Luettelo kristityistä ajattelijoista tieteen piirissä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Joko korjattava artikkelin nimi tai sisältö, puuttuu kokonaan humanistiset alat. |
| Osa artikkelisarjaa: |
| Kristillinen kulttuuri |
|---|
 |
Tämä on luettelo uskonnon ja tieteen välisestä suhteesta, erityisesti kristillisistä lähtökohdista toteutetun luonnontieteellisen tutkimuksen historiasta. Luettelo ei ole tyhjentävä, ja se rajoittuu vain niihin luonnontieteilijöihin, jotka ovat antaneet panoksensa myös kristillisen ajattelun kehittämiseen.
Oxfordin yliopiston tieteen ja uskonnon professori Peter Harrison kiinnittää huomiota siihen, että monet merkittävistä luonnontieteilijöistä tieteen historiassa ovat olleet kristittyjä. Heidän kristillinen vakaumuksensa ei ole ollut pelkästään heidän yksityinen mielipiteensä, vaan se on vaikuttanut heidän tieteelliseen tutkimukseensa.[1]
Oxfordin yliopiston matematiikan professorin John Lennoxin mukaan länsimaisen luonnontieteen parissa on ollut erityisen suuri merkitys kristinuskosta saadulla perusvakaumuksella, jonka mukaan maailmankaikkeuden on luonut älykäs ja kaikkitietävä persoona, niin että maailmasta on syytä etsiä järjestystä, jopa matemaattista kauneutta ja yksinkertaisuutta.[2] Jotkut tieteelliset löydöt on tehty, koska tieteentekijä on edeltä ollut vakuuttunut siitä, että oikeiden yhtälöiden täytyy olla matemaattisesti kauniita ja elegantteja. Leibniz (1646–1716) johti optiikan alaan kuuluvan Snellin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Carl von Linnéä (1707–1778) ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. James Clerk Maxwell (1831–1879) johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi.[3]
Lähes kaikki tiedemiehet Newtonia myöten kertoivat olevansa uskonnollisia aina 1800-luvulle asti. Richard Dawkinsin mukaan 1800-luvulta lähtien oli aikaisempia vuosisatoja vähemmän sosiaalista ja lainsäädännöllistä painetta harjoittaa uskontoa ja toisaalta enemmän tieteellistä tukea sen hylkäämiseksi. Poikkeuksia on ollut molempiin suuntiin. Jopa ennen Darwinia kaikki eivät olleet uskonnollisia, ja jotkut merkittävät luonnontieteilijät ovat olleet uskonnollisia Darwinin jälkeenkin.[4] Uskonnollisten osuus johtavien tieteilijöiden piirissä on jatkuvasti vähentynyt, ja vuonna 1998 Yhdysvaltain johtavista tieteilijöistä persoonalliseen Jumalaan ilmoitti uskovansa enää seitsemän prosenttia.[5]
Kristittyjä luonnontieteilijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Nimi | Kuva | Täsmennys | Lähteet |
|---|---|---|---|
| Nikolai Kopernikus (1473–1543) | 
|
Katolinen pappi, joka loi pohjan aurinkokeskiselle näkemykselle. | Catholic Encyclopedia [1], Joseph Mendham: An Index of Prohibited Books: By Command of the Present Pope, Gregory XVI in 1835; ... Duncan and Malcolm, 1840. Teoksen verkkoversio. |
| Michael Stifel (n.1486–1567) | 
|
Loi pohjaa logaritmien kehittämiselle. Hän kuului Martti Lutherin varhaisimpiin seuraajiin ja kirjoitti raamatullisista profetioista. | University of Florida, Galileo Project at Rice University, and McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| William Turner (n.1508–1568) | 
|
Häntä kutsutaan joskus englannin kasvitieteen isäksi ja hän oli myös lintutieteilijä. Hänet vangittiin, koska hän saarnasi uskonpuhdistuksen puolesta. | Galileo Project |
| Ignazio Danti (1536–1586) | 
|
Hän oli Alatrin piispa ja matemaatikko joka kirjoitti Euklideen geometriasta, tähtitieteilijä ja mekaanisten laitteiden suunnittelija. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Bartholomeus Pitiscus (1561–1613) | 
|
Hän toi sanan trigonometria englannin ja ranskan kieliin. Hän oli myös kalvinistinen teologi, joka toimi hovisaarnaajana Breslaussa. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| John Napier (1550–1617) | 
|
Skottilainen matemaatikko, joka tunnetaan logaritmien keksijänä ja desimaalilukujen popularisoijana. Hän oli myös vakaumuksellinen protestantti, joka kirjoitti Ilmestyskirjasta. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Francis Bacon (1561–1626) | 
|
Merkittävä englantilainen tieteentekijä ja yksi kokeellisen luonnontieteen metodin kehittäjistä. | Dictionary of the History of Ideas (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Johannes Kepler (1571–1630) | 
|
Hän loi kosmokselle mallin, joka perustui uskonnollisiin lähtökohtaoletuksiin. Hänet tunnetaan erityisesti siitä, että hän muotoili Keplerin planetaariset liikelait. Se perustui Tycho Brahen tarkkoihin tähtitieteellisiin havaintoihin. Kepler oli alun perin halunnut tulla teologiksi, ja hänen kirjansa Harmonice Mundi käsittelee paikoitellen Kristuksen merkitystä. | Galileo Project ja Adherents.com (Arkistoitu – Internet Archive) ja Joshua Gilder and Anne-Lee Gilder: Heavenly Intrigue: Johannes Kepler, Tycho Brahe, and the Murder Behind One of History's Greatest Scientific Discoveries. Anchor, 2005. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste |
