Lähi-idän PPNB-kausi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin poistamisesta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla.
Älä poista tätä huomautusta ennen kuin keskustelu on päättynyt! Voit kuitenkin parannella tätä sivua keskustelun aikanakin.

Ilmoitathan asiasta myös artikkelin aloittajalle lisäämällä tämän keskustelusivulle seuraavan mallineen:
{{subst:Poistokeskustelu aloitettu|Lähi-idän PPNB-kausi|Keskustelu:Lähi-idän PPNB-kausi}} --~~~~

Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Huolimaton kirjoitustyyli saa epäilemään artikkelin luotettavuutta
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Lähi-idän PPNB-kausi noin 8800–7600 cal. eaa.[1] oli kautta, jolloin maanviljely levisi Lähi-idässä laajalle. Viimeistään tällöin kesytettiin kaikki kotieläimet. Neliömäiset talot yleistyivät. Joistakin asutuskeskuksista kasvoi suuria 2 000 asukkaan kyliä. Paikoin kylissä oli temppeleitä tai linnoitteita. Kulttuurin keskus oli luultavasti Levantissa ja Pohjois-Syyriassa. Vainajien palvontaan kuului ruumiista irroitettujen kallojen käsittely savella. Naisia esittäviä savipatsaita pidetään hedelmällisyys-äitijumalattaren kuvina. Monet PPNB-kauden kylät hylättiin kauden lopussa.

Nimitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhenne PPNB tulee englannin kielen sanoista Pre-Pottery Neolithic B. joka on suomeksi "esikeraaminen neoliittinen B". Nimityksen loi arkeologi Kathleen Kenyon, joka kaivoi Jerikoa. Joidenkin mielestä jako PPNA:n ja PPNB:hen on dramatisointia, esikeraaminen neoliittinen tulisi käsitellä yhtenäisenä yksikkönä.lähde?

Peruspiirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNB-kauden tunnusmerkkejä

  • Neliömäiset talot ensi kertaa laajalla alueella
  • Erilaiset kivityökalut aiemmin, veneen muotoinen kiviydinlähde?
  • Maanviljelyn vakiintuminen ja leviäminen laajemmalle
  • Kotieläinten (lammas, vuohi jne) pitämisen alku tai merkityksen huomattava kasvu
  • Tulitekniikan kehitys
  • Laastilattiat

PPNB-kautta luonnehtii neliömäisiin taloihin siirtyminen laajoilla alueilla, suuret asutuskeskukset ja maanviljelyn leviäminen laajalle Hedelmällisen Puolikuun alueelle.

Syrjääisemmillä alueilla jatkuin yhä epipaleoliittinen metsästys-keräilykulttuuri.

Ydinalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNB-kulttuurin alkuperä on epäselvä, mutta sen uskotaan olevan nykyisessä Pohjois-Levantissa, nimenomaan Pohjois-Syyriassa ja Kaakkois-Turkissa, joista kulttuuri levisi etelään ja länteen Anatoliaan. Tämä on päätelty radiohiiliajoituksista ja joidenkin kasvien ja yksijyvävehnän, kikherneen, lampaan ja vuohen kesytyksestä. Kaikki nämä elivät villinä Etelä-Turkin tai Pohjois-Levantin tienoilla. Silti joidenkin tutkijoiden mukaan PPNB:n ydinalue olisi ollut etelämpänä Levantissa.

Leviäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNA:lla ja varhaisella PPNB:llä maanviljelyasutus levisi Levantista Syyrian seuduilla. Keskisellä ja myöhäisellä PPNB:llä Kaakkois-Turkkiin Cayonun ja Caferhöykin seudulle. PPNB:hen liittyvät Turkin Hacilar, Catal Hoyk, Askli Hoyk jne..[2]lähde? Noin 8000 eaa., ehkä kalenterivuotta, PPNB levisi Iraniin Zagrosvuorille paikkoihin Ganj Dareh, Tepe Guran ja Ali Kosh. Anatolian merkitys alkoi kasvaa näihin aikoihin, Cayonu ja Catal Hoyuk perustettiin.

Talot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset täysin neliömäiset, toisinaan monihuoneiset, joskus jopa kaksikerroksiset talot ilmestyivät tällä kaudella jo alussa noin 8500 kalenterivuotta eaa. paikkoihin Dja'de, Mureybat, Göbekli Tepe ja hieman myöhemmin nevali Coriin.

Neliötalot oli tehty paikan mukaan kivistä, mudasta tai mutatiilistä. Joissain tiilissä oli käsien painumia, jotka helpottivat tuille muuraamista. Jotkut tiilet oli tehty suorakaidemuoteilla. Lattiat saattoivat olla mutaa tai kiillotettua kalkkikivilaastia.

