Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai/Arkisto 2

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Huomionosoitus

<siirretty> Hienoa! –☆Makele-90 1. marraskuuta 2009 kello 00.01 (EET)

Kiitokset.--Urjanhai 1. marraskuuta 2009 kello 00.04 (EET)

Entisen kunnan luokittelu vs. kaupunginosat luokka

Hei. En jaksa itse sokeana kanana etsiä, joten kysyn sinulta. Onko jossain sovittu entisten kuntien luokittelusta suhteessa nykyisen kaupungin ja sen kaupunginosien luokkiin? Gopase+f 7. marraskuuta 2009 kello 14.32 (EET)

Nimenomaan entisten kuntien luokittelusta kaupunginosaluokkiin käytiin taannoin keskustelu, jossa muistaakseni tuli hieman sen suuntaista lopputulemaa, että entinen kunta ei ainakaan välttämättä aina ja kaikissa tapauksissa ole kaupunginosa (vaikka joissain tapauksissa voi ollakin), koska kaupunginosa asiaan perehtyneiden mukaan on virallissesti määritelty alueyksikkö, joka joskus voi vastata entistä kuntaa nimeltään tai alueeltaan, mutta joskus ei ehkä osu yhteen entisen kunnan kanssa. Voin koetaa katsoa löydänkö tuon keskustelun. --Urjanhai 7. marraskuuta 2009 kello 15.10 (EET)

Eli jos entinen kunta on myös nykyinen virallinen kaupunginosa pitäisikö ko. entisen kunnan -artikkeli tai -luokka sijoittaa kaupunginosa-luokkaan? Turha etsiä keskustelua, josset suoraan muista. Muistat vaan jos osuu kohdalle. Eiköhän sullakin parempaa tekemistä ole. Gopase+f 7. marraskuuta 2009 kello 17.22 (EET)

Esimerkiksi Turkuun ja Tampereeseenkin liitettyjä entisiä kuntia on kaupunginosaluokissa, vaikka en tiedä, ovatko ne kaikki aina kaupunginosia. Jos kunta ei yhtyisi kaupunginosaan, niin vaihtoehtoinen luokka voisi olla myös luokka Kaupungin historia (esim. Maaria näkyy olevan luokassa Luokka:Turun historia mutta Kakskerta myös luokassa Luokka:Turun kaupunginosat, joskin kunta on käsittänyt myös Satavan kaupunginosan). Mutta jos kaupunginosa vastaa alueeltaan entistä kuntaa, niin vaikuttaisi, että juuri tämä olisi muodostunut tavaksi. Keskusteluja oli täällä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Velma/Arkisto_2#.7C.2A (tämä on kattavin) ja joku hajahuomio oli myös täällä: Keskustelu luokasta:Salo, lisäksi aiemmin aihetta sivuttiin täällä: Keskustelu luokasta:Sammatti. Etenkin Käyttäjä:Piisamson näytti tuntevan aihetta. Itselleni jäi tosin keskustelunkin jälkeen epäselväksi, onko kaupungeissa aina koko kaupungin haja-asutusalue jaettu kaupunginosiin. Lohjan ja Salon tapauksessa olin kommenteista ymmärtävinäni, että ei, esimerkiksi Turussa taas ilmeisesti on. Suurimmissa kaupungeissa (kuten Turku Ja Helsinki) missä kaupunginosista on kartat, alueet pystyy tarkistamaan ja näkemään suoraan kaupunginosa-artikkeleista, mutta muualla tiedon saanti voi olla työläämpää. --Urjanhai 7. marraskuuta 2009 kello 18.12 (EET)

Kiitos vastauksesta. Näin ounastelinkin. Gopase+f 7. marraskuuta 2009 kello 18.31 (EET)

Kiitos

Kiitos tarkkuudesta Karl Nathanael af Klerckerin suhteen, olin huolimattomasti jättänyt pois afin ja olin jo aikeissa tehdä hänestä artikkelin. Nytpä säästyi sekin vaiva. --Abc10 7. marraskuuta 2009 kello 17.06 (EET)

Kiitokset sähköpostista

Moro,

kiitos postista. Mielestäni asia on OK. --M. Porcius Cato 14. marraskuuta 2009 kello 12.59 (EET)

No, hyvä jos niin. Ja ainahan voi muokata rohkeasti.--Urjanhai 14. marraskuuta 2009 kello 13.03 (EET)

Härjänoja

Artikkeli on kehittynyt aivan hurjasti viimeaikoina D100a 22. marraskuuta 2009 kello 22.12 (EET)

Sattui löytymään jokunen uusi lähde ja vähän täydentävää näkökulmaa niiden kautta ja tuli sitten opiskeltua tuo kuvien latauskin. Harkitsen varmaan vertaisarviointia jossain välissä, mutta täytyy katsoa milloin sille olisi sopiva ajankohta.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 02.01 (EET)

No niin, eiköhän sitä siinä ole tahkottu, loppu on wikitekniikkaa.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 20.18 (EET)

Niimpä kannattaa laitaa vertaisarviointiin D100a 23. marraskuuta 2009 kello 20.22 (EET)

Katsotaan, saattaa olla vähän muuta askaretta. Kunhan kerkiää. Joskin on kyllä melkein aksiooma, että jossain tahkoamisen vaiheessa paras muuttuu hyvän viholliseksi, ja sen takia ehkä pitäisi. "Nobody wants but all they must", sanoo Kaurismäki.--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 20.26 (EET)

Parasta takoa silloin kun rauta on kuumaa...Rohkeutta D100a 23. marraskuuta 2009 kello 20.36 (EET)

Jos vaaditaan esimerkiksi artikkelissa mainittuja kohteita avattaviksi punaisiksi linkeiksi, joita sitten pitäisi väkisin sinistää minityngiksi - vai tuleeko se vasta ss-tasolla?--Urjanhai 23. marraskuuta 2009 kello 20.42 (EET)

Vastaus

Olet saanut vastauksen + kysymyksen. --Ulrika 24. marraskuuta 2009 kello 17.25 (EET)

Vastattu. Ja taisi olla sarjaa "Paljon melua tyhjästä", aka "Bad mistakes I made a few...".--Urjanhai 24. marraskuuta 2009 kello 17.53 (EET)

Pieni neuvo liittyen käyttäjäsivuusi

Hei! Ajattelin eräänlaisena Frank Sinatra -asiantuntijana huomauttaa, että lause My Way -laulusta käyttäjäsivullasi on hiukan väärä; näin se menee: "Regrets, I've had a few". Halusin ilmoittaa ihan hyvällä ja sillä, että jos haluat, ettei käyttäjäsivullasi ole virheitä. Voihan olla, että muutit sitä tarkoituksella, jolloin tämä viestini on turha. :) –Crimson Cherry Blossom™ 24. marraskuuta 2009 kello 23.09 (EET)

Muistinvarainen siteeraus, ja näköjään siis väärä, otetaan pois. Olisikohan jossain cover-versiossa käytetty toisin muotoiltua lyriikkaa?--Urjanhai 25. marraskuuta 2009 kello 11.04 (EET)

Siteeraus oli ihan oikein, kappale vain oli väärä[1]. --Otrfan 25. marraskuuta 2009 kello 14.28 (EET)

Kas, niinpä olikin. Olemme herkkusieniä.--Urjanhai 25. marraskuuta 2009 kello 14.53 (EET)

Mutta laita vaan ihmeessä tuo Sinatran virke. Se tarkoittaa melkein samaa (sanalla regret voidaan tarkoittaa vaan useampia asioita, muuten sama). ;) –Crimson Cherry Blossom™ 25. marraskuuta 2009 kello 23.58 (EET)

Suomen historialliset maakunnat

Keskustelu tästä siirretty sivulle: Keskustelu:Suomen historialliset maakunnat.--Urjanhai 28. marraskuuta 2009 kello 15.53 (EET)

Ja/sekä

Hei! Teit artikkeliin Matti Pörhö tuollaisen pienen muokkauksen, jossa vaihdoit lisäämäni ”sekä” sanan ”ja”. Ihan vain tulevaisuutta varten ajetteli kysyä, miten tämä nyt oikeastaan eroavat toisistaan ja missä kohdassa on soveliasta kumpaakin käyttää. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 8. joulukuuta 2009 kello 18.42 (EET)

Kielenhuollon amatöörinä ajatukseni oli, että ensisijaisesti on selvintä lyhyissä yksinkertaisissa lauseissa käyttää ja-sanaa, kun taas sekä-sana on tarpeen silloin, kun lauseessa on ensin yksi ja-sanalla muodostettu luettelo, ja sitten vielä jotain muuta, joka rinnastetaan tähän luetteloon sekä-sanalla. Hakutoiminnolla löytyviä esimerkkejä ovat vaikkapa: Kemijärven ja Summan selluloosatehtaiden sekä Anjalankosken paperikoneen lakkauttaminen, Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta. Mutta jos olisi vaikkapa "Kuusankosken, Kemijärven ja Summan selluloosatehtaiden lakkauttaminen" tai "Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen sienilajiston, kasviston ja eläimistön suojelusta", niin silloin ja sana olisi mutu-tuntumani perusteella riittävä, eikä tarvitsi sanoa: "Kuusankosken, Kemijärven sekä Summan selluloosatehtaiden lakkauttaminen" tai "Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen sienilajiston, kasviston sekä eläimistön suojelusta", koska se kaksitavuinen sekä tuossa on jotenkin vähemmän virtaviivainen. Mutta kun olen kielenhuollossa vain harrastaja, niin en nyt pysty osoittamaan ohjetta mistään kielenoppaasta, mutta voi hyvin olla, että sellainenkin löytyisi jos etsisi. (esimerkiksi Käyttäjä:Tanár lienee kiellenhuolossa ammattilainen, joten ehkä häneltä löytyy jokin kielenopas, jos kysyy.)--Urjanhai 8. joulukuuta 2009 kello 19.14 (EET)

Tämä kuulostaa kyllä ihan tarpeeksi loogiselta, muistetaan tulevaisuudessa. Paljon kiitoksia. – EtäKärppä^khihi 8. joulukuuta 2009 kello 19.25 (EET)

Enpä menisi sanomaan, että kumpikaan olisi tietyssä tilanteessa "oikein" tai "väärin", mutta Urjanhain esimerkit ovat kyllä hyviä ja olen niistä samaa mieltä. Tyylikysymys tämä taitaa olla. Kun "sekä" on pidempi kuin "ja", niin ehkä sillä sen vuoksi tuntuu olevan vähän enemmän painoa. Itse en lähtisi pelkästään noita kahta sanaa vaihtamaan, se on sitten eri asia jos korjailee tekstiä muutenkin.--Tanár 8. joulukuuta 2009 kello 20.39 (EET)

Digitaaliarkiston kartat

Vähän aikaa sitten laitoit minulle linkin Digitaaliarkiston v. 1881 topografikarttaan. Nyt vasta ehdin sieltä omaa taloani katselemaan ja komealta näytti. Ihmetytti vain, kun kartassa näkyy vuonna 1924 rakennettu Turku-Uusikaupunki -rautatie. Osannetko siis sanoa, miten tuo on mahdollista? Itse en kansallisarkiston sivulta tietoa löytänyt, vain tuon vuoden 1881 joka on katan alalaidassakin. Joka tapauksessa tuota on todella mielenkiintoista verrata nykytilanteeseen. --albval (keskustelu) 11. joulukuuta 2009 kello 21.31 (EET)

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että rautateitä on lisätty karttaan jälkikäteen. Jos zoomaa lähelle, niin näkeekin, että rautatie on piirretty kartan aiempien maastokuvioiden päälle. Riippuen karttojen valmistumisvuosista nissä kartoissa, joissa rautatie on ollut olemassa jo karttaa tehtäessä, näkee vastaavasti että rata on piirretty samaan aikaan muun kartan sisällön kanssa. Sama ilmiö esiintyy myös artikkelissa Karttapalvelu mainituissa Kalmbergin kartoissa, joihin on myöhemmin lisätyy rautateitä, vaikka kartta tehtäessä 1850-luvulla niitä ei tainnut vielä olla ensimmäistäkään. Jossain kartta-aiheisessa kirjallisuudessa voisi tästä ratojen lisäämisestä ehkä löytyä joku maininta.--Urjanhai 13. joulukuuta 2009 kello 23.16 (EET)

OK, selvisipä tämäkin:-) Samanlaista päälle painantaahan on tehty vielä ihan lähiaikoinakin, ainakin muistan nuorempana katselleeni setävainaan jäämistössä 1970(?)-luvun karttoja, joihin oli myöhemmin painettu sinisellä uusia teitä. Aiheesta kymmenenteen: se maastokarttakauppamme taitaa edelleen olla vaiheessa... --albval (keskustelu) 13. joulukuuta 2009 kello 23.24 (EET)

Vaiheessa mutta ei unohdettu. Itse asiassa paperit työpöydällä ja sen liepeillä ovat niin sekaisin, että ne on käytävä läpi pikemmiten, ja siinä yhteydessä tuo karttakin tullee vastaan.--Urjanhai 13. joulukuuta 2009 kello 23.42 (EET)

Eipä sillä kiirettä. Tuulikin ulvoo nurkissa niin kovasti, etten edes tarkene lähteä ulos eksymään. --albval (keskustelu) 13. joulukuuta 2009 kello 23.44 (EET)

Onneksi karttoja voi sentään käyttää myös työpöydän ääressä (kuten Vermeerin tunnetussa maalauksessa).--Urjanhai 13. joulukuuta 2009 kello 23.48 (EET)

Poliisikoira Rex

Onko tämä lisäys [2] omaa analyysiäsi, vai unohtuiko merkata lähde? Gopase+f 16. joulukuuta 2009 kello 02.51 (EET)

Eikö se ole juoniselostukseen rinnastettavaa kuvausta kuten muukin osa tekstistä, jossa lähteeksi (kuten keskusteluissa on todettu) riittää itse teos? Toki sen saa poistaakin, mutta muullekaan hahmojen kuvaukselle tai juonen yksityiskohdille ei ole mitään lähdettä sen paremmin. Jos lähdettä vaaditaan, niin koko artikkelista taitaa valitettavasti jäädä vähän jäljelle.--Urjanhai 16. joulukuuta 2009 kello 17.09 (EET)

Nämä ovat omien tulkintojen/johtopäätösten tekoa primäärilähteen perusteella: "...muistuttaa toisaalta lasten- tai nuortenohjelmaa hupaisine ja usein myös isällisine hahmoineen...", "...osittain rinnastuu teinikauhuelokuvan lajityyppiin, kauhuelementtien kuitenkin samalla ollessa suhteellisen lieviä." ja "...lähetysaika alkuillasta ja sen mainostauoilla nähtävät varhaisnuorisolle suunnatut mainokset kertovat sarjan kohderyhmästä." Gopase+f 16. joulukuuta 2009 kello 17.20 (EET)

