Naksos (Kykladit)
| Naksos | |
|---|---|
| Νάξος | |
 Naksoksen Apollonin temppelin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Naksos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Náxoksen kaupunki, Náxos ja Pienet Kykladit, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 600–500-luvut eaa. |
| Kulttuuri |
kykladinen kulttuuri mykeneläinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Kykladit |
Naksos (m.kreik. Νάξος, lat. Naxus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Naksoksen eli nykyisen Náxoksen saarella Kykladeilla Kreikassa. Se kukoisti erityisesti arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. Kaupunki sijaitsi nykyisen Náxoksen kaupungin paikalla.[1][2][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naksoksen poliksen kaupunkikeskus (asty) sijaitsi saaren luoteisrannikolla samalla paikalla kuin nykyinen Náxoksen kaupunki. Kaupunkivaltion valtaan kuului koko saari. Stefanos Byzantionlainen mainitsee, että saarella olisi ollut myös kaksi muuta polista, Nysa (Νύσα) ja Tragia (tai Tragaia, Τραγία/Τραγαία). Niistä ei kuitenkaan tiedetä enempää, ja ne kuuluivat ilmeisesti Naksoksen alaisuuteen. Osa naksoslaisista asui kaupunkikeskuksessa ja osa muualla saarella olleissa kylissä (komai). Yhden kylän nimi, Lestadai (Ληστάδαι), tunnetaan.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria ja arkaainen kausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoriallisella ajalla Naksoksen saari oli merkittävä kykladisen kulttuurin keskus.[2] Myöhemmän kaupungin paikalla oli jo tuolloin asutus, jonka jäänteitä on löydetty Gróttasta ja hautausmaat kaupungin läheltä Aplómatasta ja Kamínista. Asutus säilyi mykeneläisellä kaudella. Antiikin aikana saaren alkuperäisinä asukkaina pidettiin traakialaisia ja sitten kaarialaisia. Saaren nimen sanottiin tulleen kaarialaisesta päälliköstä Naksoksesta.[2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Naksios (Νάξιος).[3]
Kreikkalaisessa mytologiassa Naksoksen kaupungin paikka oli sama paikka, johon Theseus hylkäsi Kreetalta tuomansa Ariadnen. Samalta paikalla Dionysos sittemmin löysi Ariadnen ja rakensi tälle palatsin.[4][5]
Naksoksen polis kehittyi viimeistään geometrisella kaudella 700-luvulle eaa. mennessä. Se oli alun perin Attikasta tulleiden joonialaisten siirtokunta. Kaupunki kukoisti erityisesti arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. Saaren asema oli luonnollista seurausta sen sijainnista, koosta ja luonnonvaroista. Kaupunki oli Paroksen kilpailija. Se otti osaa Lelantoksen sotaan Khalkiin puolella, ja soti Parosta vastaan osana tätä sotaa. Kyseisessä sodassa joku naksoslainen surmasi paroslaisen Arkhilokhoksen. Sodassa Naksoksen viholliseksi tuli myös Miletos.[2][3]
Naksos perusti yhdessä Khalkiin kanssa siirtokuntia Sisiliaan. Yksi siirtokunnista, Sisilian Naksoksen kaupunki, sai nimensä saaresta. Naksos ei kuitenkaan valtansakaan huipulla hallinnut koko Kykladeja.[2]
Naksoksen vanha valtiomuoto oli aristokraattis-oligarkinen. Lygdamis kaappasi vallan ja toimi tyrannina noin vuosina 540–524 eaa. Hänen ystäviinsä kuuluivat samalla ajalla vaikuttaneet Ateenan tyranni Peisistratos ja Samoksen tyranni Polykrates, ja hän muun muassa auttoi Peisistratosta tämän hankkiutuessa kolmannen kerran valtaan. Lydgamiin tyrannia päättyi Spartan väliintuloon.[2][3] Naksos löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1]
Naksos vastusti ensimmäisenä persialaisten etenemistä länteen noin 501/500 eaa. eli jo ennen persialaissotia. Miletoksen tukema Persia hyökkäsi Naksokselle sen jälkeen, kun saarelta paenneet aristokraatit olivat pyytäneet asiassa Miletoksen apua. Naksoslaiset kuitenkin torjuivat hyökkäyksen. Kaupungilla mainitaan tuolloin olleen 8 000 hopliittisotilasta ja suuri laivasto. Sotilaiden määrä tarkoittaisi mahdollisesti noin 50 000 hengen väestöä vapaina kansalaisina laskettuna ja arviolta noin 100 000 hengen kokonaisväestöä. Epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen Miletos pelkäsi Persian kostoa, mikä johti sen pyrkimykseen irtautua Persian vallasta, ja tämä johti puolestaan laajempaan Joonian kapinaan.[2][3]