| Laurentius Paulinus Gothus (1565–1646) | 
|
Tähtitieteen professori ja Uppsalan arkkipiispa. Hän kirjoitti tähtitieteestä ja teologiasta. | Uppsala University |
| Galileo Galilei (1564–1642) | 
|
Galileo omaksui Augustinuksen näkemyksen, jonka mukaan kaikkia Raamatun kohtia ei tule ymmärtää kirjaimellisesti, erityisesti kun kyseinen Raamatun kohta on Raamatun runollisissa kirjoissa. Hän piti ihmisen matemaattista ajattelua ihmisessä olevana Jumalan kuvana ja katsoi voivansa matemaattisen ajattelun avulla paljastaa Jumalan ajatukset maailmankaikkeuden rakenteessa. | Catholic Encyclopedia [2] |
| Marin Mersenne (1588–1648) | 
|
Hänet tunnetaan kirjeenvaihdostaan matemaatikkojen kanssa. Neljän vuoden ajan hän omistautui teologisten kirjoitusten laatimiseen: Quaestiones celeberrimae in Genesim (1623) and L'Impieté des déistes (1624). Nämä olivat teologisia esseitä ateismia ja deismiä vastaan. | |
| René Descartes (1596–1650) | 
|
Descartes oli yksi tieteellisen vallankumouksen keskeisiä ajattelijoita länsimaissa. Hänen mukaansa on nimetty karteesinen koordinaatisto tasogeometriassa ja algebra. Hän teki tärkeää työtä geometriassa. Hänen kirjansa Meditations on First Philosophy käsittelee osin teologisia kysymyksiä, ja hänen pyrkimyksenään oli sovittaa ideansa yhteen katolisen uskon kanssa, jolle hän pysyi uskollisena. | McTutor |
| Anton Maria Schyrleus of Rheita (1597–1660) | 
|
Tähtitieteilijä, joka kuului munkkikuntaan. Hän omisti yhden tähtitieteellisistä kirjoistaan Jeesukselle Kristukselle. Hän pohti sitä, ovatko muilla planeetoilla elävät olennot meidän tavallamme "perisynnin kiroamia". | Cosmovisions ja The Galileo Project |
| Blaise Pascal (1623–1662) | 
|
Hän kuului jansenistiseen herätysliikkeeseen, johon katolinen kirkko suhtautui torjuvasti. Hänet tunnetaan Pascalin laista fysiikassa, Pascalin teoreemasta matematiikassa ja Pascalin uhkapeliargumentista filosofiassa ja teologiassa. | McTutor |
| Isaac Barrow (1630–1677) | 
|
Englantilainen jumaluusoppinut, tieteentekijä ja matemaatikko. Hän kirjoitti kirjan Expositions of the Creed, The Lord's Prayer, Decalogue, and Sacraments and Lectiones Opticae et Geometricae. | A Short Biographical Dictionary of English Literature ja MacTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Juan Caramuel y Lobkowitz (1606–1682) | 
|
Munkki, joka teki tähtitieteellistä tutkimusta samoin kuin teologista tutkimusta. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Nicolas Steno (1638–1686) | 
|
Katolinen tieteentekijä, jota pidetään sekä anatomian että geologian pioneerina. | Australian E-Journal of Theology (Arkistoitu – Internet Archive) and
Paleontologia Electronica (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Seth Ward (1617–1689) | 
|
Salisburyn anglikaaninen piispa ja tähtitieteilijä. Hän kirjoitti teokset Ismaelis Bullialdi astro-nomiae philolaicae fundamenta inquisitio brevis ja Astronomia geometrica. Hän väitteli teologiasta ja filosofiasta Thomas Hobbesin kanssa. | Galileo Project ja University of Hanover's philosophy seminar |
| Robert Boyle (1627–1691) | 
|
Tieteentekijä ja teologi, joka argumentoi, että tieteellinen tutkimus voi tuoda kunniaa Jumalalle. | ASA ja Stanford University[3] |
| John Wallis (1616–1703) | 
|
Matemaatikkona hän kirjoitti kirjan Arithmetica Infinitorumis, loi continued fraction -termin, teki työtä kryptografian parissa. Hän oli kalvinistinen kappalainen, joka osallistui aktiivisesti teologisiin väittelyihin. | Galileo Project ja University of Hanover's philosophy seminar |
| John Ray(1627–1705) | 
|
Englantilainen kasvitieteilijä, joka kirjoitti kirjan The Wisdom of God manifested in the Works of the Creation. (1691) The John Ray Initiative of Environment and Christianity is also named for him. | University of California, Berkeley[4] |
| Gottfried Leibniz (1646–1716) | 
|
Yleisnero, joka teki tutkimustyötä useilla eri aloilla. Matematiikassa Leibniz kehitti differentiaalilaskennan jokseenkin samaan aikaan kuin Isaac Newton. Leibniz loi myös binäärisen lukujärjestelmän ja rakensi ensimmäisen käyttökelpoisen mekaanisen laskukoneen, joka kykeni kerto- ja jakolaskuihin. Leibniz oli myös ensimmäinen algoritmista informaatioteoriaa sivuavien ajatusten esittäjä. Leibniz johti optiikan alaan kuuluvan Snellin lain, koska hän uskoi, että luonto aina valitsee helpoimman ja suorimman tien vaihtoehtojen väliltä. Tämän metafyysisen periaatteen hän puolestaan johti teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on luonut maailman sellaiseksi, että siinä toteutuu maksimaalinen yksinkertaisuus ja täydellisyys. Hän oli luterilainen, joka pyrki luomaan yhteyttä luterilaisten ja katolisten välille. Hän kirjoitti myös kirjan Vindication of the Justice of God. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Isaac Newton (1643–1727) | 