No, nämä puoli- (tai koko) piruuksissaan lisätyt arviot voi poistaa; ehkä perustan vaikka blogin, johon voin ne kirjata, niin sitten on mustaa valkoisella. Sinällään olisi kyllä hyvä että artikkeli promootiomateriaalin ohella sisältäisi myös jotain kriittistä. Mutta jospa vaikka televisiotutkimuksen aikakauslehdissä olisi aiheesta jotakin. Mutta sämpylänheittely trailerissa ja englanniksi laulettu tunnussävel joka tapauksessa eivät pala tulessakaan.--Urjanhai 16. joulukuuta 2009 kello 17.30 (EET)

Niin vähän arvelinkin, että koko homma on puolipiruilua. Ajattelin kuitenkin kysyä mahdollisen unohtuneen lähteen perään ennen kuin poistan tekstiä. Sämpylöihin jne.. en ole puuttunut. Gopase+f 16. joulukuuta 2009 kello 17.35 (EET)

Oikeastaan rupesi kiinnostamaan, olisiko joku Veijo Hietala vaikka tästä jotain kirjoittanutkin. Nyt muutin sanontaa toivon mukaan objektiivisemmaksi.--Urjanhai 16. joulukuuta 2009 kello 17.36 (EET)

Poistin vielä vähän. Gopase+f 16. joulukuuta 2009 kello 17.42 (EET)

Täytynee todella etsiytyä jonnekin televisiotieteen kirjastoon.--Urjanhai 16. joulukuuta 2009 kello 17.49 (EET)

Terraarioeläimet

Hei, olit merkinnyt tuon hokiksi, mutta rohkenin poistaa saman tien, koska se ei sisältänyt edes määritelmää. Teksti oli enemmän jotain "soittimia on mm. piano" -tasoa kuin "hauki on kala" -tasoa. Varmaankin aiheesta on mahdollista saada jonkinlainen juttu, luettelo vähintään. --Quadriplegia 19. joulukuuta 2009 kello 18.23 (EET)

Poisto oli paikallaan, koska edes itse käsitteen vakiintuneisuus oli epäselvä (olin juuri tekemässä siitä uudelleenohjausta artikkeliin terraario, mutta poisto luultavasti oli selvempi). Ja saahan sen luotua uudestaan, jos on tarpeen.--Urjanhai 19. joulukuuta 2009 kello 18.28 (EET)

Koskenkylä

Otin sen lehti-ilmoituksen tekstiin, kun siitä oli kirjassa tekstiä parin sivun verran, ja muistan että siitä on ollut asiaa takavuosina haastatteluissakin. On se aika erikoinen tapa yritysjohtajan ja toimittajan tutustua, tai ainakin että kertovat siitä julkisesti. --Abc10 25. joulukuuta 2009 kello 11.44 (EET)

Kirja on kuitenkin sen verran laajempi kokonaisuus kuin lyhyt henkilöartikkeli, että pidin tekstin tiivistämistä tasapainoisempana artikkelin kokonaisuuden kannalta. Kyllähän nyt kaikenlaisia tutustumistapoja on esiintynyt pääministeritasolta alkaen, mutta vaikka niistä ehkä laajoissa elämäkertateoksissa kerrottaisiinkin, niin lyhyessä henkilöartikkelissa tällaiset jäävät ainakin omasta mielestäni pakosta irrallisiksi kuriositeeteiksi.--Urjanhai 25. joulukuuta 2009 kello 11.53 (EET)

Keskustelu:Talventörröttäjä

Hei! Kommentin [3] tyylisiä heittoja kannattaisi jatkossa välttää. Käytännön Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä mukaan "negatiiviset tai ivalliset kommentit käyttäjän älykkyydestä, luonteenpiirteistä tai muista henkilöön liittyvistä ominaisuuksista" ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Vaikket maininnut ketään käyttäjää nimeltä, on selvää, kuka piikittelysi ("nyt on kyllä joku tainnut uinua koulun biologian tunnilla" ja vihjailu yleissivistyksen puutteesta) kohde oli. Poistan siis kommenttisi. --Nironen 28. joulukuuta 2009 kello 15.50 (EET)

Kiitän huomautuksesta ja koetan toimia sen mukaisesti jatkossa (näköjään näitä sattuu ainoastaan silloin kun on kuumeessa). Tosin mitään henkilökohtaista motiivia minulla ei ollut, ja katsoin koko kyseenalaistuksen tekijän (joka näköjään olikin arvostamani ahkera, pitkäaikainen käyttäjä, eikä joku ohikulkeva ip, niin kuin mutuna kuvittelin) artikkelin historiasta vasta nyt. (Ja jos olisin katsonut, niin en varmaan olisi kirjoittanut koko kommenttia, koska kirveen kiveen iskemiseltä täällä harva välttyy, ja pata kattilaa soimaa.)--Urjanhai 28. joulukuuta 2009 kello 19.20 (EET)

Evon retkeilyalue

Katsoin hieman tuota Evon alue / Evon retkeilyalue -asiaa. Huomasin, että Evon retkeilyalueeseen liittyvät artikkelit olivat ainakin osaksi olleet huhtikuussa 2009 osana Evon alue-luokkaa, mutta eivät osana Retkeilyalueita. Nyt Evon retkeilyalue on (jälleen) luokkansa ja se on liitetty sekä Evon alueeseen että Retkeilyalueisiin. Uskon, että jos käydään läpi tarkkaan Evon retkeilyalue EU:n tai Suomen ympäristökeskusken luotteloista, saadaan tarkka selvyys siitä, mikä osa Evon alueesta ei kuulu Evon retkeilyalueeseen, vaikka kuuluisikin samoihin ulkoilukokonaisuuksiin. Evon retkeilyalue on käsittääkseni kokonaan kokoelma Natura-alueita, jotka siis on määritelty niin Suomessa kuin Euroopan unionissakin ja josta on virallinen määritelmä ja päätös. Evon alue on käsitteenä ollut olemassa jo 1800-luvulta alkaen ja Suomi oli vasta EU:n jäsen puolitoista sataa vuotta myöhemmin. Toisaalta valtion retkeilyalueetkin ovat vanhempia kuin Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. En nyt osaa kirjoittaa koko selitystä tässä vaiheessa tarkkaan luokituksiin, mutta keskustellaan asiasta. J-23 28. joulukuuta 2009 kello 17.16 (EET)

Lisäsin luokan Luokka:Retkeilyalueet nyt lähinnä sitä varten, että muistettaisiin lajitella luokan kohteet toisaalta suhteessa Natura-alueisiin ja toisaalta suhteessa retkeilyalueisiin, koska luokassa on kohteita, joista nykyisillä lähteillä ei pysty varmasti sanomaan, mitkä ovat retkeilykohteita, mitkä suojelukohteita, mitkä molempia ja mitkä ehkä eivät kumpaakaan. Ongelma on ainakin siinä, että kun artikkelissa Evon alue Evon alue on nyt määritelty natura-alueeksi, niin luokan kohteista osa sijaitsee tämän ulkopuolella. Mutta kun näin on, niin herääkin kysymys, tulisiko Evon alue siis määritellä jollain muulla tavalla, ja jos, niin millä. Ainakin luontoon.fi -sivuston kartta näyttäisi kattavan luokan kohteita alueellisesti paremmin, ja siksi ainakin retkeilyalueaspekti pitää kai katsoa, olipa luokittelun lopputulos mikä tahansa. Mutta kun, niin kuin toteat, Evon alue on ollut olemassa jo ennen Naturaa, niin ehkä kolmantena vaihtoehtona joku muukin määrittelyperuste voi tulla kysymykseen, jos vain löytyy lähteitä määritelmän tueksi. Ainakin kyseessä varmaan on jonkinlainen kruununpuisto, jolla on historiaa metsäalan koulutuksessa, mutta olisiko lisäksi Taruksen suunnalla muitakin maanomistajia? Löytyisikö esimerkiksi seutusuunnitteluaineistoista tästä jotakin yhteenvetoa? Eli mikä tämä Evon alue, joka kaiketikin on merkittävä kokonaisuus, on, ja minkä lähteiden avulla se voidaan määritellä? Jos joku jaksaa tätä tutkia niin selvyys varmaan tulee suuntaan tai toiseen, mutta se jää nähtäväksi, koska kaikki lähteet eivät ehkä ole netissä, ja kirjastotutkimusten mahdollisuudet vapaaehtoisprojektissa ovat usein rajalliset.--Urjanhai 28. joulukuuta 2009 kello 19.51 (EET)

Wikipedia:Tiesitkö, että...

Pitäisi tiedolle olla artikkelissa lähde. Siis tämä ja tämä lisäyksesi. Onko noilla kahdella joella suomenkieliset nimet vai johdetaanko ne jotenkin venäjästä? Ja sitten vielä kääntämäsi artikkeli Kana (joki), niin käytitkö itse lähdettä, täällä on verkkoversio. Eipä muuta. –☆Makele-90 30. joulukuuta 2009 kello 00.47 (EET)

Ei kai artikkelien kääntämistä ole kielletty, varsinkin jos merkitsee käännösmallineen? Ja saa kai käännetystä artikkelista toistaa viitteetkin? Tai jos käännettävässä artikkelissa ei satu olemaan viitteitä, niin ei kai tämä ole este kääntämiselle? Tai ei ainakaan ole ollut sadoissa muissa artikkeleissa? Mikä näistä nyt tekisi siis jotenkin poikkeuksen? Joku oli kääntänyt artikkelin Muna (joki), ja itse käänsin artikkelin Kana (joki), missä tässä nyt on oikein ongelma? Ja noiden kummankin venäläisen joen nimi on translitteroitu venäjästä translitterointiohjeen mukaan (ja lopputulos vastaa jo muissa wikeissä olevia translitterointeja). Tietoa siitä, minkä kielisiä nimet ovat, ei ole, mutta estääkö se artikkelien kääntämisen? Mikä tässä siis nyt on ongelma? Ja ainakin artikkeleissa Hölö ja Mörkö (Ruotsi) on linkki Hölö Mörkö hembygdsförening, joten mikä ihmeen ongelma niissä oikein on? Varsinkin kun viellä käännösmallinetta on käytetty? Jos artikkeleita ei saa kääntää, niin se on laajempi ongelmna kuin omat muokkaukseni, eli mikä tässä nyt oikein on ongelma? Ja niin kui näet, niin tarkistin vielä tuon kanan venäjän paikannimiin perehtyneeltä käyttäjältä. Mutta jos kerran artikkelien kääntäminen sallitaan, niin miten se nyt yhden käyttäjän kääntämän yhden artikkelin kohdalla äkkiä olisi kielletty? Kolmannen kerran kysyn: mikä tässä nyt oikein on ongelma? Kommentin jätti Urjanhai (keskustelu – muokkaukset) 30.12.2009 kello 09.39

En minäkään nyt äkkiseltään mitään ongelmaa näe. Mikäli käännös on sanatarkka, niin myös viitteet saa kopioida. Siitä löytyy käytäntökin, kun vain jaksaisi etsiä. --Otrfan 30. joulukuuta 2009 kello 09.43 (EET)

Kana (joki) -artikkelin taisin kääntää englannista melko sanatarkasti, ja Hölössä taas on ulkoinen linkki annettuna, vaikka käännös olikin lyhennelmä (mutta kaikki käännetty tieto löytyy varmasti käännöksen lähdeartikkelista).--Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 09.56 (EET)

Täältä löytyy käytäntö: Wikipedia:Merkitse_lähteet#Tekstin kääntäminen toisesta Wikipediasta. Käännöksen tarkkuutta en ryhtynyt arvioimaan, mutta silmämääräisesti näyttäisivät olevan ihan OK molemmat artikkelit. --Otrfan 30. joulukuuta 2009 kello 10.00 (EET)

Kyllä artikkelien kääntäminen on sallittua, mutta puhun nyt noista Wikipedia:Tiesitkö, että... lisäyksistä. Sivulla sanotaan Tarkista myös, että tiedolle on annettu artikkelissa lähde. Muna (joki), Kana (joki) ja Hölö on käännetty jostain muusta wikipediasta ja vain Kana (joki) -artikkelissa on lähde. Mörkö (Ruotsi) -artikkelissakaan ei ole lähdettä, joten niitä ei voi lisätä tiesitkö, että... -osioon.

En tiedä tarkastitko kääntämäsi Kana (joki) -artikkelin lähteen, mutta ne saa lisätä vain tässä tapauksessa. –☆Makele-90 30. joulukuuta 2009 kello 10.10 (EET)

Eli olisi siis pitänyt lisätä muokkausyhteenvetoon maininta että lähdeviite on lisätty tarkistamatta? Eikä mainintaa tästä ole enää mahdollista missään tapauksessa lisätä esimerkiksi artikkelin keskustelusivulle jälkikäteen? Ja Mörkö-artikkelissakin on ulkoinen linkki, joka kiistatta osoittaa, että sekä Mörkö että Hölö varmasti ovat olemassa? (Vai pitäisikö nyt esim. lisätä sama lähteiden puolelle?) Eli onko ongelma nyt siinä, että linkit ovat osastossa aiheesta muualla eikä lähteet? Mihin ihmeeseen tällä hiuksenhalkomisella oikein nyt pyritään, kun kaikki neljä kohdetta kerran ovat lähteistetysti osoitettavissa todellisiksi eikä keksityiksi? Ja sitä paitsi, mikä estää sinua kehittämästä artikkeleita lisäämällä niihin esimerkiksi nuo topografikarttalinkit tai siirtämällä aiheesta muualla osion linkit myös lähteisiin, sen sijaan että käytät aikaasi minun moittimiseeni siitä, että en ole niitä huomannut lisätä? Se luultavasti olisi hoitunut paljon pienemmällä työllä ja ongelma, sikäli kuin sitä on ollut, olisi sillä poistunut? --Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 10.25 (EET)

Ensimäiseen kysymykseen: Tässä tapauksessa jos et tarkastanut lähdettä, niin sitä ei olisi pitänyt lisätä, sanotaan täällä. Toiseen kysymykseen: Tietenkin on, mutta sitä on vaikea lisätä sellaisen ketä ei ole artikkelia kääntänyt.

