Le Corbusier
| Le Corbusier | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Muut nimet | Charles-Édouard Jeanneret-Gris |
| Syntynyt | 6. lokakuuta 1887 La Chaux-de-Fonds, Sveitsi |
| Kuollut | 27. elokuuta 1965 (77 vuotta) Roquebrune-Cap-Martin, Ranska |
| Kansalaisuus | Sveitsi, Ranska 1930 alkaen |
| Ammatti | arkkitehti, kaupunkiteoreetikko |
| Muut tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Le Corbusier ([lə kɔʁbyzje]; oik. Charles-Édouard Jeanneret-Gris, 6. lokakuuta 1887 La Chaux-de-Fonds, Sveitsi – 27. elokuuta 1965 Roquebrune-Cap-Martin, Ranska) oli sveitsiläinen arkkitehti, kaupunkisuunnittelija, muotoilija, taiteilija ja kirjailija. Hän oli yksi modernin arkkitehtuurin uranuurtajista. Le Corbusier kuului International School -koulukunnan ensimmäiseen sukupolveen; hänen arkkitehtuurissaan funktionalismiin yhdistyy voimakas, veistoksellinen ekspressionismi.[1] Vuonna 2016 Unescon maailmanperintökomitea lisäsi 17 Le Corbusier’n kohdetta maailmanperintöluetteloon.[2]
Modernismi ja funktionalismi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Le Corbusier oli Ludwig Mies van der Rohen, Walter Gropiuksen ja Theo van Doesburgin ohella modernistisen arkkitehtuurin edelläkävijöitä. Le Corbusier on myös suunnitellut suosittuja ja klassikoiksi nousseita huonekaluja.
Kaupunkiajattelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Le Corbusier kutsui taloja ”koneiksi, joissa asutaan”. Hänen Unité d’Habitation (”asutuksen yhtenäisyys” tai ”asumisyksikkö”) on tunnettu rakennussuunnittelun pohja, jota arkkitehdit ympäri maailmaa ovat kopioineet. Myös Suomessa Espoon Niittykummussa on 1964 Unité d’Habitationin muunnos.
Vuonna 1922 hän julkaisi teoreettisen suunnitelmansa Ville Contemporaire (ransk. nykyaikainen kaupunki) kolmen miljoonan asukkaan kaupungiksi. Suunnitelmassa keskeisellä sijalla olivat kuusikymmentäkerroksiset pilvenpiirtäjät, jotka oli sijoiteltu valtaville ruohokentille. Liikenneväylät olivat leveät ja ne kytkeytyivät toisiinsa usein massiivisissa eritasoliittymissä.
Le Corbusier jatkoi kaupunkiteoriansa kehittelyä ja julkaisi vuonna 1935 uuden suunnitelman La Ville radieuse. Se tähtäsi kaupungin siistimiseen ja puhdistamiseen. Hän halusi minimoida liikenteen ja maksimoida viheralueet sekä auringonvalon. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hän näki korkean rakentamisen parhaana keinona.
Le Corbusier pääsi kokeilemaan kaupunki-ideoitaan suuressa mittakaavassa intialaisen Chandigarhin kaupungin suunnittelutyössä. Chandigarhiin hän piirsi myös lukuisia hallintorakennuksia. Brasilian pääkaupungin Brasílian suunnittelijat saivat vaikutteita Le Corbusier’n ideoista.
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Le Corbusier’tä ja muita modernisteja on arvosteltu mekanistisesta ihmiskäsityksestä, joka jättää huomioimatta ihmisten tarpeet sekä ihmisyhteisöjen toiminnan.
Historioitsija ja kaupunkiteoreetikko Lewis Mumford kirjoitti teoksessaan Yesterday’s City of Tomorrow, että Le Corbusier’n pilvenpiirtäjillä ei ole mitään muuta perustetta olemassaoloonsa kuin se tosiasia, että niiden rakentaminen on tullut teknologisesti mahdolliseksi. Mumford kirjoitti myös, että Le Corbusier’n ihannoimilla avoimilla ruohokentillä ei ole perustetta olemassaoloon, sillä ne eivät sijoittelunsa tai muotonsa vuoksi houkuttele ihmisiä.
Kaupunkiteoreetikko ja toimittaja Jane Jacobs kritisoi Le Corbusier’n kaupunkiajattelua teoksessaan The Death and Life of Great American Cities. Jacobs kuvailee ihmisten ja yhteisöjen toimintaa rakennetussa ympäristössä ja argumentoi, että Le Corbusier’n ihannemallin mukainen kaupunki tuottaa turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja taloudellista tehottomuutta.
Suomennettu teos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Le Corbusier: Kohti uutta arkkitehtuuria. ((Vers une architecture, 1923.) Suomentanut Pauliina Nurminen) Helsinki: Avain, 2004. ISBN 952-5524-06-X
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Le Corbusier Encyclopædia Britannica. Viitattu 16.11.2013. (englanniksi)
- ↑ Dahlbom, Taika: Le Corbusierilta 17 kohdetta Unescon maailmanperintökohteiden listalle Helsingin Sanomat. 17.7.2016. Arkistoitu 17.7.2016. Viitattu 17.7.2016.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blake, Peter: Le Corbusier. Architecture and Form. Penguin, 1964. (englanniksi)
- Boesiger, Willy, Stonorov, Oscar & Bill, Max (toim.): Le Corbusier. Complete Works (Oeuvre Complete) in Eight Volumes. Birkhäuser Architecture, 1990 (1935–1965). ISBN 978-376435515-9 (englanniksi)
- Brooks, H. Allen: Le Corbusier’s Formative Years. Charles-Edouard Jeanneret at La Chaux-de-Fonds. University of Chicago Press, 1999. ISBN 978-022607582-2 (englanniksi)
- Frampton, Kenneth: Le Corbusier. Thames and Hudson, 2001. ISBN 978-0-50020341-5 (englanniksi)
- Gauthier, Maximilien: Le Corbusier ou l’architecture. Au service de l’Homme. Editions Denole, 1974. (ranskaksi)
- Jencks, Charles: Le Corbusier and the Tragic View of Architecture. Penguin, 1987. (ranskaksi)
- Moos, Stanislaus von: Le Corbusier. Elements of a Synthesis. 010 Publishers, 2009 (1968). ISBN 978-906450642-0 (englanniksi)
- Papadaki, Stamo (toim.): Le Corbusier. Architect, Painter, Writer. Macmillan, 1948. (englanniksi)
- Pierrefeu, François de: Le Corbusier et Pierre Jeanneret. G. Crès, 1932. (ranskaksi)
- Walden, Russell: The Open Hand. Essays on Le Corbusier. MIT Press, 1977. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Le Corbusier Wikimedia Commonsissa
- Virallinen sivusto Foundation Le Corbusier. (ranskaksi) (englanniksi)
- Unite d’Habitation GreatBuildings. Artifice. (englanniksi)
- Rare Film Of Le Corbusier In His Paris Home And Studio (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