|
Newtonia pidetään yhtenä historian merkittävimmistä tieteentekijöistä ja matemaatikoista. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi hänen intohimonaan oli Raamatun ja varhaisten kirkkoisien tutkiminen, vaikka hän kieltäytyikin vannomasta uskollisuutta kirkolle. Hän kirjoitti kirjan Observations upon the Prophecies of Daniel and the Apocalypse of St. John (Nontrinitarianism). | Gutenberg.org copy of that book |
| Colin Maclaurin (1698–1746) | 
|
Proposed to explain Newton's differential calculus using infinite series instead of Newton's fluxions. A Divinity student, he had a Christian institute named for him. | The Maclaurin Institute (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Stephen Hales (1677–1761) | 
|
Kasvifysiologiaa tutkinut tieteentekijä, joka sai tutkimuksistaan Copley mitalin. Hän keksi yhdenlaisen tuuletusjärjestelmän, tavan säilöä lihaa jne. Hän oli anglikaaninen curate, joka teki työtä yhdistykselle Society for the Promotion of Christian Knowledge ja pyrki edistämään evankelioimistyötä Länsi-Intian mustien orjien parissa. | The Galileo Project and 1902 Encyclopedia |
| Thomas Bayes (1701–1761) | 
|
Kehitti Bayesin teoreeman ja tuli Royal Societyn jäseneksi. Hän oli presbyteerinen pappi, joka kirjoitti kirjan Divine Benevolence, or an Attempt to Prove That the Principal End of the Divine Providence and Government is the Happiness of His Creatures. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Firmin Abauzit (1679–1767) | Fyysikko ja teologi. Hän käänsi Uuden testamentin ranskaksi ja korjasi virheen Newtonin teoksessa Principia. | Encyclopædia Britannica Eleventh Edition | |
| Carl von Linné (1707–1778) | 
|
Linné tunnetaan "modernin taksonomian isänä" ja hän antoi panoksensa myös ekologiaan. Häntä ohjasi luokittelutyössään teologinen näkemys, jonka mukaan Jumala on luonut organismit erillisiksi, luokiteltaviksi tyypeiksi ja lajeiksi. Luonnollinen teologia ja Raamattu olivat tärkeitä hänen teoksissaan Systema Naturae ja Systema Vegetabilium. | Berkeley bio |
| Leonhard Euler (1707–1783) | 
|
Merkittävä matemaatikko ja fyysikko. Ks. englanninkielisessä wikipediassa List of topics named after Leonhard Euler. Hän kirjoitti teoksen Defense of the Divine Revelation against the Objections of the Freethinkers ja luterilainen kirkko muistaa hänet merkittäviä kristittyjä käsittelevässä kalenterissaan toukokuun 24. päivänä. | Mathematics and the Divine By T Koetsier, L Bergmans, Inc NetLibrary |
| Maria Gaetana Agnesi (1718–1799) | 
|
Matemaatikko, jonka Paavi Benedictus XIV asetti virkaansa. Isänsä kuoleman jälkeen hän omisti elämänsä uskonnollisiin tutkielmiin, laupeudentyöhön ja hänestä tuli lopulta nunna. | Britannica.com |
| Isaac Milner (1750–1820) | Hän oli Lucasian Professor of Mathematics, joka tunnetaan työstään valmistaa Nitrous acid. Hän oli myös evankeelinen anglikaani, joka yhdessä veljensä kanssa kirjoitti kirjan Ecclesiastical History of the Church of Christ ja vaikutti William Wilberforcen uskonnolliseen heräämiseen. | Lucasian Chair (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Samuel Vince (1749–1821) | Cambridessa vaikuttanut tähtitieteilijä ja pappi. Hän kirjoitti teokset Observations on the Theory of the Motion and Resistance of Fluids ja The credibility of Christianity vindicated, in answer to Mr. Hume’s objections. | Royal Society (Arkistoitu – Internet Archive) and Thoemmes | |
| Olinthus Gregory (1774–1841) | 
|
Hän oli matemaatikko, joka kirjoitti teoksen Lessons Astronomical and Philosophical vuonna 1793. Hänen teoksestaan Letters on the Evidences of Christianity tehtiin lyhennelmä, jota levitettiin laajalti. | Preface to "Evidences" and 1911 Encyclopedia |
| William Buckland (1784–1856) | 
|
Anglikaaninen pappi ja geologi, joka kirjoitti teoksen Vindiciae Geologiae; or the Connexion of Geology with Religion explained. | University of Oxford site.[5] (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Augustin Louis Cauchy (1789–1857) | 
|
Matemaatikko, joka puolusti jesuiittoja ja yritti voittaa muita matemaatikkoja katolisuudelle. | Catholic Encyclopedia and Istanbul Technical University |
| Lars Levi Læstadius (1800–1861) | 
|
Kasvitieteilijä, joka aloitti luterilaisen herätysliikkeen, jota kutsutaan lestadiolaisuudeksi. | University of Texas article |
| Edward Hitchcock (1793–1864) | 
|
Geologi, paleontologi ja kongregationalistinen pastori. Hän tutki luonnollista teologiaa ja kirjoitti fossiilista jäljistä. | 1911 encyclopedia and Amherst College[6] (Arkistoitu – Internet Archive) |
| William Whewell (1794–1866) | 
|