Kysymys ei ole siitä etteikö asiat olisi totta, vaan siitä, että niille pitää yksiselitteisesti esittää lähde. Aiheesta muualla -osio ei ole lähde. Ja tämäkin vain sen takia, koska noista lisäyksistä ollaan pirun tarkkoja. Yritin katsoa niitä karttoja, mutta kieli ja kirjaimetkin on jo eri kuin meillä joten en lähtenyt lisäämään mitään artikkeliin. Kommentin jätti Makele-90 (keskustelu – muokkaukset) 30.12.2009 kello 10.39

No pitää sitten tehdä tikusta asiaa, ja kertoa viitteen kera, että Mörkössä toimii Hölö-Mörkö hembygdsförening, jos se ei lukijaa vakuuta, että sama jo seisoo Aiheesta muualla -otsikon alla (itse asiassa luulen, että sellaisen lisäyksen artikkeliin joskus teinkin, mutta joku kai editoi sen pois). (Ja muutenhan artikkeli Mörkö (Ruotsi), jota en ole aloittanut enkä muistaakseni paljoa muokannutkaan, näkyy perustuvan sv-wikin tietoihin, vaikka käännösmallinetta ei olekaan. Mutta voiko sen nyt lisätä jälkikäteen ja jos käännös ei ole suora vaan poimien ja tiivistäen tehty?)--Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 10.49 (EET)

Nyt tarkistin noista topografikartoista sekä Kanan että Munan sijainnin ja lisäsin karttalinkit. Niiden perusteella En-wikin selostukset kummankin joen kulusta ovat paikkansapitävät ja kartoista tarkistettavissa (ja mahtavatko vielä en-wikin artikkelit olla ru-wikistä käännetyt, senkin näkisi googlen kääntäjällä, josta Käyttäjä:Esamatti1 vinkkasi). Koetin myös tarkistaa eki.ee -tietokannasta (jossa näkyi olevan Umbajoki) Muna- ja Kanajokien nimiä eri kielillä, mutta ilmeisesti en osannut käyttää sitä, koska en saanut tuloksia, vaikka Umban perusteella niiden pitäisi siellä ilmeisesti olla. --Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 14.52 (EET)

Tarkoitukseni ei ollut ainakana moittia, vain huomauttaa ja kysyä asiasta. –☆Makele-90 30. joulukuuta 2009 kello 10.39 (EET)

No sen takiahan tietysti pitää olla tarkkana, että sääntöjen ollessa kaikille samat, ei kukaan pääse lisäämään siine mitä tarkoitushakuista, puolueellista tms.--Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 10.52 (EET)

Metsäalan ammattilehti

Olit näköjään jotenkin onnistunut poistamaan merkittävyysmallineen jonka itse olit lisännyt. Mitähän tuolle pitäisi tehdä, kun ei sillä ole ilmeisesti muuta julkaisijaa kuin yksityinen ihminen ja ilmeisesti se on pelkkää tuotemainontaa. Tunnetko julkaisua?--Ulrika 1. tammikuuta 2010 kello 17.00 (EET)

Tuo tapahtui, kun oli samaan aikaan luotu ammattilehti.fi, jonka kyseenalaistin (ja joka sittemin poistetiin, mutta luotiin kai sitten uudelleen), ja muistaakseni artikkelin aloittaja, joka oli luonut myös tämän, poisti merkittävyysmallineen, ja kun palautin sitä, se meni vahingossa tähän, jota sen tarkemmin katsomatta pidin lehtenä luultavasti merkittävänä tutkimatta kuitenkaan tarkemmin. Jos kyseessä kuitenkin on vain mainosjulkaisu, niin merkittävyyden saa kaikin mokomin kyseenalaistaa (eli tuo mallineen poisto vahingossa väärään artikkeliin tehdyn muokkauksen kumoamisena ei ollut kannanotto, etteikö tämänkin merkittävyyttä voisi kyseenalaistaa).--Urjanhai 1. tammikuuta 2010 kello 17.32 (EET)

No nyt sitten vain ilmaisemaan näkemystä. Kun selailin pdf:nä olevaa lehden numeroa, ei se oikein vakuuttanut. --Ulrika 1. tammikuuta 2010 kello 17.46 (EET)

Nähtävyydet

Kiitän luokkien siivoamisesta. Myönnän itsekin luokitelleeni jotain nähtävyysluokkaan, vaikkei se varsinaisesti ole merkitty sellaiseksi merkein. Onko toiveita miten suhtaudutaan vastaaviin jatkossa? —Tve4 ^(Gblk) 6. tammikuuta 2010 kello 17.34 (EET)

En ole miettinyt näitä kovin syvällisesti muuten kuin ei opastettujen luonnonsuojelukohteiden (kulumisvaara) ja yksityisessä asumiskäytössä olevien rakennuskohteiden (häiriövaara) kohdalta, sekä kunta- ja maakuntaluokkien välillä. Entistettyjä majakoita en ole miettinyt, ja ne ovat noihin mainitsemiini verrattuna mielestäni enemmän vapaasti harkittavissa, tai vaativat ainakin oman pohdintansa. Sekin ehkä vaikuttaa, esitelläänkö niitä jossain lähteissä tai peräti matkailumainonnassa ja ovatko ne vierailtavissa luontoa kuluttamatta ja kenenkään asumisrauhaa häiritsemättä. --Urjanhai 6. tammikuuta 2010 kello 17.44 (EET)

Kiitos tiedosta!

Viitaten muokkaukseeni: Kiitos tiedosta! Minusta sana "haettu" tai jokin muu voisi olla ehkä parempi koska sanan "viitattu" sekoittaa minusta helposti viitteisiin. En kyllä olekaan mikään kirjastoalan saatikka äidinkielen ammattilainen. Kiitos ystävällisestä suhtautumisestasi ja hyvää 2010 jatkoa sulle! :) 193.166.138.184 11. tammikuuta 2010 kello 11.23 (EET)

Sana "viitattu" on mallineen generoima, ja samaa mallinetta käytetään sekä viitteessä että aiheesta muualla -osioissa, joten sanamuoto tulee sitä kautta. Mallineen generoimista sanavalinnoista voi keskustella mallineen Malline:Verkkoviite keskustelusivulla, mutta kun sama malline on molemmissa, niin itse en näkisi tuossa ongelmaa, onhan myös viittaaminen Aiheesta muualla -osiossa viittaamista. Tai jos mieleesi tulee parempi sanamuoto voit esittää sitä mallineen keskustelussa. --Urjanhai 11. tammikuuta 2010 kello 11.29 (EET)

Itse asiassa siellä muuten näkyykin nolevan tuolle vaihtoehtoinen sanamuoto "Luettu", joka taitaa olla vastaus havaitsemaasi ongelmaan.--Urjanhai 11. tammikuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Mutta näköjään, jos kirjoitaa "Luettu", niin se näkyy silti muodossa "viitattu". Mutta mallineen keskustelussa tuota voi kommentoida. Itse mallineen muokkauksesta kehotan kuitenkin kysymään mallineisiin perehtyneiltä (esim. keskustelussa Wikipedia:Kahvihuone (tekniikka)), koska niissä voi tulla teknisiä ongelmia, jos ei tunne mallineisiin liittyviä teknisiä jippoja.--Urjanhai 11. tammikuuta 2010 kello 11.35 (EET)

Kiitos sukuartikkelista

Kiitos hyvästä sukuartikkelista Munck af Fulkila. On ilo huomata, että suku-artikkelien muoto alkaa vakiintua. Kiitos myös siitä, että olet ottanut mallineen {{Kansallisbiografia}} käyttöön. Henkilöihin ja erityisesti heidän sukulaissuhteisiinsa on erinomainen lähde myös {{Ylioppilasmatrikkeli}}. -- Petri Krohn 12. tammikuuta 2010 kello 19.36 (EET)

Lähti paikallishistorian harrastuksesta. Ylioppilasmatrikkeliakin olen joskus katsellut. Elgenstiernan Ättartavlor-teoksen pariin en ole vielä edes ehtinyt. Kansallisbiografiassa sen sijaan on tietoja paremmin kuin netissä. Muotoon en erityisesti panostanut, pikemminkin vain lisäsin tietoja aiempien arikkelien mukaisella tavalla.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 19.52 (EET)

Urjanhailla on ilmeisesti koulutukseen ja ammattiin perustuva kyky ja taito käyttää lähteitä ja kirjoittaa niiden perusteella luotettavasti, mitä sukuartikkeleista ei aina ole voinut sanoa. Eli luulemiset, oletukset ja arvailut (ja vielä uskallan lisätä: toiveajattelu) on jätetty pois, ja tiedot ovat silkkaa faktaa. Hienoa :) --Ulrika 12. tammikuuta 2010 kello 21.06 (EET)

Joukossa on epämääräisiä internet-lähteitä, jotka kuitenkin suurella todennäköisyydella perustuvat suoraan kirjallisuuteen (tuo mainittu Ättartavlor, jota en vielä ehtinyt käyttää, mutta kyllä katsellut joskus). Historian alalla olen kuitenkin harrastaja.--Urjanhai 12. tammikuuta 2010 kello 21.11 (EET)

Joo perustuvat johonkin kirjallisuuteen, mutta sukututkimuksien tuloksista osa on asiallisia, ja osa taas täysin spekulatiivisia. Tämä ei yleensä selviä internetiin syötetyistä tauluista, vaan spekulatiivisuuden aste on mainittu yleensä kyseisten kirjojen johdannoissa tai muualla, missä harrastelija-sukututkija vetää yhteen metodeitaan ja lähteitään. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 11.17 (EET)

Tässä tapauksessa lähde on selkeästi Elgenstiernan Ättartavlor (1930), jossa koko suvun sukutaulut on julkaistu, ja josta netin tiedot suurella todennäköisyydellä on aivan suoraan kopioitu. Näin jokaisen internet-viitteen viereen on helposti lisättävissä viite siihen tai internet-viitteet ovat helposti korvattavissa sillä. (Katselin teosta tänään kirjastossa, ja nettilähteiden tietot vastasivat sitä.) Lisäksi suvusta ja sen jäsenistä on yli puoli tusinaa artikkelia kansallisbiografiassa, joita myös käytin. Ne perustunevat parhaaseen nykyiseen tietoon (joskin kopioivat myös vanhojen lähteiden virheitä, esim. Fulkila on Uskelassa eikä Halikossa). Mutta kysymys ei siis tässä ole harrastajien sillisalaatista, vaan yhdestä valmiista yleisesti tunnetusta lähteestä nettiin kopioidusta tiedosta, jonka luotettavuus on sama kuin tämän lähteen. Voin joskus ehtiessäni korvata nuo nettilinkit Elgenstiernalla.--Urjanhai 13. tammikuuta 2010 kello 20.14 (EET)

Toi mun kommenttini oli enemmän semmonen yleinen "be aware" -tyyppinen muistutus koskien netissä olevia sukutauluja. Gopase+f 13. tammikuuta 2010 kello 22.34 (EET)

Niin tai sitten uudempi Carpelanin Ättartavlor (1958), täytyykin etsiä se.--Urjanhai 13. tammikuuta 2010 kello 20.42 (EET)

Ylioppilasmatrikkelin hakulomake löytyy siis täältä: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/hakulomake.php

Haku nimellä Munck ylioppilaiden nimilistaan tuottaa 22 tulosta. -- Petri Krohn 13. tammikuuta 2010 kello 09.09 (EET)

Huomasin myös tosiaan, että suvussa on sivistyneistöä runsaasti yli sen, mitä on mahtunut kansallisbiografiaan (esimerkiksi yksi senaattori ym.), joten laajentamisen varaa on runsaasti. Nyt oikeastaan vain vasta etsin sukujohdot suvun Wikipediassa oleville jäsenille ja kirjasin suvun vaiheet sen kotikartanossa. Tämän ohella suvussa on myös mm. 1900-luvulla "Venäjälle kadonnut" haara, yksi haara käsityöläisiä ja yksi haara torppareita.--Urjanhai 13. tammikuuta 2010 kello 20.14 (EET)

Itse asiassa, jos tuota oikein laajentaisi, niin joutuisi jo miettimään esitystapaa henkilölueelossa.--Urjanhai 13. tammikuuta 2010 kello 21.33 (EET)

Härjänoja arkistoitu

Arkistoin Härjänojan, koska kaksi viikkoa on kulunut ilman kommentteja. Mielestäni se sopisi vaikka Suositelluksi. 101090ABC 12. tammikuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Valtakunnalliset erikoismuseot

Kävit viestittelemässä keskustelusivullani valtakunnallisten erikoismuseoiden listasta museo-srtikkelissa ja listaa koskevien lähteiden toisistaan poikkeavista tiedoista. Eri nettilähteet eivät varmaankaan pysy perässä siitä kenellä ko. status milloinkin on ja kenellä ei. Päivitin listan Museoviraston listauksen mukaiseksi. Ainut muutos oli Sotamuseon poistaminen listalta. Siirsin sen muita erikoismuseoita sisältävään listaan. Poistin myös muut listaan viittaavat lähdeviitteet, sillä Museovirasto on kuitenkin se taho jonka tehtävä erikoismuseon aseman myöntäminen on. Kyllä heidän nettisivunsa täytyy tässä tapauksessa olla luotettava, etenkin kun se näyttää olevan juuri päivitetty.

Tuo mainitsemasi Luston asema on ollut menneinä vuosina varsin erikoinen. Lusto on käytännössä tehnyt valtakunnalliselle erikoismuseolle sopivaa työtä ja virallinen status (ja rahat) on ollut tarjolla, mutta jostain syystä se ei ole heille itselleen aikaisemmin kelvannut. Olisiko metsäteollisuuden sponsorirahat vähissä kun valtion raha tuntuu nyt kelpaavan... Oakokko 20. tammikuuta 2010 kello 01.28 (EET)

Artikkelista

Siirretty keskustelu tästä sivulle Keskustelu:Munck af Fulkila.--Urjanhai 20. tammikuuta 2010 kello 14.26 (EET)

Sori

Vastaus viipyi, nyt on vastattu. --Ulrika 23. tammikuuta 2010 kello 22.40 (EET)

Suomen lasiteollisuus

Huomaan, että olet viime aikoina kehittänyt laisitehtaita käsitteleviä artikkeleja. Wikipedia käsitteleekin aihetta nyt varsin kattavasti. Puuttuu kuitenkin perusartikkeli Suomen lasiteollisuus ja sen keskeinen osa Suomen lasiteollisuuden historia. Aihetta on jo käsitelty varsin laajasti artikkelissa Nuutajärven lasitehdas. Tuon Nuutajärveä koskemattoman osan voisi siirtää nimelle Suomen lasiteollisuus ja luoda siitä historiaosuuden. -- Petri Krohn 25. tammikuuta 2010 kello 12.05 (EET)

Oikeastaan kehitin niitä vuosi sitten, ja tuolloinkin jälleen vain paikallishistoriallisesta näkökulmasta, joten en ole aiheen spesialisti. Mutta kun vilkaisin Nuutajärvi-artikkelia, niin tuo siirto varmaan olisi ihan perusteltu (vaikka en ole myöskään teollisuushistorian spesialisti). Huomaa myös Luettelo Suomen lasitehtaista, jossa on jonkin verran lähdeviitteitä.--Urjanhai 25. tammikuuta 2010 kello 12.13 (EET)

Teinpä nyt tuon siirron, mutta artikkelin taso ei päätä huimaa, enkä itse nyt ehdi sitä kehittämään. Jonkin muun muokkausnäkökannan mukaan ehkä koko osio olisi pitänyt poistaa roskana, eli liekö tuo nyt parempi kuin ei mitään vai ei, lienee keskeisin kysymys. Jos nyt joku haluaa tuon poistaa, niin en pistä vastaan. --Urjanhai 25. tammikuuta 2010 kello 17.33 (EET)

