Mörbylångan kunta
| Mörbylångan kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Kalmarin lääni |
| Maakunta | Öölanti |
| Keskustaajama | Mörbylånga |
| Kuntakoodi | 0840 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 667,25 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 15 722 |
| – Väestötiheys | 23,6 as./km² |
Mörbylångan kunta (ruots. Mörbylånga kommun) on Kalmarin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Öölantiin. Kunnan keskustaajama on Mörbylånga.[3]
Kunnan maapinta-ala on 667,25 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 722 henkeä (31.12.2021).[2]
Mörbylånga on toinen Öölannin kahdesta kunnasta. Toinen on Borgholmin kunta, johon kuuluu saaren pohjoisosa. Mörbylångan kunnan kaakkoisosassa Gräsgårdin pitäjän alueella sijaitsee Eketorpin muinaislinna.
Vuonna 2007 kunnassa oli 196,52 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 29,3 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1881 Mörbylångan maalaiskunnasta erotettiin omaksi kauppalakseen entinen Mörbylångan epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping). Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Etelä-Öölannin aiemmat 18 maalaiskuntaa ja yksi kauppala liitettiin kolmeksi "suurkunnaksi":
- Ottenby (Gräsgård, Segerstad, Smedby, Södra Möckleby, Ventlinge ja Ås)
- Torslunda (Algutsrum, Glömminge, Gårdby, Norra Möckleby, Sandby ja Torslunda)
- Mörbylånga (Mörbylångan maalaiskunta ja Mörbylångan kauppala sekä Hulterstad, Kastlösa, Resmo, Stenåsa ja Vickleby).
Oli epätavallista, että Mörbylångan kuntamuodoksi valittiin maalaiskunta, vaikka yksi liitoskunnista olikin kauppala. Vuonna 1967 Ottenbyn maalaiskunta yhdistettiin Mörbylångaan. Vuonna 1971 maalaiskunnat muutettiin kunniksi, mutta kuntaliitoksia ei tehty. Nykyiset rajansa Mörbylångan kunta sai vuonna 1974, jolloin Torslunda liitettiin siihen.
Mörbylångan ja Borgholmin kuntien yhdistämisestä koko Öölannin saarimaakunnan kattavaksi Öölannin kunnaksi on käyty keskusteluja. Asiasta järjestettiin paikallinen kansanäänestys vuonna 2009. Koko Öölannissa 56 % vastusti ja 41 % kannatti kuntien yhdistymistä. Mörbylångan kunnassa vastarinta oli voimakkainta.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 953 | 6,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 164 | 1,1 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 702 | 4,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 12 850 | 87,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 79 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 69 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 190 611 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 161 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,5 %
- 18–64-vuotiaat: 56,8 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,7 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 9,3 | 6,7 | |
| jalostus | 24,1 | 19,4 | |
| palvelut | 62,5 | 71,2 | |
| tuntematon | 4,1 | 2,7 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 4 763 | 6 719 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 70,9 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on yhdeksän taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 65,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 4 780 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Färjestaden | 5 018 |
| 2 | Mörbylånga | 1 780 |
| 3 | Skogsby | 569 |
| 4 | Algutsrum | 532 |
| 5 | Degerhamn | 331 |
| 6 | Vickleby | 320 |
| 7 | Gårdby | 257 |
| 8 | Arontorp | 233 |
| 9 | Kastlösa | 201 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]
Luettelossa mainituista taajamista Mörbylånga By on sittemmin kasvanut yhteen Mörbylångan taajaman kanssa.[17]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Albrunna
- Alby
- Algutsrum
- Dörby
- Färjestaden (lounaisosa)
- Glömminge
- Grönhögen
- Hagby-Bläsinge
- Hult
- Hulterstad
- Karlevi och Eriksöre
- Norra Möckleby
- Norrgärdet och Törnbotten
- Resmo + Gynge
- Saxängen
- Stora Frö
- Stora Rör*
- Strandskogen
- Södra Kvinneby och Slagerstad och Stenås
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Stora Rör kuuluu osin myös Borgholmin kuntaan.[19]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Mörbylångan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 10 | 11 | 12 | 12 | 9 | 11 | 9 | 11 | 8 | 11 | 15 | 16 | 11 | ||
| Keskustapuolue | 18 | 17 | 15 | 13 | 12 | 12 | 12 | 14 | 10 | 9 | 9 | 7 | 6 | 9 | ||
| Liberaalit | 3 | 4 | 4 | 3 | 5 | 5 | 4 | 2 | 2 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 1 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 3 | 3 | 2 | 2 | 3 | 3 | 1 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 16 | 17 | 17 | 19 | 18 | 18 | 16 | 18 | 15 | 17 | 17 | 14 | 15 | 13 | ||
| Vasemmistopuolue | 1 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 5 | 6 | ||
| Muut | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 4 | 2 | 1 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 45 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Algutsrumin piiri
- Glömmingen piiri
- Gräsgårdin piiri
- Gårdbyn piiri
- Hulterstadin piiri
- Kastlösan piiri
- Mörbylångan piiri
- Norra Möcklebyn piiri
- Resmon piiri
- Sandbyn piiri
- Segerstadin piiri (Öölanti)
- Smedbyn piiri
- Stenåsan piiri
- Södra Möcklebyn piiri
- Torslundan piiri
- Ventlingen piiri
- Vicklebyn piiri
- Åsin piiri (Öölanti)
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Resmo-Vickleby
- Mörbylånga-Kastlösa
- Hulterstad-Stenåsa
- Sydöland
- Glömminge
- Algutsrum
- Torslunda
- Norra Möckleby, Sandby och Gårdby
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Algutsrum
- Glömminge
- Gräsgård
- Gårdby
- Hulterstad
- Kastlösa
- Mörbylånga
- Norra Möckleby (Möckleby i Möckleby härad)
- Resmo
- Sandby
- Segerstad
- Smedby
- Stenåsa
- Södra Möckleby (Möckleby i Gräsgårds härad)
- Torslunda
- Ventlinge
- Vickleby
- Ås
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Algutsrumin kirkko -
Glömmingen kirkko -
Gräsgårdin kirkko -
Gårdbyn kirkko -
Hulterstadin kirkko -
Kastlösan kirkko -
Mörbylångan kirkko -
Norra Möcklebyn kirkko -
Nådenin kappeli -
Resmon kirkko -
Sandbyn kirkko -
Segerstadin kirkko -
Smedbyn kirkko -
Stenåsan kirkko -
Södra Möcklebyn kirkko -
Torslundan kirkko -
Ventlingen kirkko -
Vicklebyn kirkko -
Åsin kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Mörbylånga Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