Mineralogian ja moraalifilosofian professori ja merkittävä tieteenhistorioitsija. Hän kirjoitti tutkimukset An Elementary Treatise on Mechanics vuonna 1819 ja Astronomy and General Physics considered with reference to Natural Theology vuonna 1833. | Stanford philosophy site and Middlesex University article |
| Michael Faraday (1791–1867) | 
|
Merkittävä tieteentekijä, joka käsitteli tieteen ja uskonnon suhdetta ja kuului kristillisen seurakunnan vanhemmistoon. | BBC[7] and Adherents.com (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Charles Babbage (1791–1871) | 
|
Differenssikone ja Ninth Bridgewater Treatise. | Victorian Web (Arkistoitu – Internet Archive) and |
| Adam Sedgwick (1785–1873) | 
|
Anglikaaninen pappi ja geologi, joka kirjoitti teoksen A Discourse on the Studies of the University, jossa hän käsittelee Jumalan ja ihmisen välistä suhdetta. | Scientists of Faith and University of California, Santa Barbara |
| Temple Chevallier (1794–1873) | 
|
Pappi ja tähtitieteilijä, joka kirjoitti teoksen Of the proofs of the divine power and wisdom derived from the study of astronomy. Hän perusti myös Durhamin yliopiston observatorion. | Royal Meteorological Society |
| John Bachman (1790–1874) | 
|
Hän kirjoitti lukuisia tieteellisiä artikkeleita ja nimesi useita eläinlajeja. Hän kuului myös luterilaisen teologisen seminaarin perustajiin ja kirjoitti teoksia luterilaisuudesta. | The College of Charleston (Arkistoitu – Internet Archive) and Newberry College (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Robert Main (1808–1878) | 
|
Anglikaaninen pappi, joka voitti kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran kultamitalin vuonna 1858. Hän myös saarnasi Bristolin brittiläisessä seurassa. | Royal Society's obituaries, pages 227–235 |
| James Clerk Maxwell (1831–1879) | 
|
Maxwell johti valon kenttäteoriansa osittain teologisesta vakaumuksestaan, että Jumala on kolminaisuus ja että Jumala on tullut ihmiseksi. Vaikka hän lapsena kävi presbyteerisissä jumalanpalveluksissa isänsä kanssa ja anglikaanisissa jumalanpalveluksissa tätinsä kanssa, hän kääntyi evankeeliseen uskoon nuorena opiskelijana Cambridgessä. Cambellin elämäkerrassa Maxwellin kääntymystä kuvataan näin: "Kauan jälkeen päin hän kertoi sen antaneen hänelle uuden näkemyksen Jumalan rakkaudesta. Siitä lähtien yksi hänen voimakkaimmista vakaumuksistaan oli, että 'Rakkaus pysyy, vaikka tieto katoaa'." Maxwellin evankeelisuus johti hänet antipositivistiseen näkemykseen.[6] | James Clerk Maxwell and religion, American Journal of Physics, 54 (4), April 1986, p. 312–317 ; James Clerk Maxwell and the Christian Proposition by Ian Hutchinson (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Arnold Henry Guyot (1807–1884) | 
|
Sveitsiläis-amerikkalainen geologi, joka teki merkittävää työtä jäätiköiden tutkimisessa. Guyot jäätikkö on nimetty hänen mukaansa. Hän kirjoitti myös teoksen Creation, or the Biblical Cosmogony in the Light of Modern Science. | "Guyot's Geoscience and Geohistory", Princeton article Creation, or the Biblical Cosmogony in the Light of Modern Science |
| Gregor Mendel (1822–1884) | 
|
Augustinolainen apotti, joka on nimetty "modernin genetiikan isäksi". Mendel oli luostarissa koulutettu munkki, joka teki systemaattisia geneettisiä kokeita herneillä luostarin puutarhassa. Hänen vuosia jatkuneet, huolellisesti suunnitellut risteytyskokeensa loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle. | Catholic Encyclopedia.[9] |
| Philip Henry Gosse (1810–1888) | 
|
Meribiologi, joka kirjoitti teoksen Aquarium vuonna 1854, ja A Manual of Marine Zoology vuosina 1855–56. Hänet tunnetaan Raamatulle uskollisena kristittynä. | University of Houston hosted article.[10] |
| Asa Gray (1810–1888) | 
|
Kristitty kasvitieteilijä, joka oli Darwinin läheinen ystävä. Hänen teoksensa Gray's Manual on säilyttänyt arvonsa merkittävänä kasvitieteellisenä tutkimuksena. Hänen teoksessaan Darwiniana on seuraavanlaisia lukuja: "Natural selection not inconsistent with Natural theology", "Evolution and theology", ja "Evolutionary teleology." Teoksen johdanto kertoo, että hän pitäytyy Nikealaiseen uskontunnustukseen näiden kysymysten osalta. | Gutenberg text of Darwiniana and ASA |
| Francesco Faà di Bruno (1825—1888) | 
|
Italialainen matemaatikko, joka tunnetaan Faà di Bruno's formulasta ja hengellisistä kirjoituksista. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| James Dwight Dana (1813–1895) | 
|
Geologi, minerologi ja eläintieteilijä. Hän kirjoitti kirjan nimeltä Science and the Bible ja hänen uskoaan on kuvattu sekä "oikeaoppiseksi että voimakkaaksi". | "Science and the Bible" at Google Books and Engines of Our Ingenuity |
| Louis Pasteur (1822–1895) | 
|
