn markkinoimiseksi myös Euroopan-kiertueen, joka saapui Suomeen 6. kesäkuuta 2007 Hartwall Areenalle. Helsingin Sanomien arvion mukaan Ozzy lauloi ensimmäisessä kappaleessa ”heti täysin metsään” ja vain viimeisen kappaleen hän lauloi oikein. Lisäksi Ozzy esitti lehden mukaan liikaa kappaleita ”uudelta, musiikillisesti aika tyhjänpäiväiseltä levyltään”. Todellisuudessa Ozzy esitti vain kaksi hiteiksi noussutta kappalettaan kyseiseltä albumilta.[11] Edellisen kerran Ozzy oli esiintynyt sooloartistina Suomessa lähes 20 vuotta aiemmin 1980-luvun loppupuolella.
Vuonna 2009 Ozzy Osbourne esiintyi mm. BlizzCon 2009 -tapahtumassa Anaheimissa Kalifornian osavaltiossa Anaheim Convention Centerillä.[12]
Kesäkuussa 2010 julkaistiin Osbournen studioalbumi Scream. Seuraava studioalbumi Ordinary Man julkaistiin vasta lähes kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 2020 helmikuussa. Kyseessä on Osbournen soolouran pisin julkaisutauko kahden studiolevyn välissä.
Osbournesta ollaan työstämässä elämäkertaelokuvaa.[13]
Maaliskuussa 2022 lanseerattiin Osbournen nimikkogini.[14]
9. syyskuuta 2022 julkaistiin Osbournen studioalbumi Patient Number 9.[15]
Osbournen vierailut Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ozzy Osbourne on esiintynyt Suomessa sooloyhtyeensä kanssa seuraavasti:
- 12. tammikuuta 1983 – Helsinki
- 29. maaliskuuta 1989 – Helsinki, Helsingin jäähalli
- 6. kesäkuuta 2007 – Helsinki, Hartwall Areena
- 9. heinäkuuta 2010 – Turku, Ruisrock
- 9. syyskuuta 2010 – Helsinki, Hartwall Areena
- 9. kesäkuuta 2011 – Tampere, Sauna Open Air
- 23. toukokuuta 2012 – Helsinki, Hartwall Areena (Ozzy & Friends -kokoonpano)
- 6. kesäkuuta 2018 – Hyvinkää, Rockfest
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osbourne on toista kertaa naimisissa. Hänellä on yhteensä kuusi lasta, joista viisi omaa ja yksi epävirallisesti adoptoitu. Osbournen ensimmäinen vaimo oli Thelma, jonka kanssa hänellä on lapset Louis ja Jessica. Toinen vaimo on Sharon Osbourne, jonka kanssa Ozzylla on lapset Aimee, Kelly ja Jack.[16] Ozzy Osbourne päätyi väliaikaiseen asumuseroon vaimostaan Sharonista 33 vuoden avioliiton jälkeen toukokuussa 2016.[17] Sharonille paljastui, että Ozzylla on ollut neljä vuotta kestänyt salasuhde kampaaja Michelle Pughin kanssa. Suhde tuli ilmi, kun Ozzy lähetti toiselle naiselle tarkoitetun viestin vahingossa Sharonille. Pian kävi ilmi, että Ozzy oli pyöritänyt ainakin kuutta naista avioliiton ohella. Mies kärsi seksiriippuvuudesta, johon hän saa hoitoa.[18] Ozzy ja Sharon palasivat yhteen loppukesällä 2016. Ozzy ja Sharon Osbourne uusivat vihkivalansa keväällä 2017 Las Vegasissa.[19]
Tammikuussa 2020 Osbourne kertoi haastattelussa sairastavansa Parkinsonin tautia. Sairaus oli todettu jo edellisvuoden helmikuussa. Kivut hermostossa olivat saaneet alun Osbournen kaaduttua pahasti satuttaen niskansa, joka oli johtanut leikkaukseen.[20]
Elokuussa 2022 Osbourne ilmoitti muuttavansa Yhdysvalloista takaisin Isoon-Britanniaan.[21]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blizzard of Ozz (1980)
- Diary of a Madman (1981)
- Bark at the Moon (1983)
- The Ultimate Sin (1986)
- No Rest for the Wicked (1988)
- No More Tears (1991)
- Ozzmosis (1995)
- Down to Earth (2001)
- Under Cover (coveralbumi, 2005)
- Black Rain (2007)
- Scream (2010)
- Ordinary Man (2020)
- Patient Number 9 (2022)
Livealbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mr. Crowley (live ep) (1980)
- Speak of the Devil (live, 1982) (Euroopassa nimellä Talk of the Devil)
- Randy Rhoads Tribute (1987)
- Just Say Ozzy (live-EP, 1990)
- Live & Loud (tuplalive, 1993)
- Live at Budokan (live, 2002)
Kokoelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Best of Ozz (1989)
- Ten Commandments (1990)
- The Ozzman Cometh – The Best of Ozzy Osbourne (1997)
- The Essential Ozzy Osbourne (kokoelma, 2003)
- Prince of Darkness (4 CD:n kokoelma, 2005)
- Memoirs of a Madman (kokoelma, 2014)
Videot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Speak of the Devil (video) (1982)
- Bark at the Moon (video) (1984)
- The Ultimate Ozzy (1986)
- Wicked Videos (1990)
