Kuolema pukee häntä

Kuolema pukee häntä
Death Becomes Her
Elokuvan juliste
Ohjaaja	Robert Zemeckis
Käsikirjoittaja	Martin Donovan David Koepp
Tuottaja	Robert Zemeckis Steve Starkey
Säveltäjä	Alan Silvestri
Kuvaaja	Dean Cundey
Leikkaaja	Arthur Schmidt
Tuotantosuunnittelija	Rick Carter
Pukusuunnittelija	Joanna Johnston
Pääosat	Meryl Streep Bruce Willis Goldie Hawn
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Universal Pictures
Levittäjä	Universal Studios Netflix
Ensi-ilta	31. heinäkuuta 1992 25. joulukuuta 1992
Kesto	104 minuuttia
Alkuperäiskieli	englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OKNimi-testi OK

Kuolema pukee häntä (Death Becomes Her) on vuonna 1992 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen musta komedia, jonka ohjasi Robert Zemeckis. Pääosissa olivat Goldie Hawn, Meryl Streep ja Bruce Willis. Elokuva voitti Oscar-palkinnon parhaista erikoistehosteista.

Juoni

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Madeline Ashton ja Helen Sharp eivät siedä toisiaan ja Helenille viimeinen pisara on, kun Madeline vie Helenin kihlatun tohtori Ernest Menvillen vihille. Helen vajoaa masennukseen ja seitsemän vuotta myöhemmin hänestä on tullut ylipainoinen ja rapistunut ulkonäöltään. Helenin päivänsä kuluvat syömällä ja televisiota katselemalla. Yllättäen hänen elämänsä saa uuden suunnan, kun hän joutuu mielisairaalaan.

Kun on kulunut 14 vuotta Madelinen ja Ernestin häistä, pariskunnan elämä on kaikkea muuta kuin auvoisaa. Molemmilla on alkoholiongelma, ja Ernestin kirurginura on vaihtunut hautausurakoitsijan töihin. Pariskunta saa kutsun Helenin kirjan julkistamistilaisuuteen ja Madeline järkyttyy huomatessaan Helenin vanhenemisen sijaan nuorentuneen monen vuoden jälkeen. Madeline päättää lähteä etsimään apua vanhentuneeseen ulkonäköönsä ja saa salaperäiseltä naiselta, Lisleltä, eliksiiriä, joka takaa ikuisen kauneuden ja nuoruuden.

Helen yrittää taivutella Ernestiä myrkyttämään vaimonsa, koska Helenistä Madeline on syypää Ernestin onnettomaan elämään. Lopulta mies työntää vaimonsa alas portaita. Paniikissa Ernest soittaa Helenille, mutta saa huomata Madelinen olevan vakavista vammoista huolimatta elossa. Ernest yrittää palauttaa vaimolleen mahdollisimman luonnollisen ilmeen ja vahingossa paljastaa Madelinelle tappoyrityksen. Madeline ampuu haulikolla Heleniä vatsaan, mutta hänkin on juonut samaa eliksiiriä eikä kuole.

Kun naiset saavat omat kinansa selvitettyä, he pyytävät Ernestiä korjaamaan heidän ulkonäkönsä. Mies suostuu sillä ehdolla, ettei hänen vastaisuudessa tarvitse olla naisten kanssa missään tekemisissä. Ernestin korjaukset osoittautuvat kuitenkin väliaikaisiksi, ja naiset päättävät yrittää saada Ernestinkin juomaan samaa eliksiiriä. Naiset vievät miehen Lislen juhliin, ja Lisle epäonnistuu taivuttelussaan saada Ernest juomaan eliksiiriä. Ernest onnistuu lopulta pakenemaan, ja Helen ja Madeline toteavat joutuvansa elämään toistensa kanssa – ikuisesti.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

Meryl Streep	…	Madeline Ashton
Bruce Willis	…	Ernest Menville
Goldie Hawn	…	Helen Sharp
Isabella Rossellini	…	Lisle von Rhuman
Ian Ogilvy	…	Chagall

Palkinnot

Bafta

• Parhaat erikoistehosteet

Golden Globe

Ehdokkuudet:

• Paras naispääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Oscar

• Parhaat erikoistehosteet

Saturn

• Parhaat erikoistehosteet
• Paras naissivuosa (Isabella Rossellini)

Ehdokkuudet:

• Paras miespääosa
• Paras naispääosa
• Paras ohjaus
• Paras fantasiaelokuva
• Paras musiikki
• Paras käsikirjoitus

Arvioita

Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kehui elokuvan erikoistehosteita ja sanoi sen huippunäyttelijöiden ”hölmöilevän koko rahan edestä”. Hän antoi elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.