Konnivesi

Konnivesi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Päijät-Häme
Kunnat	Iitti, Heinola
Koordinaatit	61°09′51″N, 26°08′53″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Kymijoen alue (14.1)
Tulouomat	Kymijoki eli Jyrängönvirta Ruotsalaisesta, Sulkavankoski Ala-Räävelistä
Laskujoki	Kymijoki
Taajamat	Heinola
Järvinumero	14.131.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	77,4 m
Pituus	21 km
Leveys	10 km
Rantaviiva	322,281 km
Pinta-ala	50,0613 km²
Tilavuus	0,40090256529 km³
Keskisyvyys	8,00823 m
Suurin syvyys	52,92 m
Saaria	293
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Konnivesi on Päijät-Hämeen Iitissä ja Heinolassa sijaitseva järvi. Se on Suomen 79. suurin järvi ja sen läpi virtaa Suomen neljänneksi suurin joki Kymijoki.

Maantietoa

Järven pinta-ala on 5 006 hehtaaria eli 50,1 neliökilometriä, se on 20,9 kilometriä pitkä ja 9,6 kilometriä leveä. Se sijaitsee toisen Salpausselän pohjoispuolella rikkonaisella kalliovyöhykkeellä Heinolan kaupungin itäpuolella. Sen keskiosan muodostaa Konniselkä, jonka eteläpuolelle jää yhtä suuri, mutta saarien rikkoma, toinen järvenosa. Keskiosasta haarautuu pohjoiseen, luoteeseen ja etelään pienemmät järvenosat, jotka ovat saarien suojaamia. Pohjoinen järvenosa alkaa Ulppaanselällä, joka jatkuu siitä luoteeseen Sulkavanlahtena. Luoteinen osa on kuusi kilometriä pitkä lahti, jonka perälle Kymijoki virtaa Jyrängönvirtana. Eteläinen järvenosa on saaristoinen ja se on niemien rikkoma järvenosa, jonka eteläosassa sijaitsevat Haukkaselkä, Paaterinselkä ja Piilahdenselkä. Kymijoki jatkaa Piilahdenselältä matkaansa etelään päin. Järvessä on 293 saarta, joiden pinta-ala on 1 048,61 hehtaaria eli noin 17,3 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista kaksi on yli neliökilometrin suuruisia, 41 on yli hehtaarin suuruisia, 199 on yli aarin ja loput 51 alle aarin kokoisia.

Luoteisosa, minne Kymijoki laskee, on kaksihaarainen lahti keskellä Heinolan keskustaa. Valtatie 4 kiertää nykyään Ruotsalaisen puolelta keskustan ohi. Vanha nelostie ylittää Jyrängönkosken keskustan kautta. Koskesta alkava Jyrängönvirta virtaa Koskensaaren ohitse, joka on 1,5 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Vastarannalla sijaitseva Sahanniemi halkaisee lahdesta 3,3 kilometriä pitkään Maitiaislahden haaraan. Lahdensuulla sijaitsee 1,9 kilometriä pitkä Rautasaari, jonka edustalta haarautuu lounaaseen parikilometrinen Tamppilahti.

Konniselän pohjoispuolella sijaitsevat 2,3 kilometriä ja 600 metriä leveä Konnisaari ja sen pohjoispuolella Vähä Konnisaari. Niiden takana, Ulppaanselän pohjoispuolella, työntyvät toisiaan vastaan Ukonniemi ja Ulppaanniemi, jotka kaventavat niiden välisen salmen alle 500 metriä leveäksi. Salmen takana aukeaa kuusi kilometriä pitkä Sulkavanlahti. Siihen laskee Ala-Räävelin järvi Sulkavankoskena. Lahdensuun lähellä sijaitsevat Isosaari ja Vähäsaari. Isosaari on 1,8 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartan mukaan noin 130 hehtaaria. Konniselältä itään sijaitsee vielä yksi Lintumalahti, joka on 2,7 kilometriä pitkä ja 1,4 kilometriä leveä. Sen lahdensuu on vain 20 metriä leveä, joten lahtea voisi pitää myös itsenäisenä järvenä.