Vuonna 490 eaa. Persia valtasi Naksoksen Datiin ja Artaferneen johdolla, ja kaupunki ja saaren pyhäköt tuhottiin. Sodan ajan Naksos oli Persian vallan alla. Kserkseen hyökkäyksessä Kreikkaan vuonna 480 eaa. Naksoksen laivat olivat osana Persian laivastoa, mutta vaihtoivat kreikkalaisten puolelle Salamiin taistelussa. Naksoslaiset osallistuivat myös Plataiain taisteluun.[2][3]
Klassiselta roomalaiselle kaudelle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Persialaissotien jälkeen Naksos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon vuodesta 477 eaa.[1] Se kuitenkin kapinoi vuonna 471/470 eaa. Tämän jälkeen ateenalaiset alistivat saaren kokonaan valtaansa ja tekivät siitä lopulta klerukhia-siirtokuntansa noin vuonna 450 eaa. asuttamalla sinne 500 ateenalaista. Saari sai itsenäisyytensä takaisin peloponnesolaissodan jälkeen, mutta ei saanut enää entistä asemaansa takaisin, ja sen myöhemmistä vaiheista antiikin ajalla tiedetään vain vähän. Vuonna 376 eaa. saaren edustalla käytiin meritaistelu, jossa ateenalaiset voittivat Khabriaan johdolla Spartan laivaston, mikä palautti Ateenan merivallaksi.[2][3] Naksos löi pronssirahaa 300-luvulta eaa. lähtien.[1]
Myöhemmin Naksos päätyi muun Kreikan tavoin ensin Makedonian ja sitten Rooman vallan alle. Rooman sisällissotien aikana Naksos oli jossakin välissä Rhodoksen vallan alla.[2][3]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akropolis ja alakaupunki
Kaupungin akropoliina eli linnavuorena toimi todennäköisesti sama kukkula, jossa nykyisin sijaitsee keskiaikainen Náxoksen linna (Kástro). Kykladisen, mykeneläisen ja geometrisen kauden kaupunkia on kaivettu erityisesti kukkulan pohjoispuolella Gróttan alueella. Sen hautausmaat on löydetty Aplómatan ja Kaminákin alueelta kaupungista koilliseen. Hautoihin lukeutuu pääasiassa kykladisia ja mykeneläisiä kammiohautoja.[2]
Antiikin aikaisen alakaupungin alueelta on löydetty pylväiköin neljältä sivulta ympäröity rakennus, jonka koko oli noin 60 x 60 metriä. Se oletetaan kaupungin agoraksi ja ajoitetaan varhaiselle hellenistiselle kaudelle. Kaminákissa on ilmeisesti sijainnut antiikin aikana Demeterille omistettu pyhäkkö.[2]
Apollonin temppeliksi yleensä oletetun rakennuksen rauniot sijaitsevat heti kaupungin luoteispuolella Palátian kukkulalla, joka sijaitsee samannimisellä niemellä tai saarella, jonka kannas yhdistää pääsaareen. Temppelin rakentaminen alkoi tyranni Lygdamiin aikana arkaaisella kaudella noin vuonna 530 eaa. Rakennustyö jäi kuitenkin kesken ja työ hylättiin lopullisesti sen jälkeen, kun Lygdamis syöstiin vallasta. Temppelin oletetaan yleensä olleen omistettu Apollonille. Joidenkin tutkijoiden mukaan se olisi saattanut kuitenkin olla omistettu tämän sijaan saaren suojelijalle Dionysokselle.[2][4][5]
Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Valmiina sen pituus olisi ollut 59 metriä ja leveys 28 metriä. Temppelissä oli naoksen eli cellan lisäksi pronaos ja opisthodomos, ja sitä ympäröi pylväikkö, joka oli kaksinkertainen (dipteros) lyhyemmillä sivuilla. Julkisivun pylväiden määrän oli tarkoitus olla 6 x 12. Nykyisin temppelin paikka tunnetaan ennen kaikkea temppelin lähes kahdeksan metriä korkeasta ja kuusi metriä leveästä portista (Portára), joka on ainoana jäljellä temppelin perustusten ohella. Portti oli temppelin naoksen ovi.[2][4][5]
Muualla saaressa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Demeterille ja Korelle omistetun temppelin eli Demetreionin tai Thesmoforeionin rauniot sijaitsevat Gýroulaksessa Áno Sagkrín kylän lähellä. Temppelin paikka on ollut kulttikäytössä jo mykeneläisellä kaudella 1000-luvulla eaa. Demeterin ja Koren eli Persefonen kultti sai alkunsa paikalla viimeistään 700-luvulla eaa. Temppeli rakennettiin Lygdamiin aikana arkaaisella kaudella noin vuonna 530 eaa.[6][7][8]