Neliötalot yleistyivät ajan kuluessa, laastin käyttö samoin. Joskus koristeltiin laastilla. Talojen seinissä käytettiin vitsaspunosta, joka päällystettiin savella tai mudalla. Perustus saattoi olla kiveä. Kiviseinät saattoivat olla korkeitakin. Aavikoilla ja muilla reuna-alueilla, joilla asutus oli harvempaa, käytettiin yhä ympyrätaloja. Joissain paikoissa Jordanjoen laaksossa, Syyriassa ja Anatoliassa taloon päästiin katon kautta myöhäisellä PPNB-ajalla.

Bastan taloissa oli kapeita kanavia talojen lattioiden alla, niin kuin Cayonussa ja Jarmossakin. Cayonussa oli pienistä kivistä tehtyjä mosaiikkilattioita. Neliötaloja on löydetty tämän jakson myöhemmältä ajalta mm. Haburin varrelta sijaitsevasta Bouqrasista ja Tell Maghzalieyehistä. Bouqrasin talot olivat mitoiltaan noin 5x7 m ja keskimäärin 9-huoneisia.

Suuria kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden loppuun mennessä Lähi-itään oli syntynyt jopa noin 10 ha suuruisia tuhansien asukkaiden kyliä, mm Tell Abu Hureyra, Ain Ghazal, Jeriko, Beisamoun ja Basta. Nämä keskukset olivat miltei kaupunkeja. Läheskään kaikki tuon ajan kylät eivät olleet niin suuria, monien ala oli alle 1 ha. Kylät kasvoivat jopa 16 hehtaarin kokoisiksi.

Joidenkin mukaan väestö olisi ollut 16 kertaa suurempi kuin Natufin ajalla, suurimpien yli 10 hehtaarin kylien koko yli 1000–2000 asukasta. Näissä kylissä oli keskuspaikka uskonnollisia ruiittejä varten.

Myöhäisellä PPNB-kaudella (LPPNB)[3] monet kylät, muun muassa Jeriko ja Tell Halula kasvoivat suuriksi megakeskuksiksi, joiden veroisia ei sen jälkeen nähty pitkään aikaan.[4] Noin 7 700 kalenterivuotta eaa. ilmestyi niin sanottuja solumaisia taloja. PPNB:llä asutuskeskukset kasvoivat suuriksi, Natufin myöhäisajasta myöhäiselle PPNB:lle tultaessa jopa 50-kertaisiksi.[5] Hieman ennen PPNB-kauden loppua monet asuinpaikat hylättiin.

Temppelit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskotaan talojen rakenteiden muutosten varsinkin suurimmilla paikoilla kertovat yhteiskuntarakenteen muutoksesta. Jerikosta, Ain Ghazalista ja Nevali Corista on löydetty varhaisia temppeleitä.

Linnoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudelta on löydetty linnoitteita suurista ja pienistä asutuskeskuksista Tell Magzaliyahistä Pohjois-Irakista. Tell Maghazalieyeh oli linnoitusmuurin ympäröimä. Tosin tältä ajalta ei ole säilynyt kuin vähän todisteita sodista.[6]

Siinai, Jordania

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Siinailla ja Jordanian aavikon asutuksissa ei viljelty maata. Talot olivat yleensä pyöreitä, mutta esimerkiksi Beidhassa näkyy pyrkimys kohti mutkikkaita, neliömäisiä taloja. Vanhoissa kerrostumissa on puoliksi maanalaisia pyöreitä majoja, mutta myöhemmissä neliömäisiä tai monikulmiomaisia taloja mitoiltaan 5–7 x 6–9 metriä.

Hautaukset, kallorituaali

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautauksissa poistettuihin kalloihin tehtiin savesta muovattu maski ja simpukankuorisilmät.lähde? Kausi tunnetaan erityisesti savipatsasistaan, jotka esittävät useimmiten naisia, ei eläimiä niin kuin Natufin aikana. Ain Ghazalista on löydetty sekä suuria taitavammin tehtyjä, että pienempiä yksinkertaisesti tehtyjä patsaita. Monesti kuolleen pää poistettiin, erityisesti Levantissa hautauksen liittyen. Kalloa pidettiin esimerkiksi talon lattialla tai maakuopassa. Tämä oli luultavasti esi-isien palvontaa.[7] Joukkohaudat ilmestyivät esimerkiksi Cayonussa.

Kauppaverkko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljely levisi nopeasti tällä kaudella, ja kauppaverkko laajeni. Obsidiaania Anatoliasta, simpukoita Punaiselta mereltä. Kauppa vakiintui tällä kaudella.[8] Mutta kulttuurit olivat paikallisia.

Nuolenkärjet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jerikon nuolenkärjet olivat tyypillisiä Keski- ja Etelä-Levantille ja Siinaille.