- Don't Blame Me (1992)
- Live & Loud (video) (1993)
- Live At Budokan (DVD) (2002)
Musiikkivideot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bark at the Moon (albumilta Bark at the Moon)
- Shot in the Dark (albumilta The Ultimate Sin)
- The Ultimate Sin (albumilta The Ultimate Sin)
- Crazy Babies (albumilta No Rest for the Wicked)
- Miracle Man (albumilta No Rest for the Wicked)
- Mama I'm Coming Home (albumilta No More Tears)
- No More Tears (albumilta No More Tears)
- Time After Time (albumilta No More Tears)
- I Just Want You (albumilta Ozzmosis)
- Perry Mason (albumilta Ozzmosis)
- Dreamer (albumilta Down to Earth)
- Gets Me Through (albumilta Down to Earth)
- I Don't Wanna Stop (albumilta Black Rain)
- Let It Die (albumilta Scream)
- Let Me Hear You Scream (albumilta Scream)
- Life Won't Wait (albumilta Scream)
- Ordinary Man (albumilta Ordinary Man)
- Under the Graveyard (albumilta Ordinary Man)
- Straight to Hell (albumilta Ordinary Man)
- It's a Raid (albumilta Ordinary Man)
Suomennetut kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ozzy Osbourne & Chris Ayres: Minä, Ozzy. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like, 2010. ISBN 978-952-01-0396-5
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1]
- ↑ a b c d e f g h i j Ozzy Osbourne & Chris Ayres: Minä, Ozzy. Suomentanut Ilkka Salmenpohja. Like, 2010. ISBN 978-952-01-0396-5
- ↑ Ozzy Osbourne: The Godfather of Metal Nyrock.com. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Ozzy Osbourne, the Prince of Darkness, on His Nickname: "It's Better Than Being Called an Asshole" browardpalmbeach.com. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Heavy metalin kummisetä Ozzy Osbourne listasi kymmenen parasta metallialbumia Soundi. Viitattu 16.11.2017. (suomeksi)
- ↑ Varmistus tuli: itse pimeyden ruhtinas Ozzy Osbourne nähdään ensi kesänä Hyvinkään Rockfestissä Soundi. Viitattu 16.11.2017. (suomeksi)
- ↑ Ives, Brian: A Black Sabbath Timeline. Black Box. The Complete Original Black Sabbath 1970–1978. Warner Bros. / Rhino 2004. (englanniksi)
- ↑ Ozzy Osbourne: History spiritus-temporis.com. Arkistoitu 21.5.2013. Viitattu 11.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Polka Tulk Blues Band musicmight.com. Arkistoitu 11.5.2010. Viitattu 11.8.2010. (englanniksi)
- ↑ Ozzy Osbourne - Osbourne Diagnosed With Parkin Syndrome contactmusic.com. 6.5.2005. Viitattu 11.7.2010. (englanniksi)
- ↑ Ozzy Osbourne huudatti, mutta lauloi pieleen (keikka-arvio) Helsingin Sanomat. 7.6.2007. Viitattu 28.8.2007.
- ↑ Blizzard Entertainment - Ozzy Osbourne to Rock BlizzCon® 2009 Viitattu 20. kesäkuuta 2010. (englanniksi)
- ↑ Vesa Siltanen: Ozzy Osbournen Sharon-vaimo tulevasta elämäkertaleffasta: ”Se on aikuisten elokuva aikuisille” soundi.fi. 13.8.2020. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Suvi Seppänen: Kippis! Ozzy Osbournen nimikkogini saapuu Euroopan markkinoille kaaoszine.fi. 30.3.2022. Viitattu 31.3.2022.
- ↑ OZZY OSBOURNE Announces 'Patient Number 9' Album, Shares Title Track Blabbermouth. 24.9.2022. Viitattu 24.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Ozzy Osbourne Facts, information, pictures | Encyclopedia.com articles about Ozzy Osbourne www.encyclopedia.com. Viitattu 8.5.2016.
- ↑ Nyt se on varmaa: Sharon ja Ozzy Osbournen ero on vahvistettu www.iltalehti.fi. Viitattu 8.5.2016. fi-FI
- ↑ Makkonen, Nita: Ozzy Osbournen syrjähyppyjen karut yksityiskohdat alkavat valjeta – vaimo sai tietää klassisella tavalla tv:n ääressä: Naisia olikin useita Ilta-Sanomat. 2.9.2017. Viitattu 7.11.2023.
- ↑ Sharon ja Ozzy Osbourne jättivät pettämiskohun taakseen - uusivat vihkivalansa iltalehti.fi. Viitattu 30.5.2017.
- ↑ Miikka Kaskinen: Muusikko Ozzy Osbournella on todettu Parkinsonin tauti Yle Uutiset. 22.1.2020. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Samuel Järvinen: Ozzy Osbourne muuttaa takaisin Isoon-Britanniaan: ”Yhdysvallat on hyvin outo paikka elää juuri nyt” kaaoszine.fi. 29.8.2022. Viitattu 29.8.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit | |
---|---|
Livealbumit | |
Kokoelmat |
|
Videot |