Pastörointimenetelmän keksijä, ranskalainen kemisti ja mikrobiologi. Hän ratkaisi useiden sairauksien arvoituksen (rabies, anthrax, chicken cholera, silkworm diseases) ja teki työtä ensimmäisten rokotusten kehittämiseksi. | Biography on Louis Pasteur |
| George Jackson Mivart (1827–1900) | 
|
Lontoon eläintieteellisen seuran jäsen, joka teki merkittävää työtä hyönteisten tutkimisessa ja kiisteli Charles Darwinin kanssa. Hän kääntyi katolisuuteen ja opetti Leuvenin katolisessa yliopistossa. | * Malline:CathEncy Also the end of the Catholic Encyclopedia article on Hell mentions him.[11] |
| Armand David (1826–1900) | 
|
Katolinen lähetystyöntekijä Kiinassa, joka piti uskonnollisia velvollisuuksiaan ensisijaisina. Hän oli myös kasvitieteilijä ja eläintieteilijänä hän kuvasi useita lajeja, jotka olivat tuntemattomia länsimaille. | The Vicentians |
| George Stokes (1819–1903) | 
|
Ministerin poika, joka kirjoitti kirjan luonnollisesta teologiasta. Hän oli yksi Royal Societyn presidenteistä, ja tutki Fluid dynamics. | Gifford Lectures site.[12] (Arkistoitu – Internet Archive)[13] (Arkistoitu – Internet Archive) |
| George Salmon (1819–1904) | Hän sai Copley mitalin matemaattisten tutkimustensa ansiosta. Hänen teologinen tutkimuksensa An Historical Introduction to the Study of the Books of the New Testament oli laajalti luettu. | George Salmon: from mathematics to theology (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Henry Baker Tristram (1822–1906) | Brittiläisen lintutieteilijöiden yhdistyksen perustajia. Hän julkaisi mm. teokset The Natural History of the Bible (1867) ja The Fauna and Flora of Palestine (1884). | University of Durham | |
| Lordi Kelvin (1824–1907) | 
|
Hän piti kuuluisan puheen yhdistyksessä nimeltä Christian Evidence Society. Tieteessä hän voitti Copley mitalin, kuninkaallisen mitalin. Hänellä oli suuri merkitys tutkimusalueilla kuten Timeline of thermodynamics, statistical mechanics, and random processes Thermodynamics. | Institute of Physics[14] and his own article. |
| Pierre Duhem (1861–1916) | 
|
Hän tutki termodynaamista potentiaali ja kirjoitti tieteenhistoriallisia tutkimuksia, joissa hän osoitti Roomalaiskatolisen kirkon edistäneen tiedettä. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) and Scientist and Catholic: Pierre Duhem by Stanley Jaki[15] |
| Georg Cantor (1845–1918) | Sai aikaan vallankumouksellisen muutoksen matemaattisissa käsityksissä äärettömistä joukoista tukeutumalla Augustinuksen teokseen Jumalan valtio. Luterilainen, joka kirjoitti uskonnollisista aiheista ja oli kiinnostunut keskiaikaisesta teologiasta. | IUPUI[16] (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Henrietta Swan Leavitt (1868–1921) | 
|
Ministerin tytär ja tunnettu tähtitieteilijä, joka johti tähtitieteellisen fotometrian tutkimusta Harvardin yliopistossa. Hän kuului kongregationalistiseen seurakuntaan. | Miss Leavitt's Stars, kirjoittaja George Johnson ISBN 0-393-05128-5 |
| Dmitri Egorov (1869–1931) | 
|
Venäläinen matemaatikko, joka teki merkittäviä tutkimuksia differentiaaligeometrian alalla. Hän tunnustautui kristityksi ja puolusti uskonnollisia näkemyksiä Neuvostovallan aikana. Vuonna 1930 hänet vangittiin "uskonnollisena lahkolaisena". Hän kuoli protestina aloittamaansa nälkälakkoon. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Mihajlo Idvorski Pupin (1858–1935) | Serbialais-amerikkalainen fyysikko, kemisti ja keksijä. Hänen teoksensa The New Reformation: From Physical to Spiritual Realities käsittelee uskontoa ja hengellisyyttä. | On pg 267 he refers to "we Christians." | |
| John Ambrose Fleming (1849–1945) | 
|
In science he is noted for the Right-hand rule and work on vacuum tubes, hence the picture of a Fleming valve. He also won the Hughes Medal. In religious activities he was President of the Victoria Institute, involved in the Creation Science Movement, and preached at St Martin-in-the-Fields. | IEEE biography University College London (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Max Planck (1858–1947) | 
|
Hänelle myönnettiin Nobelin palkinto fysiikassa vuonna 1918 ja häntä pidetään kvanttimekaniikan perustajana. Hän oli luterilainen, joka toimi seurakuntansa vanhimpana vuodesta 1920 kuolemaansa asti. Vuonna 1937 hän piti luennon "Religion and Natural Science", jossa hän sanoi, että "Sekä uskonto että tiede edellyttävät uskoa Jumalaan. Uskoville Jumala on kaiken pohdinnan alku ja fyysikoille hän on kaiken pohdinnan loppupiste. - - Uskoville Jumala on perusta, fyysikoille hän on jokaisen yleistävän maailmankäsityksen kruunu ja huippu." | Adherents,com (Arkistoitu – Internet Archive) and Religion and Natural Science (Lecture Given 1937) Scientific Autobiography and Other Papers, trans. F. Gaynor (New York, 1949), pp. 184 |
| Edward Arthur Milne (1896–1950) |
|