Keramiikka ja sen edeltäjät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talojen lattioiden laastin on väitetty olleen eräs saviastioiden kehitystä edeltävä askel[9]. PPNB-kauden lopun "valkeat astiat" (englanniksi White Ware), jotka oli tehty poltetusta kalkkikivestä, olivat eräs varsinaista keramiikkaa edeltävä tekniikka.[10]

Korien tiivistäminen vettä pitäväksi laastilla, savella jne edelsi keramiikkaa[11]. Turkin Cayonuun ilmestyi ensimmäinen keramiikka, joka ei vielä tällä kaudella levinnyt laajalle.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto oli kaudella Laventissa esimerkiksi beidhassa nykyistä kosteampi ja lämpimämpi[12][13]. Tyypillisesti kostea talvi, kuuma kuiva kesä[14].

Maatalous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelyä oli varmasti PPNB-kauden alussa, ja se levisi laajalle. Levantissa oli viljojen viljelystä kieliviä muutoksia laajalti noin 8700–8200 cal eaa.[15] Ihmiset asuivat paikoillaan viljellen maata ja pitäen kotieläimiä. Metsästys oli yhä tärkeä ravinnon lähde. Kotieläimiä alettiin pitää. Kaudella viljeltiin ohraa, yksijyvä- ja emmervehnää sekä kauden lopussa myös spelttivehnää, pellavaa ja leipävehnääkin. Kotieläiminä oli lampaita, vuohia ja sikoja ja myöhemmin kaudella ehkä nautojakin.

Kotieläinten kesytykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eräiden tietojen mukaan lammas ja vuohi olisi kesytetty MPPNB-kauteen mennessä[3]. Viimeistään aivan kauden alussa [16] (tai aivan PPNA:n lopussa) noin 9000 cal. eaa. kesytettiin lammas ja vuohi Anatoliasta Zagrosvuoristoon ulottuvalla alueella[17], ehkä Taurusvuorten juurella EPPNB-kaudella[18]. Nämä levisivät 8500 cal. eaa. Kyprokselle. Sika kesytettiin 8500 cal. eaa. – 8000 eaa. [19], joidenkin mukaan Cayonussa. Nauta kesytettiin joidenkin merkkien mukaan noin 8000 cal. eaa. jossain Eufratin latvoilla. Vuohen- ja lampaanhoito levisi esimerkiksi koko Levanttiin MPPNB-kaudella[18] ja sen merkitys kasvoi Levantissa kauden loppua kohden[20].

Maanviljely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Domestikoitut viljat tulivat EPPNB-MPPNB-kausilla[3]. Varhaisin tunnettu domestikoitu emmer- ja einkornvehnä on löydetty Nevali Corista, Syyrian ja Turkin rajalta ajalta 9200 BP EPPNB-kaudelta[21]. Muuten EPPNB-kaudella domestikoitujen muotojen viljely oli hyvin harvinaista. Domestikoitu ohra ilmestyi MPPNB-kaudella[22].

LPPNB-kaudella[23] viljely oli jo yleistä[24] domestikoitujen muotojen viljely oli tavallisempaa. Hyvin vanhaa domestikoitua vehnää, jossa siemen ei hajoa, on löydetty Jerikosta ajalta 8000 eaa.[25]

Kasteluviljely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On mahdollista, että joissain paikoissa oli alkavaa kasteluviljelyä PPNA- ja PPNB-kaudella[26], vaikka PPNB-kaudella oli enemmän sadeviljelyä[27].

Geenit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen väestössä esiintyi ainakin seuraavia isälinjan haploryhmiä: CT, G2, H2, T1a ja E2, E1a ja E1b[28]. Äitilinjan haploryhmistä esiintyivät ainakin K ja T2, sekä nykyään harvinainen N*, L3lähde?


PPNB-kauden loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet keskukset hylättiin niin ennen PPNB-kauden alkua[26] kuin sen lopussakin. Jotkut keskukset kuitenkin jatkoivat, esimerkiksi Ain Ghazal. Jordanian ja Palestiinan keksukset hylättiin ehkä kuivumisen takia[29].

PPNB:n jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PPNB jaetaan varhaiseen, keskimmäiseen ja myöhäiseen alakauteen. Kauden jälkeen tuli PPNC niillä alueilla, joille keramiikak ei ehtinyt levitä.

Radiohiilivuodet ovat eri asia kuin kalenterivuodet.