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Suomessa

Lisäsin nuo puuttuvat tuonne, mutta linkitykset puuttuvat ja lähteissä on lakkautettuja kuntia, jotka pitäisi päivittää. Mikä on muuten mielipiteesi koulurakennusten luokitteluun?--IA 29. tammikuuta 2010 kello 18.27 (EET)

Vaikea kysymys, vaikka olen joitakin kouluja luokitellutkin rakennusluokkiin, niin en ole asiaa sen perusteellisemmin miettinyt. Erään huomion tuonne kuitenkin lisäsin.--Urjanhai 29. tammikuuta 2010 kello 18.49 (EET)

Venäjällä sijaitsevat suomenkieliset paikannimet - "ja niiden kirjoitusasu englanniksi"

Hei, mielenkiintoinen keskustelu on täällä. --85.76.115.253 31. tammikuuta 2010 kello 03.12 (EET)

Epäilenpä ehdinkö perehtyä. en:Suomenvedenpohja varmaan kyllä menisi samaan kauppaan.--Urjanhai 31. tammikuuta 2010 kello 12.10 (EET)

Mutta voit kyllä vihjata tuosta samasta vaikkapa kahvihuoneessa.--Urjanhai 31. tammikuuta 2010 kello 12.11 (EET)

WPK on valitettavasti tuossa asiassaan väärässä. En-wikin nimeämiskäytäntö on yksiselitteinen ja sen mukaan Venäjällä nykyään sijaitsevista paikoista käytetään venäläisiä nimiä romanisoituina englanninkieliseen asuun. Meillä fi-wikissä on oma, suomalainen käytäntömme, joten keskustelu ei liity meihin mitenkään. --M. Porcius Cato 31. tammikuuta 2010 kello 14.16 (EET)

Joo, niinhän se taitaa olla. --Urjanhai 31. tammikuuta 2010 kello 14.19 (EET)

Hei, eihän se niin ole, liittyypä hyvinkin meihin eli äidinkieleltään suomalaisiin. Esimerkiksi Helylä (Хелюля), Höyhenjärvi (Хеюхенъярви), Jänisjärvi (Янисъярви), Lahdenpohja (Лахденпохья), Leipäsuo (Лейпясуо) ja Salmijärvi (Сальмиярви) ovat alun alkaen jo ns. romanisoituja eli kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, sillä nehän eivät ole venäjän-, vaan suomenkielisiä nimiä. Toisin kuin monia 1940-luvulla Leningradin alueeseen liitettyjen Karjalankannaksen länsi- ja itäosien sekä Murmanskin alueeseen liitetyn Petsamon alueen paikannimiä venäläistettiin, jopa "neuvostolaistettiin" venäjän kielessä 1948 (poikkeuksina juuri mm. Leipäsuo, Höyhenjärvi ja Salmijärvi), nykyisen Karjalan tasavallan kohdalla näin ei toimittu.
Koskee toki muunkielisiäkin, esimerkiksi Тольятти, joka on saanut nimensä italialaiselta Palmiro Togliattilta, on englanniksi Tolyatti, mutta italiaksi Togliatti sekä myös tsekiksi Togliatti, saksaksi Togliatti, ranskaksi Togliatti jne.
--85.76.123.29 31. tammikuuta 2010 kello 22.51 (EET)

Uudelleenohjaukset ja siirrot

Moi,

poistin uo:n Elämänlangat ja siirsin kasvisuvun tuolle nimelle. Tosin olisit voinut tehdä tämän itsekin, sillä jos uo:lla ei ole muokkaushistoriaa, sen päälle voi siirtää toisen artikkelin ilman yp-oikeuksia. -- Piisamson 23. helmikuuta 2010 kello 14.58 (EET)

Olen joskus noin tehnytkin, kun sain tuon vinkin, ja kokeilin nytkin, mutta jostain syystä se ei tässä tapauksessa toiminut. Eli vaikuttaisi siis siltä, että jos muuten muokkaushistoriaton uudelleenohjaus (tässä tapauksessa Elämänlangat) on syntynyt siirron tuloksena (tässä tapauksessa siirto Elämänlangat -> Elämänlangat (albumi)), niin kolmannen artikkelin (tässä tapauksessa Elämänlangat (kasvisuku)) siirto sen päälle ei onnistu, vaikka se ilmeisesti onnistuu (ja olen olen saanut sen onistumaan), jos muokkaushistoriaton uudelleenohjaus on luotu muuten kuin siirron tuloksena.--Urjanhai 23. helmikuuta 2010 kello 16.18 (EET)

Siirto muokkaushistoriattoman ohjaussivun päälle onnistuu vain, jos se osoittaa artikkelin nykyiseen nimeen (siis artikkeliin, jota ollaan ohjaussivun päälle siirtämässä; ks. Ohje:Sivun siirtäminen#Sivun siirtäminen). Tässä tapauksessa niin ei ollut, joten poistoa tarvittiin. –Ejs-80 23. helmikuuta 2010 kello 22.41 (EET)

Asia olikin sanottu ehkä selkeimmin kohdassa Siirron kumoaminen: ”Ohjelmisto vaatii, että ohjaussivun, jonka päälle sivua ollaan siirtämässä, tulee osoittaa sille sivunimelle, jota ollaan siirtämässä ohjauksen päälle.” Tuo selittää vuonna 2006 Hasdrubalille esitetyn kysymyksenkin. –Ejs-80 23. helmikuuta 2010 kello 23.07 (EET)

No niin, noinhan se sitten olikin (vaikka lopputulos kummastakin sama). Ohje tulee aina luettua viimeiseksi.--Urjanhai 24. helmikuuta 2010 kello 09.38 (EET)

Aiemmassa vastaavassa keskustelussa oli ilmeisesti kyse sivun heinänviljely siirtämisestä nimelle heinä. Koska heinä oli tuolloin (siirron seurauksena) ohjaus sivulle heinä (täsmennyssivu) eikä sivulle heinänviljely, tuossakin siirrossa tarvittiin yp-oikeuksia. –Ejs-80 23. helmikuuta 2010 kello 22.50 (EET)

Silloin en vielä tainnut tietää mistään mitään.--Urjanhai 24. helmikuuta 2010 kello 09.38 (EET)

No niin, opin uutta minäkin. Pahoittelen huonoja neuvojani, mutta lopputulos lie hyvä kun olemme molemmat viisaampia. :) Voiko muuten "taviskäyttäjä" siirtää sivuja luomatta uo:ta? -- Piisamson 24. helmikuuta 2010 kello 21.19 (EET)

Kun avasin kokeeksi siirtonäkymän satunnaiselle sivulle, niin ruksattavaa ruutua sellaiselle vaihtoehdolle ei tullut näkyviin, joten olisiko sitten niin että ei. Eli kun siirtoyhteenvedoissa joskus lukee "ei uudelleenohjausta", niin ehkä ne ovat ylläpitäjien tekemiä siirtoja.--Urjanhai 24. helmikuuta 2010 kello 21.46 (EET)

Pikku juttu

Varmaan tiedätkin, että tämänkaltaiset lisäykset [4] lähtevät yleensä helposti pois, kun joku muokkaa artikkelia. Ihan kiva lisäys ja tietääkseni iha totta (katsoin itsekin ohjelman), mutta lisäyksen tarkistettavuus on vaikeahkoa ja monet TV-ohjelmilla lähteistetyt lisäykset ovat kyseenalaisia. Kiitos kuitenkin lisäyksestä ja siitä että ilmoitit lähteen. :) Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 19.13 (EET)

Pidin tietoa niin tärkeänä ja mielenkiintoisena, että huonompikin lähde välttää näin aluksi, ehkäpä sitten joku innostuu täydentämään artikkelia muillakin uudemmilla tiedoilla ja paremmilla lähteillä. En-wikin artikkelissa kritiikki näkyy olevan paremmin esillä, ja sieltä kääntämällä saattaisi saada lähteitäkin, samoin kuin sieltä on luettavissa, että antropologien enemmistö ei kannata teoriaa. Pitäisi siis ehkä tosiaan kääntää sieltä edes keskeisimmät pointit, mutta kun en ole biologi ja aihekaan ei niin tuttu, niin ehkä kuitenkin jätän sen paremmin aihepiiriin perehtyneille.--Urjanhai 3. maaliskuuta 2010 kello 20.02 (EET)

"En tunne alaa" on huono tekosyy tehdä huonolaatuisia lisäyksiä. :) Mutta olkoon, en palaa asiaan enää. Kiitos joka tapauksessa lisäyksestä ja siitä että ilmoitit lähteen. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 20.17 (EET)

Huomasin sattumoisin tämän keskustelun. Ovatko televisio-ohjelmat tosiaan kiellettyjä lähteitä? Niitä on ainakin aiemmin voinut käydä Yleisradion tiloissa katsomassa, ellei sitten käytäntö ole muuttunut. Pitäisin niitä ainakin yhtä hyvinä lähteinä kuin harvinaista kirjallisuutta, jota kenties on vain yksi kappale joka on sen henkilön hyllyssä, joka on käyttänyt teosta lähteenä tai kirjastossa josta sitä ei lainata. Olen itse lisännyt televisio-ohjelmasta onkimani tiedon erääseen artikkeliin, ja jos se ei ole sallittua pyytäisin tiedon missä tällainen kielto on. Asiasta olisi joka tapauksessa keskusteltava jossakin, etteivät mahdollisesti väärät ohjeet pääse leviämään. --Abc10 3. maaliskuuta 2010 kello 21.55 (EET)

TV-ohjelmien käyttö lähteenä on sallittua, mutta ei kai kukaan tosissaan pidä mainintaa "Ohjelma se ja se (Yle Teema, 22.10.2009 klo 23:20 - 00:15)" erityisen luotettavana tai hyvänä lähdeviitteenä. Onhan se tietysti parempi kuin mitään. Gopase+f 3. maaliskuuta 2010 kello 22.00 (EET)

Näinkin voi tietysti ajatella, mutta jos poistolinjalle mennään, poistetaanko sitten kaikki vaikeasti tavoitettavat lähteet? Seurauksia voi vain pohtia. --Abc10 4. maaliskuuta 2010 kello 12.54 (EET)

Ongelma on enemmänkin siinä, että jos pyydän tuon Yle Teema, 22.10.2009 klo 23:20 - 00:15 -viitteen lisääjää laajentamaan kohtaa lähteen perusteella, saan tod näk vastaukseksi "mahdotonta". Saman vastauksen saan jos pyydän tarkennusta, tarkastusta, suoraa lainausta tai olen eri mieltä lähteen sisällöstä. Näin ei käy esim. harvinaisten kirjojen kanssa, olettaen että lähteeksi merkinnyt on edelleen wikipediassa. Gopase+f 5. maaliskuuta 2010 kello 12.53 (EET)

AK

Hei! Unohdit yhdellä keskustelusivulla allekirjoituksesi, ajattelin vain ilmoittaa. Yst. terv. – EtäKärppä⁹⁹ 4. maaliskuuta 2010 kello 21.49 (EET)

Ja korjasitkin sen, vaikka luulin että ehdin jo laittaa "allekirjoittamaton" -mallineen. – EtäKärppä⁹⁹ 4. maaliskuuta 2010 kello 21.50 (EET)

Alameda County, California

Hei, olitko juuri muuttamassa Alamedan piirikunta artikkelia? Taisi meilla menna jotain sekaisin kun minun historiaan tuli aivan eri edit mita olin tehnyt, ja mita yritin tehda ei tullut nakyviin ollenkaan! Olisiko wikissa bug? Baldwin040 6. maaliskuuta 2010 kello 17.38 (EET)

Vaikuttaa bugilta, näköjään tulit vahingossa kumonneeksi muokkaukseni, tai sitten muokkaukset menivät jotenkin päällekkäin tms. Katsoitko muuten kommenttiani artikkelissa Vuojoen metsärata?--Urjanhai 6. maaliskuuta 2010 kello 17.41 (EET)

Olin tekemassa tallaisen edit, mutta joku meni aika sekaisin!

Joo luin jo sen metsarata kommentin, mutta en kerennyt viela vastaamaan. Kiitos oikein paljon siita, se taitaa selvittaa asiaa. Jatkan siihen kun paasen yhdesta templatesta valmiiksi.

Baldwin040 6. maaliskuuta 2010 kello 17.50 (EET)

Juice

Kuulre, meillä on Elmajeen kanssa projekti Juice Leskinen-artikkelin ympärillä, ja sovimme, että kirjat muutetaan noin (minitynkien sijasta yhdistetään luetteloon). Oletko voimakkaasti eri mieltä ? Jos kirjoista syntyy kunnon artikkeleita, lisätään toki sitten linkit. --Tappinen 11. maaliskuuta 2010 kello 20.07 (EET)

No, sopiihan sekin, en tuntenut tuota historiaa. Kumosin vain, kun merkintä oli vähän horjuvaa ja epäyhtenäistä.--Urjanhai 11. maaliskuuta 2010 kello 22.11 (EET)

Vintala

Hei! Olet aiemmin muokannut Vintalan kylästä kertovaa artikkelia [5], joten osaisitko sanoa, pitävätkö artikkelin muut tiedot (koulutietojen, jotka korjasit, lisäksi) varmasti paikkansa? Artikkelin on aloittanut vandaalikäyttäjä (tapaus Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 21#Tiedotus tietoja vääristelevästä vandaalista), joten meinasin jo suoralta kädeltä poistaa artikkelin, mutta huomattuani, että artikkelin tiedot ovat muuttuneet alkuperäisestä [6], ajattelin vielä tarkistaa. Olet nähtävästi muidenkin artikkelien kohdalla korjaillut kyseisen vandaalin ilmeisen tahallisesti lisäämiä vääriä tietoja [7], mistä kiitokset. --Nironen 12. maaliskuuta 2010 kello 08.19 (EET)

Tarkistin Vintalan kylän sijaintitiedot Kansalaisten karttapaikasta ja koulujen tiedot Liedon kunnan sivuilta ja muotoilin nyt vielä sanontaa Nautelan osalta. Muita muokkauksia samalta käyttäjältä olen näköjään käynyt läpi vaihtelevasti, eli kun nyt katson historiaa niin olen korjannut joitakin, mutta en näköjään ilmeisesti kaikkia, joskin Janakkala-artikkeleita, joissa vandaali oli aktiivisin, korjasi osittain myös Käyttäjä:Ptalo ja joitain korjauksia näkyy tehdyn myös ip:llä. Eli jos en ole tehnyt muutoksia, niin tsekattavaa voi olla. Käyttäjä Ptalo muuten ilmeisesti on vanhempi janakkalalainen kotiseutumies, joten hänen korjauksiinsa voinee luottaa, itse taas käytin Janakkala-korjauksiin vain karttapaikkaa ja kunnan kotisivuja sekä googlea.--Urjanhai 12. maaliskuuta 2010 kello 10.11 (EET)