Brittiläinen astrofyysikko ja matemaatikko, joka loi Milne-mallin ja jonka mukaan nimettiin yksi kuun kraattereista. Hänen viimeisin kirjansa oli Modern Cosmology and the Christian Idea of God. | Civilized Life in the Universe By George Basalla, pg 128 and Incarnation and Resurrection By Paul D. Molnar, pg 95 |
| Robert Millikan (1868–1953) | 
|
Millikan sai Nobelin palkinnon fysiikassa vuonna 1923. Hän kirjoitti tieteen ja uskonnon yhteen sovittamisesta kirjoissaan kuten Evolution in Science and Religion. | Nobel Biography |
| Charles Stine (1882–1954) | 
|
Sai kemistina Perkin mitalin ja kirjoitti teoksen A Chemist and His Bible. | American Institute of Chemical Engineers (Arkistoitu – Internet Archive) and Worldcat |
| E. T. Whittaker (1873–1956) | 
|
Hän sai Copley mitalin ja teki tutkimusta matemaattisesta fysiikasta. Hän piti luennon aiheesta Space and Spirit. Theories of the Universe and the Arguments for the Existence of God. | McTutor (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Arthur Compton (1892–1962) | 
|
Sai Nobelin palkinnon fysiikassa. Hän toimi myös baptisti-kirkon diakonina ja kirjoitti artikkelin Christianity Takes a Stand. | American Physical Society[17] and Time (magazine)[18] (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Georges Lemaître (1894–1966) | Roomalaiskatolinen pappi, joka ensimmäinen esitti alkuräjähdysteorian. | Catholic Education Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Otto Hahn (1879-1968) | 
|
Protestantti, Nobel kemian, oli saksalainen tiedemies, jonka Fritz Strassmanin kanssa tekemät tutkimukset johtivat fissioreaktion keksimiseen. | Hahn, Otto (1970). My Life: the Autobiography of a Scientist. Herder and Herder. p. 28. Retrieved June 14, 2012. |
| David Lack (1910–1973) | 
|
Kristityksi kääntynyt lintutieteen instituutin johtaja, joka kirjoitti teoksen Evolutionary Theory and Christian Belief in 1957. As he is in part known for his study of the genus Euplectes a Black-winged Red Bishop is pictured. | Western Kentucky University and ASA's book reviews section |
| Theodosius Dobzhansky (1900–1975) | 
|
Ortodoksipappi ja geneetikko, joka kritisoi nuoren Maan kreationismia esseessään: "Nothing in Biology Makes Sense Except in the Light of Evolution," ja argumentoi, että tiede ja usko eivät ole ristiriidassa toistensa kanssa. | [19] (Arkistoitu – Internet Archive)[20] |
| Michael Polanyi (1891–1976) | 
|
Syntyperältään juutalainen, josta tuli tolstoilainen kristitty ja joka solmi avioliiton roomalaiskatolisessa kirkossa. Vuonna 1946 hän kirjoitti teoksen: Science, Faith, and Society ISBN 0-226-67290-5. Hänelle luotiin oppituoli Manchesterin yliopistoon. | Polyaniana |
| William G. Pollard (1911–1989) | 
|
Anglikaanipappi, joka kirjoitti teoksen Physicist and Christian. | Tennessee Encyclopedia |
| Aldert van der Ziel (1910–1991) | Hän tutki Flicker noise, jonka nukaan nimettiin the Institute of Electrical and Electronics Engineers. Hän oli konservatiivinen luterilainen, joka kirjoitti teoksen: The Natural Sciences and the Christian Message. | University of Maryland and ASA | |
| Carlos Chagas Filho (1910–2000) | 
|
Neurotieteilijä Rio de Janeirosta, joka johti tutkimuslaitosta the Pontificial Academy of Sciences 16 vuoden ajan. Hän tutki Torinon käärinliinaa ja hänen teoksensa "the Origin of the Universe", "the Origin of Life", and "the Origin of Man" käsitteli kristinuskon ja tieteen välistä suhdetta. | Brazilian Academy of Sciences (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Sir Robert Boyd (1922–2004) | 
|
Brittiläisen avaruustutkimuksen pioneri, joka oli kuninkaallisen tähtitieteellisen seuran varapresidentti. Hän luennoi kristinuskoon liittyvistä kysymyksistä ja oli perustamassa yhdistystä nimeltä "Research Scientists' Christian Fellowship" ja sen edeltäjää "Christians in Science". | Obituary (Arkistoitu – Internet Archive) and CiS (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Richard Smalley (1943–2005) |
|
Hän sai Nobelin palkinnon kemiassa. Elämänsä lopulla hän kiinnostui uudestaan kristinuskosta ja kannatti älykkään suunnitelman ideaa. | Obituary at Hope College[vanhentunut linkki] and Tuskegee University (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Arthur Peacocke (1924–2006) |
|
Anglikaaninen pappi ja biokemisti, jonka käsitykset ovat vaikuttaneet anglikaanisiin ja luterilaisiin käsityksiin evoluutiosta. | Society of Ordained Scientists' website [21] |
| C. F. von Weizsäcker (1912–2007) |
|
Saksalainen ydinfyysikko, joka oli mukana keksimässä Bethe-Weizsäcker formulaa. Hänen teoksensa The Relevance of Science: Creation and Cosmogony käsitteli kristinuskon ja moraalin vaikutusta tieteeseen. Hän johti Max Planck Society vuodesta 1970 vuoteen 1980. | ASA |
| Stanley Jaki (1924–2009) |
|
Katolinen pappi ja Seton Hall yliopiston professori New Jerseyssä. Hän puolusti käsitystä, jonka mukaan moderni tiede saattoi syntyä ainoastaan kristillisen kulttuurin pohjalta. | Seton Hall University site.[22]