  • EPPNB 8800–8200 cal. eaa.[1] (7500–7250 eaa.[30] radiohiilivuotta) varhainen PPNB
  • MPPNB 8200–7600 cal. eaa. 7250–6500 eaa. C-14 keskimmäinen PPNB
  • LPPNB 7600–7100 cal. eaa. 6500–6000 eaa. C-14 myöhäinen PPNB
  • PPNC 7100–6300 cal. eaa. 6000–5500 C-14 PPN C

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bellwood P.: The first farmers: the origins of agricultural societies. Wiley-Blackwell, 2005. ISBN 9780631205661

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b http://context-database.uni-koeln.de/map.php?mapM=1&AN=1&Zeit=9 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Peter Bellwood: First Farmers. 2005, ISBN 978-0-631-20566-1. s. 45, Figure 3.1
  3. ↑ a b c Domestication and inequality? Households, corporate groups and food processing tools at Neolithic Çatalhöyük Katherine I. (Karen) Wright,/Journal of Anthropological Archaeology 33 (2014) 1–33 s. 1
  4. ↑ http://www.arts.usyd.edu.au/foundations/neaf/Activities/mottram2005.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Bellwood, s. 61.
  6. ↑ Michael Roaf: Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East. ISBN 0-8160-2218-6, An Equinox Book, Oxford 1990. Alaluku The Aceramic Neolithic period, s. 33.
  7. ↑ https://kalmistopiiri.wordpress.com/2012/08/27/varhaisneoliittinen-kallorituaali-esi-isien-kunnioitusta-vai-kosto/ KALMISTOPIIRI Hautausten ja ihmisjäännösten arkeologian sekä osteologian sivusto
  8. ↑ http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm
  9. ↑ Amihai Mazar, Archaeology of the Land of the Bible:10,000 – 586 BCE, Doubleday: New York, 1992, 45.
  10. ↑ Bonnie Nilham: White ware – Near Eastern plaster container
  11. ↑ Pre-Historic Bouqras, Ancient Near East
  12. ↑ Three-Dimensional Mapping of Environmental and Prehistoric Cultural Features in the Beidha Region with Spaceborne and Airborne Imagery Douglas C. Comer, Ph.D., 2000
  13. ↑ This paper will appear in the 2000 Annual of the Department of Antiquities of Jordan (ADAJ), under the title "Analyzing the Cultural Landscape of Beidha with the Assistance of Remote Sensing Data: Some Findings of Relevance to the Chronology of Natufian and Pre-Pottery Neolithic B Occupations
  14. ↑ Pre-Pottery Neolithic B and C, Andie Byrnes 2005,
  15. ↑ https://www.researchgate.net/publication/311446688_Regional_diversity_on_the_timing_for_the_initial_appearance_of_cereal_cultivation_and_domestication_in_southwest_Asia
  16. ↑ The Natufian Culture in the Levant, Threshold to the Origins of Agriculture (Arkistoitu – Internet Archive) Evolutionary Anthropology
  17. ↑ Domestication and early agriculture in the Mediterranean Basin: Origins, diffusion, and impact Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America PNAS, Proceedings of the National Academy of Sciences vol. 105 no. 3 , Melinda A. Zeder, 11597–11604, doi: 10.1073/pnas.0801317105, Received March 20 2008
  18. ↑ a b The Neolithic Revolution in the Near East: Transforming the Human Landscape, Alan H. Simmons University of Arizona Press, 15.4.2011 s. 142
  19. ↑ http://www.researchgate.net/profile/Benjamin_Arbuckle/publication/268872189_Pace_and_process_in_the_origins_of_animal_husbandry_in_Neolithic_Southwest_Asia/links/5492dcc30cf2302e1d074483.pdf
  20. ↑ Byrnes 2005, kohta 5.5.4 Economy
  21. ↑ The Neolithic Revolution in the Near East: Transforming the Human Landscape, Alan H. Simmons University of Arizona Press, 15.4.2011 s. 140
  22. ↑ REVIEW Contrasting Patterns in Crop Domestication and Domestication Rates: Recent Archaeobotanical Insights from the Old Worl Dorian Q Fuller. Annals of Botany 100 : 903–924, 2007 doi:10.1093/aob/mcm048, www.aob.oxfordjournals.org 10.5.2007
  23. ↑ http://www.nature.com/ncomms/2014/140523/ncomms4953/fig_tab/ncomms4953_F4.html
  24. ↑ Simmons 2011, s. 141
  25. ↑ Past Worlds, s. 80
  26. ↑ a b http://www.unm.edu/~gbawden/328-neo2/328-neo2.htm
  27. ↑ http://www.archatlas.org/OriginsFarming/Farming.php
  28. ↑ https://www.biorxiv.org/content/biorxiv/suppl/2016/06/16/059311.DC1/059311-1.pdf Supplementary Information. The genetic structure of the world’s first farmers. PDF. Viitattu
  29. ↑ The Near East: Archaeology in the 'Cradle of Civilization' Charles Keith Maisels, Routledge 2005, s. 80, 81
  30. ↑ https://archive.is/20120526030955/http://proteus.brown.edu/architecturebodyperformance/326

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lähi-idän_PPNB-kausi&oldid=22857457”