Järven eteläosan saaristossa on viisi suurta saaria, joiden nimet ovat Isosaari, Vähäsaari, Vasikkasaari, Karhusaari ja Kangassaaret. Isosaari on 3,3 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on kartan mukaan noin 360 hehtaaria. Isosaaren länsipuolelle jää suojaan Levijärven salmi. Eteläinen lahti on kaksiosainen, ja sen osia yhdistää viisikilometrisen Kelloniemen päässä sijaitseva Kankaansalmi, joka on vain 160 metriä leveä. Salmen takana aukeaa Haukkaselkä, joka on syntynyt Kelloniemen, Hosinmaan, Patoniemen ja Seppälänniemen väliin. Selän pohjoispuolelta työntyy pohjoiseen kapea, mutta 2,5 kilometriä pitkä, Ruukittomanlahti, ja koilliseen kolme kilometriä pitkä Täkkästenlahti. Haukkaselältä työntyy vielä itään kapea Välijärvi, josta haarautuvat Särkilahti ja Patolahti eri suuntiin.

Haukkaselältä aukeaa Seppälänniemen ja Patoniemen Maasaaren välistä etelään päin Piilahdenselkä, ja siitä vielä itään Paaterinselkä. Paaterinselkä kapenee kaksi kilometriä pitkäksi Pohjanlahdeksi, josta saa alkunsa viisi kilometriä pitkä Kimolan kanava. Se on toiminut tukinuitossa väylänä Konniveden ja Pyhäjärven välillä. Piilahdenselkä loppuu eteläosassaan kapeikkoon. Sinne on rakennettu Vuolenkosken voimalaitos, missä vesi putoaa 3,7 metriä. Tästä jatkuu taas Kymijoki kohti etelää.

Järven tilavuus on 400,9 miljoonaa kuutiometriä eli 0,401 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 8,0 metriä ja suurin syvyys on 52,9 metriä. Järvi on luodattu vasta hiljattain . Järven rantaviivan pituus on 322,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 117,6 kilometriä. Konniveden rannat ovat pääasiassa metsämaata. Poikkeuksen tästä muodostavat pienialaiset peltomaat ja taajama-alueet. Peltomaita esiintyy Sulkavalahden pohjukassa, Hujansalossa ja Vuolenkosken ympäristössä. Heinolan kaupungin taajama-alueet ulottuvat Jyrängönvirran ja Maitiaislahden ympäristöön, mutta Heinolan kirkonkylän alueet eivät vielä ulotu Sulkavanlahdelle. Muut alueet muodostavat harvaan asutun haja-asutusalueen. Rannoille on rakennettu suuri määrä vapaa-ajan asuntoja. Näille kaikille tulee tiet länsipuolella kulkevalta valtatieltä 4, sen rinnalla kulkevalta seututieltä 140, kirkonkylältä alkavalta kantatieltä 46, joka kiertää järven itäpuolelle, ennen Taipaletta Kelloniemelle kulkevalta tieltä, valtatieltä haarautuvalta Läpiän tieltä, sekä Salpausselkää seuraavalta seututieltä 363. Iittin kuntaraja on sovittu kulkemaan Laivasaarilta kaakkoon- ja lounaaseen päin. Suurin osa järvetä kuuluu Heinolan puolelle.

Luontoarvoja

Konnivesi ei ole kaikilta osin luonnontilassa, vaikka se sijaitseekin osin harvaan asutulla alueella. Heinolan kaupungin teollisuus ja -asutus laskevat puhdistetut jätevetensä järveen, josta ravinteet leviävät virtauksien mukana järven keskiosiin. Järven tila on kohentunut huomattavasti 1980-luvun tilanteesta. Pohjoisesta tuleva virtaus on luoteista virtausta puhtaampaa, joten järven keski- ja eteläosa hyötyy siitä. Järven vedessä on hieman humusta ja järvi on lievästi rehevöitynyt.

Tavallisimpien kalalajien lisäksi siihen on istutettu kuhaa, järvilohta, järvitaimenta, planktonsiikaa, haukea, lahnaa ja toutainta.

Säännöstely

Järven vedenpinnan korkeus (MW) on 77,4 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 76,34 metriä ja 77,54 metriä mpy. Säännöstely toteutetaan Vuolenkosken voimalaitoksen tarpeita varten. Koska järvet sijaitsevat ketjussa, vaikuttaa Konniveden tilanne myös Ruotsalaisen ja Päijänteen tilanteeseen.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Konniveden alueella (14.13), jonka Konniveden lähialueeseen (14.131) järvi kuuluu.