Seiväs = Spear = Keihäs

siirretty sivulle Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Seiväs = Spear = Keihäs Baldwin040 12. maaliskuuta 2010 kello 21.29 (EET)

Kiitos neuvoista! Jatketaan tuolla kun liittyy enemman sanaan kuin tekoon :) Baldwin040 12. maaliskuuta 2010 kello 21.30 (EET)

Niin, ja kiitos niista, teet hyvaa tyota hiljaa! Baldwin040 12. maaliskuuta 2010 kello 22.32 (EET)

Pikku huomautus

Tää muokkausyhteenveto ei ollut mun mielestä ihan onnistunut [8]. Ei vastaa ihan ohjeita muokkausyhteenvedosta. Ei muuta. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 21.10 (EET)

Miten niin ei vastaa? Voisitko perustella lähemmin? Ja mikä tämän muuten tekee niin sensitiiviseksi? Sinä olet yksi käyttäjä ja minä olen yksi käyttäjä eikä meillä kummallakaan ole toista suurempia tai pienempiä oikeuksia tai velvollisuuksia.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 21.14 (EET)

Totta kai voin perustella laajemmin. Sivulta Wikipedia:Yhteenveto: "Yhteenveto on tarkoitettu kuvaamaan ja perustelemaan tehtyä muokkausta. Vältä yhteenvedon käyttöä väittelyyn tai artikkelin sisällöstä keskustelemiseen. Keskustelua varten käytä kunkin sivun keskustelusivua." Muokkausyhteenvetosi ei perustele, kuvaile tai tiivistä kommenttisi sisältöä. En pysty liittämään sen viestiä kommenttiisi tai kommenttiin jonka vastaukseksi kommenttisi olit merkinnyt. Yhteenvetosi herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Yhteenvetosi keskustelee, ehkä jopa väittelee ja ainakin viestii. Muilla käyttäjillä ei ole mitään paikkaa mihin kommentoida muokkausyhteenvetosi lähettämää viestiä. Muokkausyhteenvetosi on moniongelmainen ja toivon, että jatkossa käyttäisit onnistuneempia muokkausyhteenvetoja. Selitin aluksi itselleni, että muokkausyhteenveto on vain unohtunut kun kommenttia on muokattu ennen lähettämistä tai että se on ilmestynyt siihen jostain toisesta viestistä. Nämä selitysyritykseni olivat ilmeisesti vääriä. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EET)

No tännehän toki muut käyttäjät ovat tervetulleita keskustelemaan siitä, jos tuntevat pakottavaa tarvetta. Ja kuka ei koskaan tee virheitä, heittäköön ensimmäisen kiven. Mutta voinko nyt sitten täällä kysyä, mikä tästä palkitsemisasiasta sitten tekee niin sensitiivisen, vai pitääkö minun tulla kysymään sitä sinun keskustelusivullesi? Kaiken kaikkiaan tuossa keskustelussa sekä ehdotukseen myötämielisesti että kriittisesti suhtautuvat erehtyivät kummatkin mielestäni tarpeettomaan huulenheitoon (johon itsekin syyllistyin toisaalla, ja näköjään siis nyt myös tuossa muokkausyhteenvedossani), eikä se koskaan vie keskustelua eteenpäin, kun itse sisällössäkin on edelleen keskusteltavaa, ja myönnän siis virheeni, mutta kun tämä itse keskustelun kohteena ollut kysymys jostain syystä nyt näyttää olevan alusta asti sensitiivinen keskustelun aloittaneille, niin kiinnostaisi vain tietää, että miksi. --Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 21.52 (EET)

Jos haluat esittää keskusteluun kommentin tai kysymyksen se kannattaa tehdä jossain muualla kuin muokkausyhteenvedossa. Johan se muokkausyhteenvedon ohjekin kieltää tällaisen keskustelutavan. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 21.58 (EET)

No myönnetään, oli harkitsematonta.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 21.59 (EET)

Ja vastauksena kysymykseesi, (kun nyt olet tarkentanut, että se on kysymys ja ilmeisesti osoitettu minulle) "mikä tämän nyt tekee näin sensitiiviseksi?" Mielestäni asia ei ole sensitiivinen. :) Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 22.02 (EET)

Ja jos minä huomauttaisin sinua kaikesta, mitä pidän epätavanomaisena, niin en paljoa muuta ehtisi tekemäänkään. En ole mielestäni sinua parempi käyttäjä, mutta en myöskään huonompi, etkä sinä ole minua huonompi käyttäjä, mutta et myöskään parempi.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 21.18 (EET)

Ja vielä anteeksipyyntö edellisestä kommentistani; hiihtoretken jälkeen on adrenaliini näköjään koholla, mutta kärkevyyshän ei koskaan vie mitään asiaa etenpäin ja vain kuluttaa turhaan energiaa.--Urjanhai 14. maaliskuuta 2010 kello 21.21 (EET)

Yliviivaus riittää minulle anteeksipyynnöksi. En ottanut itseeni, joten anteeksipyyntösi on hyväksytty. Gopase+f 14. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EET)

Härjänojan luonto

Hei, katselin tuota artikkelin edistymistä luonnon osalta (hienoa jälkeä tulee!) Mutta vanhana ötökkämiehenä harmittelin, ettei niistä ole artikkelissa vielä mitään vaikka artikkelin mukaan tuolla on suojeltuja lehtojakin. Voisin niistä kyllä artikkeliin kirjoittaa, jos vain lähteitä olisi. Tällaisen listauksen kirjallisuutta löysin, mutta kotisohvalta ei taida päästä käsiksi yhteenkään. Jos jostain tulee ötököitä vastaan, niin voit kyllä vinkata. Voin yrittää niistä sitten jotain sanoa. Tämmöistä. --albval (keskustelu) 17. maaliskuuta 2010 kello 22.10 (EET)

Kiitos, tuossa listassa olisi Häntälän notkoista (aka Rekijokilaakso) paitsi kasvi-, myös hyönteistietoa runsaastikin, ja kun härjänojalaisbiologi Tauno Toivonen sattui olemaan kasvitieteilijä, niin myös Somerniemen kasveista (esim. Ritalan ja Toivosen selvitys 1950-luvulta). Mutta kun Somerolla aktiivisista hyönteisiin suuntautuneista T. Valtonen ja H. Hippa ovat länsisomerolaisia ja J. Kantee Ypäjältä, niin ötökkäpuoli Härjänojalta näyttää vaativan tiuhaa seulaa. - Samalla kun kasveista ja kaloista voi ehkä lohjeta lisääkin.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2010 kello 11.44 (EET)

Voin minä kasveista ja kaloistakin kirjoittaa, jos mukavia lähteitä sattuu vastaan. En ole Lahtistakaan vielä uudelleen häirinnyt, joten luppoaikaakin jossain vaiheessa lienee. --albval (keskustelu) 20. maaliskuuta 2010 kello 14.00 (EET)

Hei taas pitkästä aikaa. Löysin kirjahyllyni kätköistä tämmöisen: Järventausta, Kari: Perhostutkimuksia eräillä Etelä-Suomen luonnonsuojelualueilla: Osa 2: Nuuksio, Liesjärvi, Tervalamminsuo, Purinsuo, Tartlamminsuo, Luutasuo ja Luutaharju. Metsähallitus, luonnonsuojelu 1996. (Luonnonsuojelujulkaisuja, Sarja A No 58.). Kirjasen kartat ovat vain huonoja kuin mitkä, joten suojelualueiden paikallistaminen on tuskallista. Lieneekö joku noista alueista sellainen, että sen ötököistä kirjoittamisesta olisis sinun projekteillesi jotain hyötyä? Meinaan vaan kun tuo kirjanen on mainittu tuossa yllä olevassa linkissäni Someronkin luontoa käsitteleväksi. --albval(keskustelu) 27. heinäkuuta 2010 kello 14.49 (EEST)

Noista Tartlamminsuo on Somerolla, mutta osuu Salkolan kylään, jonka käsittelyn olen pitänyt kursorisempana. Sinällään suo Liesjärven kansallispuistoon kuuluvana suojelualueena on varmasti merkittävä, mutta toistaiseksi en ole sen eteen ehtinyt tehdä mitään. Myös Liesjärvi osuu pieneltä kulmaltaan Somerolle, mutta sekin Salkolan kylään. Muut kohteet sen sijaan eivät liene somerolaisia, ainakin Luutasuo kai on Lopella. Sen sijaan nuo pari Varsinais-Suomen luontoselvitysbibliografiaa nappasin jonkun kirjaston poistohyllystä, ja niistä voi yrittää vielä etsiä jotakinb (ja näkyikin olevan pari Taunio Toivosen kämmekkähavaintoa Härjänojalta 1990-luvulta Lounais-Hämeen luonnossa, josta voi löytyä Toivosen havaintoja Härjänojalta enemmänkin). Ja myös Ritalan ja Toivosen kasvistoselvitys kylittäisine kasvihavaintoineen odottaa vielä analysointia, kun ei-botanistina on vaikeaa hahmottaa siitä yhdellä silmäyksellä merkittävimpiä kylittäisiä havaintoja ja jäsentää niitä (sitä harkitsin myös Wikiaineistoon Härjänojan osalta, mutta nyt taitaa vain olla muita kiireitä niin, että en ehdi). Mutta mikä olisi arviosi Härjänoja-artikkelin SS-mahdollisuuksista? Nyt monikin on jo äänestykessä viitannut myös ss-mahdollisuuteen ja sitä varmaan voisikin yrittää seuraavaksi. Mutta olisiko vielä jotain, mitä tulisi lisätä? Linkkejä on jo sinistetty jonkin verran, olisiko enää jäljellä Lauri Koli, joka on merkittävä tietokirjailija (kun sen sijaan Tauno Toivonen oppikoulun lehtorina, jolla on botaanisia julkaisuja, kenties ei ylitä merkittävyyskynnystä). Luontoselvityksiä voisi tietysti myös vielä koettaa syventää. Ja tulisiko sitten seuraavaksi tehdä artikkeleita myös Hämäläisen tärkeimmistä teoksista, siihen voi kyllä olla että ei ehkä ole aikaa juuri nyt, paitsi tietysti minitynkinä.--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 16.55 (EEST)

Mjoo, katselenpa noita luontojuttuja tarkemmin ehtiessäni:-) En lukenut Härjänoja-artikkelia tällä kertaa kovin tarkasti läpi, koska mielestäni artikkeli täytti HA-kriteerit jo silloin kun viimeksi jotain sen eteen tein. Voinpa lukaista senkin vielä tarkemmin ehtiessäni läpi, mutta tuskin keksin siitä enää mitään sellaista sanottavaa mitä en olisi aikanani vertaisarvioinnissa sanonut. Näin mututuntumalla siis sanoisin, että sen voisi helposti SS-äänestykseenkin viedä (mutten vielä täysin vakuuttavasti sano tuota, kun en ole artikkelia kuukausiin ajatuksella lukenut). --albval(keskustelu) 27. heinäkuuta 2010 kello 22.14 (EEST)

Enpä itsekään vielä analysoinut vertaisarviointia ss-näkökulmasta, kun meinasin että hoidan ensin ha-arvioinnin ja katson sitä sitten erikseen.--Urjanhai 27. heinäkuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

Venäjällä sijaitsevat, venäjän kielessäkin suomenkieliset paikannimet englanniksi

Hei, voisitko en-Wikissä käytettäville Venäjän - myös venäjän kielessä - suomenkielisille paikannimille tehdä jotakin? Onhan hyvin outoa, että kun paikkojen nimet on alkuaan kirjoitettu latinalaisilla kirjaimilla (suomeksi) kuten Helylä, Jänisjärvi, Lahdenpohja, Louhi, Pitkäranta, Suojärvi, Tolvajärvi, Värtsilä ja Ägläjärvi Karjalan tasavallassa, Leipäsuo Leningradin alueen Viipurin piirissä sekä Murmanskin alueen Petsamon piirin Salmijärvi ja Kantalahden piirin Yrhämäjärvi, jotka on sitten muutettu kyrilliseen kirjoitusasuun (venäjäksi) Хелюля, Янисъярви, Лахденпохья, Лоухи, Питкяранта, Суоярви, Толваярви, Вяртсиля, Ягляярви, Лейпясуо, Сальмиярви ja Юрхямяярви (on huomattava, että näitä nimiä ei (neuvosto)venäläistetty 1940-luvun lopulla), niin nämä nimet on sitten latinalaistettu takaisin, mutta venäjästä: "Khelyulya", "Yanisyarvi", "Lakhdenpokhya", "Loukhi", "Pitkyaranta", "Suoyarvi", "Tolvayarvi", "Vyartsilya", "Yaglyayarvi", "Leypyasuo", "Salmiyarvi" ja "Yurkhamyayarvi". Voiko näille "tokeryyksille" tehdä mitään? --85.77.229.117 20. maaliskuuta 2010 kello 03.56 (EET)

Esitit näköjään saman kysymyksen parille muullekin, jotka luultavasti ovat aiheesta paremmin perillä kuin minä. Tiedän kuitenkin serran verran en-wikissä oli taannoin asiassa keskustelu, jonka eräs fi-wikin käyttäjä aloitti, ja lopputulos oli, että en-wikissä käytäntö paikannimien suhteen on tuo, vaikka henkilönimet sentään saa kirjoittaa alkukielen mukaisesti. Eli jos muutosta haluaisi, pitäisi siis muuttaa en-wikin käytäntöä, mikä on raskas ja vaikea prosessi. Paitsi Venäjällä käytettäviä suomenkielisiä nimiä, tämä koskee ko. keskustelun perusteella myös muista kielistä lainattuja paikannimiä kuten Togliatti (Tolyatti tjsp) ja Peterhof (Petergof). Omasta mielestäni käytäntö on omituinen, koska venäläisetkin ymmärtävät kyseiset nimet muunkielisiksi ja nimenomaan itsekin ymmärtävät käyttävänsä muunkielisiä nimiä, ja kun kerran venäjällä käytettäviä muunkielisiä henkilönnimiäkin voidaan käsitellä järkevästi, niin venäjällä käytössä olevien muunkielisten nimien käytön kannalta tilanne on tältä osin epätasainen ja tosiasiassa sattumanvarainen ja mielivaltainen. Mutta kun itse olen lopultakin huonosti perehtynyt aiheeseen ja varsinkin en-wikin käytäntöihin, ja kun käytännön muuttaminen isossa vieraskielisessä wikissä on raskas, sekä kyseisen wikin käytäntöjen tuntemusta että kielitaitoa vaativa tehtävä, niin omat mahdollisuuteni edes perehtyä asiaan ovat vähäiset. (Oletko muuten mahdollisesti sama käyttäjä, joka silloin aloitti tuon keskustelun en-wikissä?)--Urjanhai 20. maaliskuuta 2010 kello 07.51 (EET)

Juuri noin, myös muun kielisissä nimissä on "tökeryyksiä": on artikkeli Peterhof Palace, mutta kaupunki missä sijaitsee, onkin nimellä "Petergof" kuin myös (Palmiro) Togliatti, jonka mukaan on nimetty "Tolyatti", myös fi-Wikissä "Toljatti".