/JakisBooks/SaviorOfScience.htm] |
| Charles Hard Townes (s. 1915) |
Sai Nobelin palkinnon fysiikassa vuonna 1964 ja kirjoitti vuonna 1966 kirjan The Convergence of Science and Religion. | University of California, Berkeley[23] and Templeton Prize's site.[24] (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Ian Barbour (s. 1923) |
Fyysikko, joka kirjoitti kirjan Christianity and the Scientists vuonna 1960, ja When Science Meets Religion ISBN 0-06-060381-X vuonna 2000. | Templeton Prize site.[25] (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Freeman Dyson (s. 1923) |
|
Sai Lorentz mitalin ja Max Planck mitalin sekä Lewis Thomas palkinnon. Hänet on luokiteltu sijalle 25 maailmanlaajuisessa intellektuellin äänestyksessä. Hän sai Templeton palkinnon ja piti Gifford luennon. | New York Review of Books |
| Allan Sandage (s. 1926) |
|
Tähtitieteilijä, joka tutustui kristinuskoon vasta nelikymmenvuotiaana. Hän kirjoitti artikkelin A Scientist Reflects on Religious Belief ja teki löytöjä Cigar Galaxista. | The religion essay, astronomy article, Bruce Medalist page (Arkistoitu – Internet Archive), and Science and the spiritual quest: new essays by leading scientists by W. Mark Richardson, pg 52 |
| Antonino Zichichi (s. 1929) |
|
Italialainen ydinfyysikko ja entinen Italin ydinfyysikko-yhdistyksen presidentti. Hän on tehnyt Vatikaanille työtä kirkon ja tieteen suhteista. | Official Biography of Zichichi at the Ettore Majorana Foundation (Arkistoitu – Internet Archive) International Seminar on Nuclear War and Planetary Emergencies: 25th session ... by Antonino Zichichi, Richard C. Ragaini, Ettore M, pg 4 |
| John Polkinghorne (s. 1930) |
|
Brittiläinen hiukkasfyysikko ja anglikaaninen pappi, joka kirjoitti kirjan Science and the Trinity vuonna 2004 ISBN 0-300-10445-6. Sai Templeton palkinnon vuonna 2002. | His own website.[26] |
| Owen Gingerich (s. 1930) |
Mennoniitteihin kuuluva tähtitieteilijä, joka on kirjoittanut uskovista tieteen historiassa. | Space.com [27] and Cambridge Christians in Science.[28] (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| John T. Houghton (s. 1931) |
|
Hän on mukana johtamassa Intergovernmental Panel on Climate Change ja sai kultamitalin kuninkaalliselta tähtitieteelliseltä seuralta. Hän on myös entinen varapresidentti kristittyjen luonnontieteilijöiden yhdistyksessä Christians in Science. | Christians in Science (Arkistoitu – Internet Archive) |
| R. J. Berry (s. 1934) |
|
Hän on toiminut presidenttinä sekä yhdistyksessä Linnean Society of London että kristittyjen luonnontieteilijöiden yhdistyksessä Christians in Science. Hän kirjoitti teoksen God and the Biologist: Personal Exploration of Science and Faith (Apollos 1996) ISBN 0-85111-446-6 Hän opetti Lontoon yliopistossa yli 20 vuoden ajan. | iv press (Arkistoitu – Internet Archive) and Christians in Science (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Michał Heller (s. 1936) |
|
Katolinen pappi ja perustajajäsen yhdistyksessä International Society for Science and Religion. Hän on myös matemaattinen fyysikko, joka on kirjoittanut alan artikkeleita. Hänen teoksensa Creative Tension: Essays on Science and Religion julkaistiin vuonna 2003. Tästä teoksesta hän sai Templeton palkinnon. Hän opettaa Krakovassa. | Templeton Foundation[vanhentunut linkki], Journal of Mathematical Physics, and ISSR (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Ghillean Prance (s. 1937) |
|
Tunnettu kasvitieteilijä, joka on myös kristittyjen luonnontieteellisen yhdistyksen Christians in Science presidentti. | CiS interview (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Donald Knuth (s. 1938) |
|
(Lutheran) The Art of Computer Programming and 3:16 Bible Texts Illuminated (1991), ISBN 0-89579-252-4 | His website.[29] (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Eric Priest (s. 1943) |
|
Asiantuntija Solar Magnetohydrodynamics, joka sai George Ellery Hale palkinnon. Hän on luennoinut kristinuskon ja tieteen suhteesta ja on Faraday Instituutin jäsen. Hän on myös kiinnostunut rukouksesta ja kristillisestä psykologiasta. | Faraday Institute (Arkistoitu – Internet Archive) and Eric Priest's website (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Christopher Isham (s. 1944) |
|
Teoreettinen fyysikko, joka kehitti HPO formalismin. Sen lisäksi että hän on fyysikko, hän on myös filosofi ja teologi. | 'Stephen Hawking, the Big Bang, and God', by H. F. Schaefer and Foundational Questions Institute |
| Henry F. Schaefer, III (s. 1944) |
|
Hän kirjoitti teoksen Science and Christianity: Conflict or Coherence? ISBN 0-9742975-0-X ja on allekirjoittanut lausuman A Scientific Dissent From Darwinism. Hän sai Amerikan kemiayhdistyksen palkinnon vuonna 1979. | University of Georgia Athens |
