Metsuri

Tanskalainen metsuri katkomassa kuitupuuta moottorisahalla.

Metsuri vääntämässä kangella konkeloon kaatunutta puuta 1970-luvun lopulla.

Metsuri kaataa ikimäntyä moottorisahalla Sallassa 1969.

Metsuri eli metsätyöntekijä on metsäalan suorittava ammatti. Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä. Hakkuukonetta kuljettavaa työntekijää kutsutaan joskus konemetsuriksi, mutta yleensä puhutaan metsäkoneenkuljettajasta.

Toimenkuva

Metsurin toimenkuvaan kuuluu yleensä

• puiden kaato moottorisahalla ja niiden pinoaminen ajouran varteen
• vesakon raivaus ja taimikon hoito raivaussahalla
• puiden istutus hakkuualoille ja metsitettäville pelloille
• muut metsätyöt kuten
  • metsätraktorin ajo ja muiden apukoneiden käyttö
  • puupinojen mittaus
  • kaadettavien puiden leimaus,
  • ajourien ja varastopaikkojen suunnittelu

Metsuri joutuu lisäksi yleensä huoltamaan ja korjaamaan käyttämänsä työkalut metsässä. Työ on yleensä yksinäistä ja fyysisesti sekä henkisesti rasittavaa.

Metsurit voivat työskennellä joko toisen palveluksessa tai yrittäjinä. Yrittäjämetsurin on oman ammattitaitonsa lisäksi ymmärrettävä liiketaloudellisia ja kirjanpitoon liittyviä asioita. Metsurien ammattiliitto on Puu- ja erityisalojen liitto.

Historiaa

Vielä 1960-luvulla Suomen metsissä työskenteli talvisin ainakin 100 000–200 000 metsätyöntekijää eli jätkää. He tekivät metsätyötä talvisin, uittotyötä keväisin ja maatalous- tai sahaustyötä kesäisin ja syksyisin. Pohjois-Suomessa tämä synnytti suorastaan jätkänkierron:

Jätkänkierto

talvi	kevät	kesä	syksy
metsätyöt	uitto sahat lautatarhat	uitto sahat lautatarhat lastaustyöt	sahat lautatarhat lastaustyöt

1960-luvulla traktorien ja moottorisahojen yleistymisen myötä metsureita tarvittiin entistä vähemmän. Seurauksena oli maaseudun työpaikkojen väheneminen ja laajamittainen maaltamuutto. Entisestään metsätyövoiman tarve väheni 1980-luvulla alkaneen hakkuukoneiden eli motojen kehityksen myötä. Nykyään Suomessa työskentelee enää 5 000–10 000 metsuria. Työnkuva on muuttunut siten, että pääosa metsurien työstä tapahtuu lumettomana aikana ja talvella moni metsuri joutuu lomautetuksi. Tähän on päädytty useastakin eri syystä, joista päällimmäisinä ovat turhan työn tekemisen aiheuttama ruumiillinen ja henkinen väsymys (lumessa työskentely on sitä hankalampaa, mitä enemmän sitä on) ja niin sanotun lumilisän maksaminen metsurille, mikä nostaa puunkorjuun kustannuksia selvästi.

Puhekielessä käytetään joskus sanaa citymetsuri (arboristi) kaupungissa toimivasta metsurista, joka poistaa vaaraa aiheuttavat puut latvaan kiiveten ja pätkinä kaataen.

Katso myös

• Arboristi
• Hämeen ammatti-instituutti, Evon opetusmetsä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Metsuri Wikimedia Commonsissa

• Metsäradio (Arkistoitu – Internet Archive)
• Yle: Kun koneet korvasivat tukkijätkän – metsä on ollut suomalaisten suurin työpaikka
• Ylen Elävä arkisto:
  • Vanhanajan metsureilta vaadittiin kylmänkestävää voimaa ja hurttia luonnetta
  • Pöllimiesten savotta Sompion Lapin aarniometsissä
• Pohjolan jätkät synnynnäiset sissit, Hakkapeliitta, 21.12.1937, nro 51-52, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot