Kulttuurikasarmi
| Kulttuurikasarmi | |
|---|---|
| Turun kasarmin talousrakennus | |
 |
|
 Kulttuurikasarmi avajaispäivänään 17. marraskuuta 2023. |
|
| Osoite | Narinkka 2 |
| Sijainti | Kamppi, Helsinki |
| Rakennustyyppi | viihde- ja tapahtumakeskus |
| Rakennustyöt aloitettu | lokakuussa 2021[1] |
| Avattu | 17. marraskuuta 2023[2] |
| Rakennuskustannukset | n. 35 miljoonaa EUR[3][4] |
| Suunnittelija | Sarlotta Narjus (Sarc)[5] |
| Urakoitsija | SRV[1] |
| Omistaja | Konstsamfundet[6] |
| Käyttäjä | useita |
| Kotisivut | |
 |
|
Kulttuurikasarmi on Helsingin Kampissa sijaitseva viihde- ja tapahtumakeskus.[2] Se on rakennettu Narinkkatorin laidalla sijaitsevaan Turun Kasarmin entiseen talousrakennukseen, joka sittemmin toimi vuodet 1935–2005 Helsingin linja-autoasemana. Vanhaan rakennukseen on tehty lasinen laajennusosa ravintoloineen ja baareineen Narinkkatorin puolelle, ja rakennuksen kellarikerroksessa on kolme elokuvateatterisalia. Kulttuurikasarmi avattiin 17. marraskuuta 2023.[7]
Hankkeen kustannukset ovat olleet noin 35 miljoonaa euroa, josta myös viereisen Amos Rexin omistava suomenruotsalainen Konstsamfundet-säätiö on maksanut suurimman osan.[3] Kulttuurikasarmin on rakentanut SRV ja suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sarc pääsunnittelijanaan Sarlotta Narjus. Hanketta varten perustettiin myös osakeyhtiö Kulttuurikasarmi Oy.[8]
Elokuvateatteritoimintaa pyöritti vajaan vuoden verran Bio Rex -ketju, joka kuitenkin syyskuussa 2024 ilmoitti vetäytyvänsä pienten katsojamäärien takia. Bio Rexin tilalle Kulttuurikasarmin osakkaaksi tuli levitysyhtiö Atlantic Film.[9]
Rakennuksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyinen Kulttuurikasarmi rakennettiin 1830-luvulla viereisen, nykyisen Lasipalatsin paikalla sijainneen Turun kasarmin talousrakennukseksi.[10] Varsinainen kasarmirakennus tuhoutui Suomen sisällissodassa Helsingin valtauksen yhteydessä 12. huhtikuuta 1918,[10] mutta talousrakennus jäi jäljelle. Siinä toimi vuosina 1918–1921 Uudenmaan rakuunarykmentti, minkä muistoksi rakennuksen seinään on pystytetty Jari Männistön suunnittelema Rakuuna-reliefi.[11]
Myöhemmin rakennus toimi vuodesta 1935 lähtien Helsingin linja-autoasemana,[10] kunnes Kampin keskus linja-autoterminaaleineen vuonna 2005 valmistui. Tällöin kaukoliikenteen lähtölaiturit olivat linja-autoasemarakennuksen ja Lasipalatsin välisellä aukiolla, tulolaituri rakennuksen länsipuolella nykyisen Narinkkatorin reunassa. Länsisuunnan lähiliikenteen lähtölaitureita oli nykyisen Kampin keskuksen paikalla.
Kampin keskuksen valmistuttua vanhassa talousrakennuksessa ovat toimineet muun muassa Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston näyttelyhalli Laituri[12] sekä Walkers-nuorisokahvila[13]. Nykyiseksi kulttuurikeskukseksi se peruskorjattiin vuosina 2021–2023 elokuva-alan vaikuttaja ja pääomasijoittaja Ari Tolppasen aloitteesta.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kulttuurikasarmin rakennustyöt valmistuneet – kaupunkilaisten uusi kohtaamispaikka avautuu Lasipalatsikortteliin 17.11.2023 SRV. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ a b Helsingin ydinkeskustan uusi viihdekeskittymä avaa ovensa: Kuvissa näkyy 1800-luvun talon muutos Helsingin Sanomat. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ a b Helsingin Lasipalatsikortteliin rakentuva Kulttuurikasarmi aukeaa marraskuussa ePressi. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Konkarisijoittajan suurhanke Helsingin ytimessä on melkein maalissa – tältä 35 miljoonaa euroa maksava viihdekeskus näyttää nyt Kauppalehti. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Helsingin vanhasta linja-autoasemasta rakennetaan Kulttuurikasarmi Projektiuutiset. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Pitkään tyhjillään ollut rakennus saa uutta käyttöä Helsingin paraatipaikalla: leffateatterin lisäksi 3 ravintolaa Helsingin Uutiset. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Helsingin ydinkeskustan uusi hitti? Tältä näyttää paraatipaikalle kohta aukeavan Kulttuurikasarmin sisällä Avec. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Kulttuurikasarmi Oy Finder. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Vanha-Majamaa, Anton: Isolla rahalla Helsingin keskustaan rakennettu Kulttuurikasarmi kamppailee katsojalukujen kanssa – Bio Rex jättää toiminnan Yle Uutiset. 13.9.2024. Viitattu 13.9.2024.
- ↑ a b c Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Kortteli 194, Turun kasarmi”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 208–209. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7
- ↑ Rakuuna-reliefi HAM Helsingin taidemuseo. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Näyttelytila Laituri stadissa.fi. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Walkers rantautui nuorten keskelle Kamppiin Yleisradio. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ Helsingin entisestä linja-autoasemasta tulee Kulttuurikasarmi RakennusTaito. Viitattu 16.11.2023.