| Robert T. Bakker (s. 1945) |
|
Paleontologi, joka tunnetaan teoriasta, että jotkut dinosaurukset olivat lämminverisiä. Hän on myös helluntaisaarnaaja, joka puolustaa teististä evoluutiota. | Interview with him at Prehistoric planet and a Spiritual site linked to him |
| Francis Collins (s. 1950) |
|
Hän on USA:n National Institutes of Health johtaja ja toimi johtajana US National Human Genome Research Institute. Hän on kirjoittanut uskonnollisista kysymyksistä artikkeleissa ja artikkelissaan Faith and the Human Genome hän ilmaisee pitävänsä "Jeesuksen Kristuksen kirjaimellista ja historiallista ylösnousemusta" uskonsa perustana. Hän kirjoitti kirjan The Language of God: A Scientist Presents Evidence for Belief. | ASA and Genome.gov (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Simon C. Morris (s. 1951) |
|
Brittiläinen paleontologi, joka sai mainetta tutkimalla Burgess Shale fossiileja. Hän sai Charles Doolittle Walcott mitalin ja Lyell mitalin. Hän toimii aktiivisesti Faraday instituutissa, jossa tutkitaan tieteen ja uskonnon suhdetta ja hänet tunnetaan teististä evoluutiota koskevista keskusteluistaan. | Gifford Lectures (Arkistoitu – Internet Archive), Boyle Lecture, Boston University. |
| John D. Barrow (s. 1952) |
|
Englantilainen kosmologi, joka julkaisi merkittäviä kirjoituksia antrooppisen periaatteen implikaatioista. Hän kuuluu United Reformed kirkkoon ja on kristitty deisti. Hän sai Templeton palkinnon vuonna 2006. | The New York Times, March 16, 2006 and Templeton Prize bio (Arkistoitu – Internet Archive) |
| Denis Alexander |
Faraday instituutin johtaja, joka kirjoitti teoksen Rebuilding the Matrix – Science and Faith in the 21st Century. Hän johtaa tutkimusryhmää Babraham instituutissa, joka tutkii syöpää ja immunologiaa. | Faraday Institute Biography (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Stephen Barr |
Fyysikko, joka on työskennellyt Brookhaven National Laboratoriossa ja julkaissut tutkimuksiaan journaaleissa Physical Review ja Physics Today. Hän on katolinen, joka on kirjoittanut teoksen Modern Physics and Ancient Faith. Hän opettaa Delawaren yliopistossa. | University of Delaware (Arkistoitu – Internet Archive),University of Notre Dame Press, and Interview at Ignatius Insight (Arkistoitu – Internet Archive) | |
| Martin Nowak (born 1965) |
|
Evoluutiobiologi ja matemaatikko, joka tunnetaan parhaiten evoluution dynamiikkaa koskevista tutkimuksistaan. Hän opettaa Harvardin yliopistossa. | [30] |
| John Lennox | 
|
Matemaatikko ja sielunhoitaja. Hänen matemaattista tutkimustyötään edustaa teos The Theory of Infinite Soluble Groups ja kristinuskon ja tieteen suhdetta käsittelee teos God's Undertaker – Has Science buried God? Hän on väitellyt tieteen ja uskonnon suhteesta Richard Dawkinsin kanssa. Hän opettaa Oxfordin yliopistossa. | Mathematics Genealogy Project and The Wall Street Journal |
| Jennifer Wiseman | 
|
Jennifer Wiseman toimii NASAssa astrofysiikan laboratorion johtajana. Hän oli mukana keksimässä 114P/Wiseman-Skiff. Hän on Amerikan tiedeyhdistyksen jäsen ja johtaa tieteen, etiikan uskonnon välistä keskustelua yhdistyksessä American Association for the Advancement of Science. | AAAS |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Peter Harrison: The Fall of Man and the Foundations of Science. Cambridge University Press, 2007. ISBN 0521875595
- ↑ John Lennox: God's Undertaker – Has Science buried God?, Lion UK (2007)
- ↑ Moreland, J. P & Craig, William Lane (2003) Philosophical Foundations for a Christian World View. Downers Grove, Ill.: Inter Varsity Press. s. 315
- ↑ Dawkins, Richard: ”The argument from admired religious scientists”, The God Delusion, s. 97–100. Houghton Mifflin Company, 2006. ISBN 0-618-68000-4 (englanniksi)
- ↑ Larson, Edward J. & Witham, Larry: Leading scientists still reject God (Vol. 394, No. 6691, s. 313) Nature. 1998. Macmillan Publishers Ltd. Viitattu 6.11.2010. (englanniksi)
- ↑ James Clerk Maxwell and religion, American Journal of Physics, 54 (4), April 1986, p.314
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cambridge Christians in Science (CiS) group (Arkistoitu – Internet Archive)
- Christians in Science website
- Ian Ramsey Centre, Oxford
- The Society of Ordained Scientists (Arkistoitu – Internet Archive)-Mostly Church of England
- "Science in Christian Perspective" The (ASA)
- Canadian Scientific and Christian Affiliation about page explaining why they exist (Arkistoitu – Internet Archive)
- The International Society for Science & Religion's founding members.(Of various faiths including Christianity) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Association of Christians in the Mathematical Sciences
- Secular Humanism.org article on Science and Religion