Temppelin koko oli noin 13 x 13 metriä, ja sen julkisivussa oli viisi pylvästä. Temppelirakennus oli arkkitehtuuriltaan omintakeinen, sillä se muistuttaa eräänlaista ”paviljonkia” ennemmin kuin tyypillistä kreikkalaista temppeliä.[2][9] Varhaiskristillisellä ajalla rakennus otettiin käyttöön kirkkona. 500-luvulla jaa. sen paikalle rakennettiin kolmilaivainen basilikakirkko, joka tehtiin temppelin osista.[7][8] Temppelin vuonna 1977 alkaneiden kaivausten yhteydessä havaittiin, että suuri osa temppelin kivistä oli edelleen alueella, ja temppeliä on entisöity laajalti kaivausten yhteydessä ja niiden jälkeen.[6]
Dionysokselle omistetun pyhäkön rauniot sijaitsevat Ýriassa lähellä Glynádon kylää. Paikka on ollut kulttikäytössä viimeistään mykeneläisellä kaudella 1300–1100-luvuilla eaa. Kulttia harjoitettiin alun perin ulkotiloissa ja se jatkui tällaisena vielä geometriselle kaudelle noin vuoteen 800 eaa. saakka, jolloin paikalle rakennettiin ensimmäinen pyhäkkörakennus. Sen jälkeen paikalla on ollut eri vaiheissa yhteensä neljä eri pyhäkkörakennusta: pyhäkön toinen vaihe rakennettiin noin 730 eaa., kolmas vaihe noin 680 eaa. ja neljäs noin 580–550 eaa. Näistä viimeksi mainittu on varhaisin tunnettu joonialaistyylinen marmorinen prostylos-temppeli, ja se on merkittävä tyylisuunnan kehityksen kannalta.[10][11]
Kurokset
Apóllonaksen kylän lähellä on Apóllonaksen kuroksena tunnettu keskeneräiseksi jäänyt kuros-veistos, jonka pituus on yli 10 metriä. Se on ajoitettu arkaaiselle kaudelle noin vuoteen 570 eaa. ja makaa edelleen samalla paikalla, jossa sitä oli veistetty. Veistos on mahdollisesti esittänyt Apollonia ja ollut tarkoitettu votiivilahjaksi Delokselle. Mélaneksen kylän lähellä on kaksi samoin keskeneräistä kuros-veisosta, jotka tunnetaan nimillä Flerión kurokset. Ne ovat noin viisi metriä pitkiä. Myös nämä kurokset oli veistetty 500-luvulla eaa.[2][3]
Muut kohteet
Apáno Kástrossa (myös Epáno Kástro) saaren keskiosissa olevalla kukkulalla, jossa on ollut venetsialaisaikana linnoitus, on havaittavissa joitakin antiikin aikaisia muureja. Paikalla on mahdollisesti ollut jonkun saaren muun, Naksoksen alaisen kaupungin akropolis. Asutus paikalla saattaa kytkeytyä läheltä löydettyihin protogeometrisen ja geometrisen kauden hautoihin.[2]
Filótin kylästä kaakkoon sijaitsevat hyvin säilyneen Cheímarroksen tornina (Pýrgos Cheimárrou) nykyisin tunnetun, hellenistisellä kaudella rakennetun pyöreän tornin rauniot. Plákassa lähellä Ágios Arsénioksen kylää on puolestaan suorakulmaisen tornin jäänteet.[2] Niin kutsutussa Zeuksen luolassa Zas-vuorella on ollut Zeuksen kulttipaikka.[12]
Esinelöydöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Naksoksen antiikin aikaiset esinelöydöt ovat Náxoksen arkeologisessa museossa Náxoksen kaupungissa, Apeíranthoksen arkeologisessa museossa Apeíranthoksen kylässä sekä Gýroulaksen arkeologisessa museossa Sagkríssa. Löytöihin lukeutuu löytöjä kykladiselta ja mykeneläiseltä kaudelta antiikin ajan lopulle, muun muassa suuri määrä kykladisia idoleita.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”507 Naxos”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Naxos, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Naxos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c ”Naxos”, Greek Island Hopping 2008, s. 160–161. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
- ↑ a b c Portara Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b Demeter Temple Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b Temple of Demeter, Naxos Island Sacred Destinations. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ a b The Ancient Sanctuary of Apollo and Demeter at Gyroulas, Sagri Naxos and Small Cyclades. Arkistoitu 4.11.2016. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Blencowe, Chris & Levine, Judith: Yria: The Guiding Shadow, s. 69–74. Sidewalk Editions, 2013. ISBN 099267610X Teoksen verkkoversio.
- ↑ Ύρια: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 25.7.2021. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Archaeological Site of Yria Greek Travel Pages. Viitattu 1.11.2017.
- ↑ Mount Zas and its Cave Naxos and Small Cyclades. Arkistoitu 24.9.2016. Viitattu 1.11.2017.