Amerikanvenäläinen käyttäjä Ëzhiki (po. engl. Yozhiki, suom. Jožiki) väittää, että kyseessä ovat venäläiset nimet, jotka on sitten siirretty englannin kielelle! Hän ei myöskään käytä juurikaan termiä translitterointi, vaan "romanisointi". Mielenkiintoista on huomata, että minimaalisesti lähteisiin nojaava artikkeli Romanization of Russian on Ëzhikin aloittama ja suuresti muokkaama. Kiintoisaa on myös huomata, että artikkelin suomalainen versio on nimeltään Venäjän translitterointi.

--85.76.104.242 20. maaliskuuta 2010 kello 12.59 (EET)

Osaamiseni arvostelu

Arvostelit osaamistani äskettäisessä keskustelussa. Koska se ei liity aiheeseen, voimme varmaankin keskustella aiheesta täällä. Voitko kertoa lisää miksi koet että ohjetekstilinkkien liittäminen keskusteluartikkeleihin on "ensimmäiseksi" oppimaani? Mistä näin päättelit? Väitän, että teit Henkilöhyökkäyksen. Se mitä olen oppinut missä järjestyksessä ei liity keskustelun kulkuun.

Erehdyit sitten sekoittamaan viittaamani argumentin minun omakseni, ja väittelemään ohi aiheen artikkelissa lainattua henkilöä vastaan. Tämän oikaistuani väitit minun tekevän "omaa tutkimusta" jonka oikaisin olevan taustatutkimusta artikkeliin ohje-linkkeineen. Kaikenkaikkiaan keskustelusta jäi se maku että olit vain väittelemässä, aiheen taustoja kovin hyvin tuntematta. Minkäänlaista aiheeseen liittyvää sisältöä tai palautetta et lisännyt.

Voisitko kertoa miksi koet tälläisen toiminnan tärkeäksi Wikipediassa? Tässä voimme keskustella myös osaamisestani. --Casimirpo 20. maaliskuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Tai sitten kaikki voisivat toisten käyttäjien arvostelun sijaan keskittyä tietosanakirjan tekemiseen. En usko, että yllä olevan keskustelun jatkaminen johtaa mihinkään rakentavaan, joten huspois artikkeleita tekemään kaikki. --albval (keskustelu) 20. maaliskuuta 2010 kello 13.57 (EET)

Kun nyt ehti tulla noinkin viisas kommentti väliin, niin minun puolestanikin tämä saa kaikin mokomin jäädä tähän. Osaamiseesi en missään vaiheessa ottanut kantaa, mitä sillä sitten ikinä tarkoitetaankin (aivan ilmeisesti olet ainakin kokenut väittelijä, joskin itse asian kannalta tapa, jolla argumentit esitetään, ei lopultakaan vaikuta itse argumentteihin, olivatpa tavat sitten hyviä tai huonoja), vaan tarkoitukseni oli vain ilmaista iloni siitä että (ainakin nyt käyttämälläsi tunnuksella) uudehkona muokkaajana olet jo oppinut tämänkin arvokkaan toimintatavan (vaikka huulenheittoa tulisi välttää, mutta jotkut voivat kokea myös ohjelinkkien nakkelun joissakin yhtetyksissä huulenheittoon verrattavana provosointina, vaikka tietysti tällöinkin olisi parempi vain tyynesti selittää, miksi ei koe kyseisen ohjeen soveltuvan juuri kyseiseen tapaukseen). Itse argumenttipuolella koin joka tapauksessa välttämättömäksi tuoda esille lainatun artikkelin ja esitetyn lainauksen kontekstin, jotka minkä tahansa sittaatin arvionnissa ovat kaiken arvionnin lähtökohtia sen mukaisesti kuin tieteellisen tai minkä tahansa muunkin lähdekritiikin käytännöissä opetetaan. Ja jos tulee esittäneeksi arvion ilman lähdettä, niin saattaa joutua epäillyksi omasta tutkimuksesta, olipa epäilyyn lopulta aihetta tai ei; jos epäilyn kykenee osoittamaan aiheettomaksi, niin sen parempi. Nämä molemmat ovat Wikipediassa tarpeellista toimintaa, vaikka inhimillisestä epätäydellisyydestä johtuen argumentoinnin esitystapa joskus saattaakin muodostua huolimattomaksi. Mutta kun siihen kiinnitetään huomiota niin yleensä skarppaamista tässäkin suhteessa tapahtuu. --Urjanhai 21. maaliskuuta 2010 kello 16.16 (EET)

Ohjaussivun luokittelu

Keskustelu käyttäjästä:62.147.11.245 => Onko jotain ehdotusta? 143.51.236.153 25. maaliskuuta 2010 kello 16.37 (EET)

Vastasin siellä.--Urjanhai 25. maaliskuuta 2010 kello 16.45 (EET)

Järvien nimeämisestä

Siirretty keskustelu tästä sivulle Keskustelu:Vehkajärvi.--Urjanhai 27. maaliskuuta 2010 kello 19.51 (EET)

Nykyään nimellä Keskustelu:Vehkajärvi (täsmennyssivu) (toim. huom.) --albval (keskustelu) 27. maaliskuuta 2010 kello 20.42 (EET)

Joo, oli tarkoitus korjata, mutta ehdit ensin.--Urjanhai 27. maaliskuuta 2010 kello 20.55 (EET)

Heinjärvi

Hei, huomasin että olet tehnyt artikkelin Heinjärvestä. Minulla on sattumalta kuva, jossa Heinjärvi pilkottaa puiden takaa. Kuva on sellainen, että se voisi olla melkein mistä tahansa, paitsi jos joku tunnistaa itsensä ja rakennuksen. Ellei sinulla ole Heinjärvi-kuvaa tai tulossa sellaista, voisin tallentaa sen ensin tähän fi.Wikipediaan ja katsot sitten, kelpaako se tai pitäisikö sitä jotenkin muokata., ennen kuin sen tallentaa Commonsiin. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 13.29 (EEST)

Minulla ei ole järvestä kuvaa valmiina, eikä lähiaikoina tulossakaan, joten sen puolesta voit tallentaa kuvan, jos haluat, mikäli se vain on käyttökelpoinen (jos esimerkiksi on jostain mökiltä ja ihmisiä kuvassa, niin varmaan olisi ainakin hyvän hengen vuoksi hyvä olla lupa kohteilta). Jos rakennus sattuu olemaan Heinhovi, niin aina extraa. --Urjanhai 29. maaliskuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Kuva on tilaisuudesta, josta on julkaistu kuvia, joten tuskinpa kukaan voi pahoittaa mieltään. Tämä on niitä ylijääneitä, joten ajattelin että voi käyttää. Tämä on eteläpäästä, sieltä missä on loma-asutusta. Tallennan tämän Commonsiin, jos luulet että sillä voisi olla käyttöä. Tuo pöytä on kyllä aika tylsä. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 17.49 (EEST)

Kyllähän tämä menettelee. Jos tulee otettua maisemakuvia, niin voi sitten korvata. Mutta oliko tämä paikka siis joku muu kuin tuo Someron yhteismetsän omistama Heinhovi? (Jos muu, niin silloin ei väliä mikä, mutta Heinhovi sopii mainittavaksi kuvatekstissäkin.)--Urjanhai 29. maaliskuuta 2010 kello 18.43 (EEST)

Nyt siellä näköjään herjataan että käyttöoikeusmalline puuttuu. Tunnen noita Copyright-asioita huonosti, kutta kuvaa tallennettaessa sopiva käyttöoikeusmalline lienee valittavissa tai sen voi lisätä jälkikäteenkin.--Urjanhai 29. maaliskuuta 2010 kello 21.09 (EEST)

En laittanut siihen käyttöoikeusmallinetta vielä siksi että odotin kelpuutatko sitä ollenkaan. Tallennan sen suoraan Commonsiin, josta sitä voi sitten käyttää kuka tahansa. Heinhovi se ei ole vaan se on siltä lomamökkialueelta, joka on kahden järven välissä. En muista sen toisen järven nimeä, mutta jos kartalta katsot, niin se varmaan näkyy hyvin.--Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 21.16 (EEST)

Nyt olen sotkenut kaksi järveä: Heinjärvi ja Heinäistenjärvi. Poistan kuvan artikkelista, ja pitää kysyä neuvoa, miten kuvan nimen voi vaihtaa. Aloin tutkia karttaa ja ihmetellä että eihän se järvi ole ollenkaan siellä missä sen piti olla. En ole kovin perehtynyt niihin seutuihin, joten tällaista sattuu. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

No niin, tuo järvihän onkin tosiaan kokonaan Pusulan puolella, kun tästä toisesta osui Pusulaan vain pieni kulma. Mutta eivät kovin kaukana toisistaan, ja molemmat laskevat Pusulanjokeen. http://www.karttapaikka.fi auttaa muuten paikallistamisessa, jos et jo käyttänytkin, siellä on mm. haku paikannimellä.--Urjanhai 29. maaliskuuta 2010 kello 22.27 (EEST)

Pahuksen järvi onkin Kivijärvi. Järvet olivat päässäni väärin päin, ja kun rupesin lukemaan sieltä Karttapaikka-sivulta (kiitos siitä) teiden ja muiden nimiä, järvet alkoivat hahmottua oikealla tavalla. Onpahan sitten kuva valmiina, jos joku joskus huomaa tehdä Kivijärvestä artikkelin. Anteeksi tämä sähellys, taitaa olla aika mennä nukkumaan. --Abc10 29. maaliskuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Palkinto

<siirretty>

Ole hyvä, olet tuon todella ansainnut! Alun perin meinasin antaa tuon vasta läpi menneen SS-äänestyksen jälkeen. Ajattelin kuitenkin, että parempi antaa se tällä vuosikymmenellä:-) Hiomista ei malta koskaan lopettaa - eikä äänestystuloskaan liene kirkossa kuulutettu... --albval (keskustelu) 11. huhtikuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Kiitoksia paljon, vaikka ehkä edustankin paremmin historian aputieteitä.--Urjanhai 11. huhtikuuta 2010 kello 23.31 (EEST)

Aputieteilijänä olet näemmä myös avustanut valtavasti noiden apuartikkelien kanssa. Kiitos siitäkin! --albval(keskustelu) 28. huhtikuuta 2010 kello 07.08 (EEST)

Erikssonit

Hei! Avasit keskustelun yhdistämisestä mutta et malttanut odottaa vastausta. (Tai sitten vain viittasit sille kintaalla. :D) Minulle sinänsä aika lailla sama, mitäpä tuosta. --Hrrkrr31 18. toukokuuta 2010 kello 13.22 (EEST)

Olin malttamaton, vastasinkin jo siellä. Eli muut kuin henkilöt voi kyllä palauttaakin. Se olikin näköjään monimutkaisempi kuin meinasin.--Urjanhai 18. toukokuuta 2010 kello 13.26 (EEST)

Leinotar

Maininta Leinotar-nimissestä naisesta löytyy Sukunimet-kirjan artikkelista Leinonen. Lisäsin sen lähteisiin. Leinonen on monta sataa vuotta vanha (1500- tai 1600-luvulle asti asussa Leinoinen) savolaisperäinen sukunimi. Lito 4. kesäkuuta 2010 kello 10.13 (EEST)

No sitten käy. Näin myös Paikkalan "Se tavallinen Virtanen" -kirjasta että Leinonen on itäsuomalainen sukunimi, mutta lähdettä -tar -päätteelle sen yhteydessä minulla ei ollut käsillä.--Urjanhai 4. kesäkuuta 2010 kello 13.59 (EEST)

Oksasen kuva

Hei olet jo toistamiseen poistanut Oksasen kuvan. Minusta se synkän näköinen kuva ilmentää varsin hyvin Oksasen mielialoja jo pitemmältä ajalta (nyt jo entisen) kustantajansa suhteen ja sopii siksi artikkeliin mainiosti.--Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 09.02 (EEST)

Itse pidin kuvaa valokuvana epäonnistuneena, kun muuten edustavasta Oksasesta oli satunnainen, räjähtäneen näköinen otos. Niinpä laiton tilalle kauempaa otetun seminaarikuvan, jossa suuri yleisöjoukko ja arvovaltainen tapahtumapaikka kenties ilmentävät Oksasen asemaa yhteiskunnallisena keskustelijana paremmin. Nämä tietysti ovat makuasioita, mutta kävisikö tuo uusi kuva?--Urjanhai 16. kesäkuuta 2010 kello 09.20 (EEST)

Vaikka kun tuota uudestaan katsoo, niin ei sekään huono ollut sentään.--Urjanhai 16. kesäkuuta 2010 kello 09.32 (EEST)

Kyllähän tuo uusikin kuva jotain informaatiota antaa, ainakin jos sen leikkaisi ja suurentaisi, mutta ei näytä kestävän suurentamista. Kuviahan voi olla useampia, mutta tosiaan makuasioita. --Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 09.43 (EEST)

Nimi

Nimesi jäi pois Kahvihuoneen allekirjoituksesta. Joku öttönen söi yhden aaltoviivan? --Ulrika 16. kesäkuuta 2010 kello 15.19 (EEST)

Kas, niinpäs kävikin. Olin juuri sulkemassa tietokonetta ja kiireessä sähelsin.--Urjanhai 16. kesäkuuta 2010 kello 17.28 (EEST)

Edith

Voisitko käydä puolustamassa tuota artikkelia kulttuurivihamielisiä poistajia vastaan. Minä en osaa puolustaa siitä muuten kuin että se on sellaisia perushankkeita, joista tietenkin pitää olla artikkeli. Nummisuutarit ilmestyy syksyllä. Silloin ehkä informoidaan jatkosta. --Abc10 20. kesäkuuta 2010 kello 22.11 (EEST)

Laitoin jotain kommenttia.--Urjanhai 21. kesäkuuta 2010 kello 10.16 (EEST)

Tabermann

Yhteenvedossa olit viitannut suomenruotsalaisuuteen: "lisää suomenruotsalaisuudesta: Dan Andersson -käännökset". Suomentaja kuitenkin suomentaa äidinkielelleen (noin periaatteessa), eli ruotsin kielen taitoa olennaisempi on suomen kielen taito. Ja Dan Anderssonkin oli sukujuuriltaan Ruotsin metsäsuomalaisia. Tämä pienenä tarkennuksena. terv. --Abc10 4. heinäkuuta 2010 kello 16.09 (EEST)

Yhteenvedossa voinee käyttää vapaampia luonnehdintoja kuin itse muokatussa tekstissä. Lähinnä tarkoitin, että suomenruotsalaisuus, tai tässä tapauksessa suomi-ruotsi -kaksikielisyys tarjosi mahdollisuuden myös suomennoksiin ruotsin kielestä (koska kumminkin myös lähtökieltä pitää osata). Eli vaikka Tabermann ei julkaissutkaan omaa tuotantoaan ruotsiksi, hän hyödynsi kielitaitoaan suomennoksissa. Ja Dan Andersson taas kirjoitti ruotsiksi, vaikka käyttikin runoissaan esimerkiksi suomenkielisiä paikannimiä (ja oli äitinsä puolelta myös vallonisukua).--Urjanhai 4. heinäkuuta 2010 kello 16.38 (EEST)

Ymmärrän. Halusin vain tarkentaa, ettei tule väärinkäsitystä, kun kumpikaan ei liity erityisemmin suomenruotsalaisuuteen. --Abc10 4. heinäkuuta 2010 kello 17.20 (EEST)

Liittyyhän se, koska kaksikielisyys suomi-ruotsi antaa mahdollisuuden esimerkiksi tehdä käännöstöitä myös näin päin.--Urjanhai 4. heinäkuuta 2010 kello 17.26 (EEST)

Onhan siitä apua, mutta yleisesti suomentajissa ei kuitenkaan liene paljon kaksikielisiä vaan aivan arkisesti suomenkielisiä, joilla on riittävä kielen ymmärrys hankittuna tavalla tai toisella. Olennaista ammattitaidossa on erinomainen suomen kielen taito, kielen taju, kielellinen ja kirjallinen lahjakkuus, taito sanoa suomeksi se, mitä alkukielinen kirjoittaja on tarkoittanut ja halunnut sanoa. Kulttuurin tuntemus on aika tärkeää, jotta ymmärtää asiayhteyksiä, ja jos on suomenruotsalaisen kirjallisuuden suomentamisesta kysymys, suomenruotsalaisuuteen perehtymisestä on apua, mutta Dan Andersonin suomentamisessa siitäkään ei ole hyötyä, enemmänkin on hyvä tuntea juuri noita mainitsemiasi Andersonin taustoja ja historiallista tilannetta. Lähtökielen puhuminen sen sijaan on aika epäolennaista muuten paitsi sosiaalisten suhteiden hoitamisessa, missä kääntäjät ovat usein yhtä huonoja ja haluttomia kuin kirjailijat. Runoilijana Tabermannilla tietysti oli kyky tulkita runo runoksi, vaikka ei joka runoilijastakaan ole suomentajaksi. Tulipa luento, suo anteeksi :) --Abc10 4. heinäkuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

Ylläpitäjäksi?