Tärkein vesireitti on Päijänteen suunnalta tuleva ja Ruotsalaisen alueen (14.14) kautta Jyrängönvirtaan laskeva reitti. Myös Rievelin valuma-alueelta (14.17), ja aivan sen viereen laskevalta Kotajärven valuma-alueelta (14.133), tulee runsaasti vettä Konniveteen. Vaikka edellisten lisäksi Tamppilahteen laskee Tamppilammen valuma-alue (14.132) ja Patolahteen Pato-ojan valuma-alue (14.134), on Konniveden lähialue kolmeen viimeiseen nähden huomattavasti suurempi.

Konniveden lähialueeseen kuuluu 35 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä merkittävimmät ovat seuraavat järvet. Sulkavanlahteen laskee Joutjärvi (25 ha), jolla on pieni valuma-alue, sekä pienempi Vähäjärvi (6 ha), joka laskee Isosaaren taakse. Konniselkään sen itäpuolelta laskevat muun muassa Iso Kalliojärvi (13 ha), Ylä-Hepolampi (10 ha) ja Lohilampi (11 ha). Konniveden eteläosan kapeisiin lahtiin leskevat esimerkiksi Kolosjärvi (30 ha), Iso Rautjalka (15 ha), Iso-Nahkala (10 ha) ja Valkjärvi (17 ha). Eteläpuolelta eteläosaan laskee Karkealampi (11 ha). Rautajärven laskuojan valuma-alueilla ovat esimerkiksi Pikijärvi (12 ha) ja Kortejärvi (11 ha), jotka laskevat Rautasaaren eteen.

Piilahdenselältä alkava Kymijoki virtaa ensin kuusi kilometriä Kymenkäänteeseen, jossa siihen yhtyy etelästä Arrajärvi ja idästä Kettujärvi. Kymenkäänteestä Kymijoki jatkaa 15 kilometriä Mankalan voimalaitokselle, missä se laskee Pyhäjärven Kirkkojärveen.

Historiaa

Konniveden nimen alkuosa konni- on todennäköisesti peräisin 'peuraa' tarkoittavasta saamelaisesta sanasta, jota nykyisissä saamelaiskielissä vastaa muun muassa pohjoissaamen goddi. Sama sana esiintyy myös Konneveden nimessä.

Järven eteläosassa on kaksi kalliomaalausta. Kelloniemessä sijaitsee Konniveden Haukkavuoren kalliomaalaus, josta erottuu hirvikuvio. Edellisestä kuvioista kilometrin pohjoiseen sijaitsee Rautakannanvuoren kalliomaalaus, joka on kaksi metriä leveä kuviokenttä. Kolmas Karhusaaren kuvakenttä sijaitsee Karhusaaren itärannalla.

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 oli Heinolan kaupungin ruutukaava piirretty Jyrängönkosken pohjoisrannalle ja se etelärannallalla sijaitsi Jyrängön kylä. Kosken yli kulki silta. Tamppilahti oli kartassa Myllylahti (”Myllylaks”) ja Maitiaislahti oli Hastlahti (”Hastviken”). Sulkavankoskessa sijaitsi Sulkavan saha. Järven itärannalla sijaitsivat Hujansalon ja Taipaleen talot, joiden metsäalueita asuttivat muutamat torpat. Muuten oli järvi autiona. Etelässä sijaitsi suuri Wuolekosken kylä, missä oli 16 taloa, itärannalla Koskenniska, missä oli neljä taloa. Näiden ympärillä oli vielä runsaasti torppia. Muuten oli Vuolekoskesta pohjoiseen autiota metsäaluetta.

Vuoden 1965 peruskartassa oli metsäalueilla pieni määrä peltomaata ja kiinteää asutusta. Asutusta oli runsaammin Läpiässä ja siitä kaakkoon päin. Jyrängönkosken pohjoispuolella oli asuinalueita rakennettu ruutukaavan pohjoispuolelle ja kosken eteläpuolella oli peltoalueita rakennettu asuinalueiksi Jyrängöllä, Sinilähteellä ja siitäkin etelään. Vuolenkoskella ja sen lähiympäristössä oli runsaasti viljelytalouksia laajojen peltojen keskellä. Laivasaarilta oli vedetty kuntaraja pohjoiseen Heinolan ja sen maalaiskunnan väliin.

Katso myös

• Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä

Aiheesta muualla

• Häkkinen, Hanna & Raunio, Janne: Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009 (PDF) (tutkimusraportti 120/2010) Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 29.1.2022. Viitattu 27.10.2022.
• Åkberg, Anne & Raunio, Janne: Ruotsalainen-Konnivesi -vesialueen tila vuonna 2017 (Arkistoitu – Internet Archive), Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 273/2018

Kymijoen alue (14.1)