Leo Kaprio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Leo Arthur Kaprio, vuoteen 1935 Molander (26. kesäkuuta 1918 Tuusula[1]14. elokuuta 1999 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, joka toimi pitkään kansainvälisissä hyvinvoinnin ja terveydenhuollon johto- ja asiantuntijatehtävissä ja sai professorin arvonimen.

Kaprion vanhemmat olivat lääkäri Arthur Josef Teodor Molander ja Karin Tarén ja puoliso vuodesta 1943 Aini Maria Korhonen. Kaprio tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta 1936 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945. Public Health -maisterintutkinnon hän suoritti Johns Hopkinsin yliopistossa Baltimoressa Yhdysvalloissa 1948 ja väitteli alan tohtoriksi Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa 1956. Kaprio teki sotien jälkeen opintomatkoja ja työskenteli Yhdysvaltojen ohella Kanadassa ja Keski-Euroopassa. Hän toimi Väestöliiton kansanterveystoimiston päällikkönä 1940-luvun lopussa ja Uudenmaan läänin apulaislääninlääkärinä 1950-luvun vaihteessa. Kaprio oli lääkintöhallituksen kansanterveysosaston päällikkö 1952–1956 ja Maailman terveysjärjestön palveluksessa vuodesta 1956, ensin Lähi-idässä ja sitten Kööpenhaminassa vuodesta 1962.[1] Sieltä hänet kutsuttiin järjestön päämajaan Geneveen ja hänestä tuli terveyspalveluista vastaavan osaston päällikkö.[2] Vuosina 1967–1985 Kaprio oli järjestön Euroopan osaston johtaja Kööpenhaminassa ja vielä sen jälkeen järjestön pääjohtajan neuvonantaja. Hän tutki väestöpolitiikkaa, maaseudun ja ympäristön terveydenhuoltoa ja terveydenhuollon hallintoa.[3] Professorin arvonimi myönnettiin Kapriolle 1972.[4] Hän oli aktiivinen Rooman Klubissa, Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä ja Pugwash-liikkeessä.[2]

Hänen poikansa on lääkäri, epidemiologian professori Jaakko Kaprio.[5]

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 242-243. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. a b c WHO:n entinen aluejohtaja, professori Leo Kaprio. Kansainvälinen ura kouli alansa valtiomieheksi 25.8.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.9.2017.
  3. Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 688
  4. WSOY Iso Tietosanakirja 4. osa, s. 189, WSOY 1995
  5. Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 29. marraskuuta 2020), s. 268View and modify data on Wikidata

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.