Morjes! Lähdetkö ylläpitäjäksi jos ehdotan? :)-Henswick 3. elokuuta 2010 kello 17.39 (EEST)

En taida ainakaan nyt ehtiä osallistua sen vaatimaan prosessiin, ja muutenkin voi olla aika kortilla sen verran, että mahdollisuudet ylläpitäjyyden vaatimaan ajankäyttöön ja perehtymiseen olisivat läpimenotapauksessakin heikot. --Urjanhai 3. elokuuta 2010 kello 17.48 (EEST)

Jollet halua niin en laita sinua ehdolle. Teet joka tapauksessa loistavaa työtä Wikipedian eteen :)-Henswick 3. elokuuta 2010 kello 17.51 (EEST)

Ainakaan nyt en arvaa enkä kerkiä lähteä. Nyt on niin moni pitkäaikainen ylläpitäjä luopunut, että saappaat olisivat kovin suuret, eikä ehdi opiskellakaan.--Urjanhai 3. elokuuta 2010 kello 18.09 (EEST)

Työnsankari

<siirretty>
Sain silloin joskus kunnian palkita sinut ihan ensimmäisenä ja nyt toinen kunnia – tosin aikalailla myöhässä, sillä sinulla on jo yli 25 000 muokkausta! =) –Crimson Cherry Blossom™ 5. elokuuta 2010 kello 00.44 (EEST)

Kiitän huomionosoituksesta.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 14.12 (EEST)

Kurjenrahkan kansallispuisto

Aloitin nyt joutessani pienellä roiskaisulla Kuhankuono-artikkelin. Jos sinulla riittää jossain vaiheessa intoa ja näkemystä, niin tuota saa vapaasti täydentää:-) --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 19.26 (EEST)

Yksi asia ainakin artikkelissa jäi vaivaamaan: Lähteenä käytetty Turun Sanomien artikkeli puhuu Maariasta rajapyykille ulottuneena pitäjänä, joka vaihtui Turuksi kuntaliitoksen myötä. Turun pohjoisin osa on kuitenkin entistä Paattisten kuntaa ja siitä lähde ei puhu mitään. Onko mulla mennyt pitäjät ja kunnat sekaisin vai onko jotain muuta mitä minä en nyt tajua? --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Jossakin (olisiko ollut peräti Wikipedian artikkelissa jommasta kummasta kunnasta) oli tieto, jonka mukaan Paattisten pohjoispuolella olisi ollut Maariaan kuuluva erillisalue, ja näin varmaan olikin asia. --Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 19.41 (EEST)

Joo, jommasta kummasta wikiartikkelista minäkin tuollaista luin. --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Miten muuten on Ruskon ja Vahdon kanssa? Oliko niillä sama systeemi? (Kun saadaan se kuva, niin siinä ehkä näkyy nimiä, koska kiveen oli merkitty kuntien nimet sinä ajankohtana kun kiveä ehostettiin muistomerkiksi, olikohan se nyt jonkin Lions Clubin tms. toimesta.)--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 21.12 (EEST)

Kaivoin arkistoistani (onpas yläkerran varastossa romua, köh köh) V-S luonnonsuojelupiirin vihkosen Suo, kurki ja kansallispuisto vuodelta 1991. Sen lisäksi että se valottaa puiston syntyhistoriaa hyvin ja kertoo sen luonnosta, niin siinä on näemmä myös maininta rajakivestä ja pitäjänmetsistä: "[Kuhankuonon pitäjänmetsiä olivat] idästä länteen Maarian pitäjän omistama Paattiskorpi, Raision ja Ruskon pitäjien Vahdonkorpi, Maskun pitäjän Maskunkorpi Nousiaisten pitäjän Nousiaistenkorpi ja Mynämäen pitäjän Mynämäen korpi." Pöytyä-Yläneestä ja Liedosta lähde ei puhu mitään. TS:n artikkelin mukaan muuten kivi oli Mynämäen ja Nousiaisten rotarien vuonna 1965 kunnostama ja että siinä lukisi Turku, Vahto, Masku, Nousiainen, Mynämäki, Yläne, Pöytyä ja Aura. --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 21.46 (EEST)

Ja jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, niin pyykille ulottuva Ruskon kunnan osa oli 1870-luvulta vuoteen 2009 Vahto. Artikkeli alkaa näyttää kaikkine kunta- ja pitäjämuutoksineen jo kohtuu sekavalta. --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Minulla on Suomi Finland yleiskartta 1:400 000 (1950), jossa rajalle on merkitty Rusko, mutta tieto voi olla epätarkka tai muuttunut myöhemmin. Peruskartoista näkisi.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 22.15 (EEST)

Pitää vain varmistaa tiedot varmoista lähteistä, joita ovat ainakin riidattomasti peruskartan eri painokset. Toisen, kolmannen ja neljännen käden lähteissä voi aina olla epätarkkuuksia ja eksklaaveissa voi olla muutoksia myös muulloin kuin kuntaliitosten yhteydessä. Minulla on jossain (mutta en kykene nyt löytämään) Turun kaupungin opaskartta ajalta ennen Vahdon liitosta, josta ainakin näkisi tilanteen Vahdon ja Ruskon osalta (tai vanha puhelinluettelo ajaisi myös saman asian). Pöytyän ja yläneen pitäjänmetsien osalta taas voi olla (ja luultavasti onkin) niin, että pitäjänmetsäinstituutio ei ulottunut sinne, vaan metsät ehkä siellä olivat yksittäisten kylien kun asutus siellä on nuorempaa. (Näistä luultavasti voisi olla pitäjän- ja maakuntahistorioissa ym.)--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 22.09 (EEST)

(Anteeksi palaaminen vanhaan asiaan.) Vuoden 1920 Suomen kartta (näköispainos 2004) näyttää kunniksi Yläne, Pöytyä, Aura, Paattinen, Vahto, Nousiainen ja Mynämäki. Karttaan ei ole merkitty eksklaaveja, eli Maskun rajat eivät sinne ulotu. Vuoden 1968 yleiskartta näyttää samat kunnat. Tässä kartassa on se mielenkiintoinen seikka, että myös Mynämäen alue olisi tuolloin ollut eksklaavi. Karttaan on nimittäin merkitty Karjalan kunnan kaakkoispuolelle Mynämäen alueen katkaiseva eksklaavi, josta ei kuitenkaan mainita, mihin kuntaan se kuuluu. --Gronroos 18. elokuuta 2010 kello 10.39 (EEST)

Jatkanpa vielä. Kansallisarkiston digitaaliarkistossa on 1840-luvun pitäjänkarttoja. Niistä voi lukea, että Maskun eksklaavi on Vahdon ja Mynämäen "sektorin" välissä. Lisäksi Paattisten kartassa on maininta "Marie sockens allmänning". Sitä en osaa arvioida, onko tällainen yhteismaa sellainen alue, joka oikeuttaisi mainitsemaan, että Maarian kunta olisi ulottunut Kuhankuonolle asti. --Gronroos 18. elokuuta 2010 kello 10.54 (EEST)

Artikkelissa Maaria lienee tieto, että alue olisi kuulunut Maariaan ja sama voinee löytyä paikalishistoralliseta kirjallisuudesta. Itsellänikin on yleiskartan 1950-luvun painos ja jossain myös Suomen taloudellinen kartta 1:100 000, mutta nämä kaikki voivat olla hiukan epävarmoja. Varmin olisi peruskartta (eri painokset 1950-luvulta alkaen) ja melko varma myös pitäjänkartta 1:20 000 1920-luvulta. Yleiskarttojenkin tieto lienee luotettavaa, mutta niissä usein joku palsta voi jäädä ilman kunnan nimeä ja sen takia epäselväksi. Katso lisäksi pitäjänmetsä ja sen keskustelu (eli Maskun ja Nousiaisten historioissa on aiheesta tietoja, joita en vielä ehtinyt lisätä).--Urjanhai 18. elokuuta 2010 kello 23.51 (EEST)

Siitähän tuli hieno. Ilmeisesti käytetyn TS:n artikkelin perusteella oli (ehkä, en tarkistanut kirjallisuudesta enkä edes Wikipediasta) mahdollisesti saattanut jäädä horjuvuutta käsitteiden kunta ja pitäjä käytölle puhuttaessa eri ajankohdista. Sen voisi koettaa tarkistaa kirjallisuudesta joskus kun ehtii, koska en nyt muista suoraan milloin mikäkin nykyisistä kunnista itsenäistyi a) kuntana ja b) seurakuntana (näissä voi olla jopa kymmenienkin vuosien eroja). Ja jos vielä tulee kuva, niin siinä on hyvä aloitus rajakiviartikkeleille. Ja oikeastaan voisi luoda jossain vaiheessa rajakiville luokankin. Tämä joka tapauksessa lienee Suomen tunnetuimpia ja merkittävimpiä rajakiviä.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 19.47 (EEST)

Kiitos kehuista. Kunta ja pitäjä -käsitteet horjuvat varmasti myös minun syystäni, mutta TS:n artikkeli ei myöskään tehnyt kovin selväksi milloin oli kyse mistäkin. Toivotaan että Makele ehtiessään löytää artikkeliin kuvan, sitä se kyllä tosiaan kaipaisi. Jos muuten sitä intoa ja näkemystä on oikein tuhottomasti, niin kansallispuistoartikkeliin ilmestyi äsken myös punalinkki pitäjänmetsä. En tiedä onko siitä itsenäisen artikkelin aiheeksi, kun en aiheesta mitään tiedä:-) --albval(keskustelu) 5. elokuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Käyttäjä:Svallis on tuontapaisista aiheista (ainakin liikamaa) kirjoittanut vanhojen tietosanakirjojen perusteella paljon artikkeleita, mutta jotain voisi löytyä jopa Mynämäen tai jonkun muun pitäjän historiastakin. Mutta pitänee kysyä Svallikselta ensin. (Käsite on kyllä kiinnostava, mutta ilman kirjallisuuteen tutustumista en osaa heti sanoa siitä mitään.)--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 20.51 (EEST)

En muista kiitinkö pitäjänmetsästä (olisi pitänyt), mutta kiitän nyt turvepehkusta! Wiki jaksaa aina yllättää positiivisesti: "Vau, tuostakin on joku tehnyt hienon artikkelin". Pitänee tosin käydä Vajosuollakin kuvaamassa noita latoja, vaikuttavat mielenkiintoisilta. --albval(keskustelu) 20. elokuuta 2010 kello 22.52 (EEST)

Artikkeli juontaa viimekesäiseen keskusteluumme sanan pehku merkityksestä. ;-) --Urjanhai 20. elokuuta 2010 kello 22.56 (EEST)

Itse asiassa muistelin asiaa juuri tänään, pahnoja ja akanoita pihanurmikolta siivotessa. Onnistuit silloin vakuuttamaan minut oikeista termeistä, tosin kuivurista tulee edelleen pehkua :-) --albval(keskustelu) 20. elokuuta 2010 kello 23.05 (EEST)

Näissä on murrealuekohtaisia eroja. Urjalalaiset itsepintaisesti väittävät että hiivaleipä on "kakkoa" vaikka lounaisissa välimurteissa se on "kakkua", ja konditoriatuotteet taas ovat "kaakkua".--Urjanhai 21. elokuuta 2010 kello 16.59 (EEST)

Rauli Badding Somerjoki

Hei. olet kehittänyt Rauli Badding Somerjokea hyvin. Ajattelitko hakea artikkelille jotain statusta (lupaava, hyvä, suositeltu)? Artikkeli menisi mielestäni ainakin hyväksi nykyisellä tasolla. Löysin artikkelin kun haarukoin lupavaksi kelpaavia artikkeleita. Lupaavaksi baddingia en kuitenkaan viiti suoraan ehdottaa, kun se mielestäni menisi hyväksikin. Gopase+f 9. elokuuta 2010 kello 11.28 (EEST)

En ole ehtinyt vielä ajatella sitä muun kuin lupaavan statuksen kannalta, vaikka olen artikkelia fiksaillutkin mm. viitteitä lisäämällä. Esimerkiksi alun osuus laulajan merkityksestä on lähteetön ja lähteellinenkin kirjaan perustuva osuus on kirjoitettu varsin jutustelevaan ja osin anekdoottimaiseen sävyyn, ja voi olla että teksti pitäisi kirjoittaa osittain uudestaan ja täydentää osaksi uudemmista lähteistä. Nyt saattaa kuitenkin olla että en ehkä ehdi siihen aiheen vaatimalla pieteetillä paneutua. Niinpä saattaisin ensin yrittää sitä lupaavaksi, mutta pitää harkita nyt tuoltakin kannalta, vaikka voi olla, että en juuri nyt ehdi.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Allekirjoitus

