Lahden lyseo

Lahden lyseo on yksi Lahden kaupungin ylläpitämistä lukiokoulutuksen yksiköistä. Lahden lyseon lukio ja Salpausselän lukio yhdistyivät elokuussa 2014 Lahden lyseoksi. Lahden lyseossa on 45 opettajaa ja 924 opiskelijaa lukuvuonna 2020–2021. Lahden lyseo sijaitsee aivan Lahden keskustassa. Lukiossa on yleislinja, mutta myös urheilun, luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian erityistehtävälinjat. Yleislinjalla opiskelee yli 75 prosenttia opiskelijoista. Lahden lyseossa on myös liikuntalinja.

Historia

Lahden lyseo oli ensimmäinen itsenäisessä Suomessa perustettu valtion oppikoulu. Kun Lahden kaupunki perustettiin vuonna 1905, sinne oli ajan tavan mukaisesti saatava myös valtion oppikoulu. Sen perustaminen kuitenkin viivästyi sortovuosien ja sotien vuoksi. Lopulta 21. toukokuuta 1921 tasavallan presidentti K. J. Ståhlberg pystyi antamaan asetuksen ”lyseon perustamisesta Lahden kaupunkiin”. Aikoinaan ”lyseo” tarkoitti valtion oppikoulua ja erityisesti poikakoulua. Poikakouluna lyseo jatkoi vuoteen 1973, jolloin ensimmäiset tytöt tulivat taloon ja koulun nimikin muuttui väliaikaisesti ”Kariniemen yhteislyseoksi”. Kaksi vuotta myöhemmin Lahti siirtyi peruskoulujärjestelmään. Silloin lyseo otettiin kaupungin haltuun ja se eriytyi 1.1.1975 Lahden lyseon lukioksi ja Lahden lyseon yläasteeksi.

Valtion poikakouluna lyseo oli ”lahjakkaiden köyhien poikien koulu”, sillä lukukausimaksut olivat selvästi halvempia kuin Lahden muissa oppikouluissa. ”Lahjakkaat pojat” ja ”lahjakkaat tytöt” ovat usein menestyneet elämässään hyvin: lyseolaisia on professoreina, kenraaleina, suuryritysten pääjohtajina, kapellimestareina, muusikkoina ja ministereinä.

Lyseon erityispiirre on urheilu: koululaisurheilussa lyseo oli ennen peruskoulua Suomen menestyksekkäin oppikoulu. Kansainvälisesti ainakin toistaiseksi menestyksekkäin suomalainen jalkapallojoukkue oli pitkään Lahden lyseon joukkue, joka voitti vuonna 1973 ISF:n (kansainvälinen koulu-urheiluliitto) Euroopan mestaruuskisojen pronssin. Suomen lukioiden jalkapallomestaruuden Lahden lyseo on voittanut vuosina 1964 (SOU, Suomen Oppikoulujen Urheilijat), 1967 (SOU), 1975 (SOU) ja 2020 (KLL, Koululiikuntaliitto). Lahden lyseon ja Salpausselän lukion yhdistymisen myötä Salpausselän lukiossa toiminut urheilun erityistehtävälinja siirtyi lyseoon. Lahden lyseo onkin yksi maamme viidestätoista urheilulukiosta.

Vaikka lyseossa on aina arvostettu henkistä kulttuuria, urheilun lisäksi matematiikka ja luonnontieteet ovat ehkä kuitenkin tunnusomaisinta toiminnalle. Vuonna 2003 lyseossa aloitti matemaattis-luonnontieteellinen erikoislinja, johon pyrittiin erikseen ja joka noudattaa omaa opetussuunnitelmaansa. Kansallisen erityistehtävän luonnontiede-, matematiikka- ja teknologialinja (LUMATE) sai vuonna 2018. Kansainvälisissä lukiolaisten tiedeolympialaisissa on lyseolainen sijoittunut mitalisijoille vuosina 2003, 2004 ja 2005.

Lahden lyseon päärakennus on valmistunut vuonna 1928. Rakennuksen arkkitehti oli Hjalmar Åberg, jonka suunnittelema Lahden kartano (nykyinen historiallinen museo), Lahden yhteiskoulun vanha osa ja lyseo edelleenkin muodostavat harvinaisen rakennustaiteellisen kokonaisuuden Lahden keskustassa. Lyseon klassista ulkonäköä on kuvattu sanalla ”ankara”. Lahdenkadun varressa oleva lukion yksinomaisessa käytössä oleva siipi on valmistunut vuonna 1963. Koko rakennuskompleksi peruskorjattiin vuosina 1988–1990 ja 2012–2014.

Tunnettuja lyseolaisia

• psykiatrian professori Kalle Achté
• vuorineuvos Erkki Ahola
• arkkitehti Juhani Boman
• professori Kari Enqvist
• mediatutkija Veijo Hietala
• professori Osmo Hänninen
• päätoimittaja Olli Järvinen
• kustantaja Antti Kivekäs
• ympäristötutkija Atte Korhola
• poliitikko Eija-Riitta Korhola
• meteorologi Kerttu Kotakorpi
• historianopettaja ja kirjailija Kai R. Lehtonen
• kuvataiteilija Tapani Lemminkäinen
• muusikko Arttu Lindeman
• kirjailija-kääntäjä Jukka Mallinen
• poliitikko Maria Mäkynen
• kuvittaja-sanoittaja Rauli Nordberg
• ornitologi Valto A. Peiponen
• kapellimestari Erkki Pullinen
• juristi ja poliitikko Pentti E. Rantanen
• ympäristötutkija Jussi Raumolin
• kansanedustaja Väinö Saario
• kapellimestari Jukka-Pekka Saraste
• painija Arvi Savolainen
• toimittaja Tuija Siltamäki
• liikuntapedagogiikan professori Risto Telama
• muusikko Jare ”Cheek” Tiihonen
• kauppaneuvos Kauko Uusitalo
• manageri Seppo Vesterinen
• maastohiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen

Rehtorit

Lahden lyseon rehtorit (1921–1974)

• Fil. maisteri Hannes Sirola 1921–1929, oppikoulun rehtori
• Fil. maisteri Artturi Tähtinen 1929–1951, oppikoulun rehtori
• SMC, pastori Antti Raipala 1951–1971, oppikoulun rehtori
• Fil. maisteri Pentti Partanen 1971–1974, oppikoulun rehtori
• Fil. maisteri Pekka J. Manninen 1974, oppikoulun rehtori

Lahden lyseon yläasteen rehtorit (1975–2012)

• Voimistelunopettaja Mikko Komula 1975–1978, yläasteen rehtori (Yläasteen toiminta alkoi 1.1.1975.)
• Voimistelunopettaja Juhani Pääkkö 1978–1987, yläasteen rehtori
• Luonnont. kandidaatti Ilkka Suomi 1987–2008, yläasteen rehtori
• Fil. maisteri Pirjo Sirviö 2008–2012, yläasteen rehtori. (Yläasteen toiminta lakkasi 31.7.2012.)

Lahden lyseon lukion (1975–2014) ja Lahden lyseon rehtorit (2014 alkaen)

• Fil. maisteri Pekka J. Manninen 1975–1994, lukion rehtori (Lahden lyseon lukion toiminta alkoi 1.1.1975.)
• Fil. kandidaatti Martti Lehto 1995–2007, lukion rehtori
• Fil. tohtori Tero Matkaniemi 2007–2012, lukion rehtori
• Fil. maisteri Kalle Nieminen 2012–2014, lukion rehtori, väliaikainen
• Fil. maisteri Heikki Vuori 2014–2015, lukion rehtori (Lahden lyseon lukio -nimi muutettiin Lahden lyseoksi 1.8.2014.)
• Fil. tohtori Tero Matkaniemi 2015–edelleen, lukion rehtori

Lähteet

• Tero Matkaniemi, Heikki Kolunen, Reijo Nikkinen: Poikakoulusta ponnistaen – muistoja Lahden lyseosta vuosilta 1921–2021. Lahden lyseo ja Lahden Lyseon Seniorit ry., 2021. Verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Lahden lyseo (Arkistoitu – Internet Archive)