Moikka! sulta jäi allekijoittamatta ko. kommentti keskusteluun. Niin, jos henkilö on sen julkisuuten kertonut (hyvämaineisen lähteen kautta), niin tämä on eräs johtopäätös, johon voidaan tulla. Jos viitsisit kiitos.Vesteri 9. elokuuta 2010 kello 20.10 (EEST)

Komento takaisin Arn kerkesi korjata asian.Vesteri 9. elokuuta 2010 kello 20.13 (EEST)

Kas, niinpä näkyy. Hyvä että huomattiin.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 20.17 (EEST)

Unohdit toistamiseen. :) --Anr 9. elokuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Fiksasin jo itse.--Urjanhai 9. elokuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

käyttissivu

• suomenkieltä ei kirjoiteta isolla,  –Kommentin jätti 82.215.248.244 (keskustelu – muokkaukset)

Annatko tarkemman linkin?--Urjanhai 10. elokuuta 2010 kello 21.15 (EEST)

tätäkös tarkoitit? --82.215.248.244 10. elokuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

Kas, tosiaan. Kiitos huomiosta.--Urjanhai 10. elokuuta 2010 kello 21.19 (EEST)

Naantalin rata

Teen taas taukojumpaksi muita juttuja kansallispuiston sijaan. Sinulla kun saattaisi olla joko vanhoja karttoja tai mielipiteitä, niin kysynpä sinuakin mukaani tähän synkkään yksinpuheluun:-) --albval(keskustelu) 12. elokuuta 2010 kello 19.18 (EEST)

Eipä taida löytyä, varsinkin kun käytössä näkyy olevan tuo Iltasen hieno kirjakin.--Urjanhai 12. elokuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Malline:Suomen historiallinen maakunta

Katso kommentti sivulla Keskustelu Wikipediasta:Malline#Mallineelle tarvetta. Jatketaan siella. Baldwin040 14. elokuuta 2010 kello 20.45 (EEST)

Kiitos. katson ja kommentoin siellä.--Urjanhai 14. elokuuta 2010 kello 22.20 (EEST)

Merkittävyys

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, lisäämäsi aiheen Amanita (yritys) merkittävyys on kyseenalaistettu ja aihe saatetaan poistaa. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen tarpeellisuuden arviointiin. Ole hyvä ja käy perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla. Huomioithan, että tietojen tulee olla tarkistettavissa ja noudattaa neutraalia näkökulmaa. --Limentti 16. elokuuta 2010 kello 02.24 (EEST)

Pitäjänmetsistä vielä

Sinä kun vapaa-aikoinasi vähäsen muokkailet, niin ajattelin heittää vielä pikku kysymyksellä. Nimittäin: Kurjenrahkan kansallispuisto-artikkelissa sanotaan notta Pitäjänmetsät purettiin ja jaettiin emopitäjien suurille taloille 1800-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen suuri osa Savojärven ympäristön metsistä ja soista siirtyi maakauppojen seurauksena kahden aateliskartanon haltuun. ja lähteenä luontoon.fi. Mahtaneeko Oja tai joku muu sanoa, mitkä nuo kartanot olivat? Pitäjänmetsään olet lisännyt kuvan Saaresta, lieneekö se niistä toinen? --albval(keskustelu) 22. elokuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Ja jos vapaa-aikaa jää liikaa, niin jos sinulla noita historiateoksia on ja jos niistä jotain löytyy, niin artikkelin historiaosuutta saa vapaasti laajentaa ja tarkentaa. Samoin jos alueen maantieteestä, kuten jääkaudesta ynnä muusta osaat jotain fiksua sanoa, niin sano vaan. Itsellekin tosin tulee kirjastoreissu varmaan piakkoin vastaan, joten pelkistä kirjavinkeistäkin ollee apua. Tällaisia "pieniä" toiveita tässä esittelen:-) --albval(keskustelu) 22. elokuuta 2010 kello 15.14 (EEST)

Tein pari kertaa päivittäisen pyörälenkin kirjaston kautta, mutta en päässyt vielä noin pitkälle, ja voi olla vaikeaakin, jos lainatussa lähteessä ei ole viitteitä. Mutta koska taisi olla, että katsoin metsien synnystä eteenpäin 1800-luvulle asti vain osaa pitäjänhistorioista, niin jotain voi vielä löytyä jos jostakin pitäjänhistoriasta 1800-luvun osuus jäi katsomatta (tai jos on muuta kirjallisuutta, mutta se voi olla työläämpää löytää). Tämän alueen historiat kun eivät ole hyllyssäni vaan kirjastoissa. Mutta Saari ei ainakaan ollut toinen noista kartanoista, koska se oli valtion omistama virkatalo, eikä siksi harrastanut ekspansiopolitiikkaa, vaan omisti vain muiden kylien ja talojen tapaan yhden metsäpalstan Karjalan suunnalla. Mutta muuten en tunne tuon kansallispuistoalueen historiaa ja jääkauttakin huonosti. Mutta ainakin Turun kaupungin pääkirjaston maakuntakokoelma on eräs resurssi, vaikka siellä ehkä Turku on paremmin edustettuna kuin maakunta, ja yliopiston eri kirjastot toinen, ja jos ei avokokoelmista löydy, niin yliopiston Fennica-kokoelma on hätävarana, josta löytyy kaikki. Ja tosiaan, kun esimerkiksi Yläne ja Pöytyä jäivät pitäjänmetsien ulkopuolelle, mutta ei kansallispuiston, niin niiden historiat, jotka ovat olemassa, jäivät vielä kokonaan tutkimatta (Yläneellähän ainakin on isoja kartanoita!), samoin kuin Mynämäen (jos sieltä sellainen oli) jäi tarkistamatta. Ja olikohan Ruskosta ja Vahdosta edes nykyaikaista historiaa tehty, sekin jäi selvittämättä. --Urjanhai 22. elokuuta 2010 kello 15.47 (EEST)

Mutta kartanot kyllä löytyvät pitäjänhistorioista - ja ehkä myös TMM:n rakennusjulkaisuista. Mutta aluetta tuntematta en muista onko niitä seudulla muualla kuin Yläneellä.--Urjanhai 22. elokuuta 2010 kello 16.12 (EEST)

Torronsuonhan muuten osti Kojon kartano Koijärveltä, minkä muistona se kuuluu vieläkin Kojon kylään. Alueen kaikki pitäjänhistoriat läpikäymällä tästä voisi hyvinkin löytyä jotain. Mutta onko nyt tosiaan niin, että kun biologit (muualla kuin Wikipediassa, tietenkin) ryhtyvät historioitsijoiksi, niin lähdeviitteiden käyttö unohtuu?--Urjanhai 28. elokuuta 2010 kello 23.21 (EEST)

Pitäjänhistoriat pitää kaivaa esiin joka tapauksessa, joten sieltä tuokin asia toivottavasti selviää. Lähdeviitteet taas ovat unohtuneet valtion virkamiehiltä, em. luontoon.fi -sivulla. Muualla en kartanotietoa ole vielä nähnyt. --albval(keskustelu) 29. elokuuta 2010 kello 08.42 (EEST)

Metsähallituksen jostain julkaisusarjoista löytyy omat julkaisunsa esim. Liesjärven kansallispuiston historiasta. En tiedä onko näiden olemassaolo Kurjenrahkan osalta jo tsekattu, mutta niissä voi tämäntapaista tietoa ollakin. Liesjärvestä kerrotaan muun muassa, että siellä jossain historian vaiheessa oli venäläisiä sotavankeja ojia kaivamassa, ja yksi oli nimeltään Jeltsin, mistä muistona Someron ja Tammelan rajoilla on kuulemma vieläkin Jeltsininoja (ei tosin löydy kansalaisen karttapaikasta).--Urjanhai 29. elokuuta 2010 kello 09.16 (EEST)

Luontoon.fi sivujen mukaan historiajulkaisua ei ainakaan Metsähallituksella ole. Noista muistakin on vielä lintu- ja kasvikirjat näkemättä. Ja sitten tämä lista sisältää myös Kurjenrahkan kirjallisuutta. Kyllä lukemista siis riittää. Kirjastossa en edes vielä ole tämän asian tiimoilta käynyt, kun kotihyllyssäkin on ollut lähtötarpeiksi... --albval(keskustelu) 29. elokuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Niin ja jos tässä saa vielä esittää pyyntöjä, niin yhteismetsä saattaa tulla piakkoin tarpeeseen:-) Vai menenkö kiusaamaan sen kanssa Svallista? Hyvä muuten, että korjasit noita sanamuotoja pitäjänmetsien suhteen kansallispuistoartikkelissa, nyt homma on selvempi. Ja vastauksena yhteenvedon kysymykseen: minusta johdannossa voi hyvin olla linkkejä asioihin, joihin linkitetään alempana itse artikkelissa, johdannon ja artikkelin kun minusta tulisi toimia itsenäisinä kokonaisuuksina. --albval(keskustelu) 29. elokuuta 2010 kello 14.04 (EEST)

Svallis näemmä kirjoitti aiheesta jo hienon artikkelin, vaikken ole edes vielä ehtinyt luoda siihen punalinkkiä:-) --albval(keskustelu) 3. syyskuuta 2010 kello 12.09 (EEST)

Aiemmin Svallis näkyy kirjoittaneen myös artikkelin asutusyhteismetsä, wikitin nämä toisiinsa. Jos siis yhteismetsä sattuu olemaan asutusyhteismetsä, voi käyttää molempiakin.--Urjanhai 3. syyskuuta 2010 kello 12.20 (EEST)

Tosiaan, en huomannut, että ylemmät linkit olivatkin johdannossa.--Urjanhai 3. syyskuuta 2010 kello 12.20 (EEST)

Luokat historiallisista maakunnista

siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Malline#Luokat historiallisista maakunnista

Hei, jos on olemassa luokat Luokka:Häme, Luokka:Pohjanmaa ja Luokka:Savo, niin miksi sitten ei olisi myös Luokka:Karjalan historiallinen maakunta, Luokka:Lapin historiallinen maakunta, Luokka:Satakunnan historiallinen maakunta, Luokka:Uudenmaan historiallinen maakunta ja Luokka:Varsinais-Suomen historiallinen maakunta ? Pitkähköt nimet siksi, että eivät sekoittuisi nykykaimoihinsa (tällöin toki myös Luokka:Pohjanmaa olisi otettava uuteen käsittelyyn).

Lapin nykymaakuntahan on alueeltaan eri kuin Lapin historiallinen maakunta, Satakunnan nykymaakunta eri kuin Satakunnan historiallinen maakunta, samoin kuin Uudenmaan nykymaakunta eroaa historiallisesta Uudestamaasta ja Varsinais-Suomen nykymaakunta historiallisesta kaimastaan.

Lisäksi Luokka Karjalan historiallinen maakunta voisi olla kiinnitettyinä ainakin Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan samoin kuin Luokka:Savo Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. On myös huomattava, että artikkelit Karjala (Luokka:Karjala) ja Lappi (Luokka:Lappi) ovat erikseen artikkelien Karjalan historiallinen maakunta ja Lapin historiallinen maakunta kanssa.

--85.77.187.193 23. elokuuta 2010 kello 22.48 (EEST)

Oma tämänhetkinen käsitykseni on tämä: Savo, Häme ja Pohjanmaa ovat yleiskielen käsitteitä, ja niihin liittyy tiettyjä ilmiöitä ja asioita, kuten esimerkiksi hämäläiset, savolaiset, pohjalaiset. Samoin yleiskielen käsitteitä ovat Varsinais-Suomi, Satakunta jne. Näistä nykymaakunnan luokka riittää kattamaan ne, joissa nykymaakunnan ja historiallisen maakunnan nimi on sama. Jos ei ole historiallisen maakunnan nimistä nykymaakuntaa, voidaan luoda yleiskielen käsitteelle tämän niminen luokka, ja näin tulee kullekin käsitteelle sitä vastaava luokka ilman lisämääreitä. Poikkeuksina ovat kuitenkin Karjala ja Lappi, jotka ulottuvat selkeästi suomen rajojen ulkopuolelle ja luokat muodostuvat myös Suomen ulkopuolisia asioita sisältäviksi; mutta näissäkään ei tarvita erikseen Suomen historiallisen maakunnan luokka (sillä mitä sisältöä siihen tulisi muuta kuin vaakuna?). Mutta muuten ei tarvita erikseen luokkia historiallisille maakunnille täsmentein nimettynä. Sillä voi myös kysyä mitä sisältöä niihin jäisi ohi nykymaakunnan? Lähinnä vain maakunnan vaakuna, eikä se riitä luokan perusteeksi. Ja jos yksittäisiä pitäjiä nykymaakunnasta kuuluu toiseen historialliseen maakuntaan (kuten Somero ja Loimaa), niin tämä ei myöskään ole riittävä peruste luoda historialliselle maakunnalle luokkaa, jossa olisivat kyseiset nykymaakunnat, sillä tämä tieto käy riittävästi ilmi artikkelien tekstistä ja kartoista. Eli sanoisin siis, että luokitus olisi liian raskas ja sekava, jos nykymaakuntia luokiteltaisiin historiallisten maakuntien luokkiin, eivätkä edes nykymaakuntien kanssa nimiltään identtiset historialliset maakunnat erotuksena nykymaakunnista ole mielestäni (ja tämä oli myös merkittävyyskeskustelun tulos) niin merkittäviä, että niillä tulisi olla oma luokka. Kun sen sijaan historialliset maakunnat, jotka n imeltään eivät vastaa nykymaakuntaa, ovat (mielestäni) merkittäviä ja ansaitsevat luokan (vaikka tästäkin toki niin haluttaessa voidaan keskustella). Mutta kun symmetria ei ole itsetarkoitus, niin pitäisin tällä tietoa tätä ratkaisua perusteltuna.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 10.53 (EEST)

Hei, anteeksi hairinta, mutta muutin strikesta siirroksi kun <s></s> sekoitti toisen sivun topics. Teksti oli 100% sama. Baldwin040 24. elokuuta 2010 kello 14.02 (EEST)

Ahaa, no voihan se kai täälläkin olla, koska ei se ainakaan enää sivua mallineita vaan koskee pikemminkin luokittelua. Ja täällähän tosiaan oli sama teksti jo valmiiksi. Jos on tarvetta laajempaan keskusteluun, niin voinee jatkaa kahvihuoneessa tai Karjalan historiallisen maakunnan keskustelusivulla.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

Mina olin ihmettelemassa samaa asiaa (Savo, Häme ja Pohjanmaa) kun tein Malline:Suomen historiallinen maakunta templaten. (Keskustelu Wikipediasta:Malline#Mallineelle tarvetta). Baldwin040 24. elokuuta 2010 kello 14.06 (EEST)

Ajattelin tosiaan näin, että jos on Luokka:Varsinais-Suomi, niin ei tarvita eri luokkaa historialliselle maakunnalle, mutta kun ei ole nykymaakuntaa Savo ja Häme ja Pohjanmaa on laajempi kuin nykymaakunta, niin näiden nimet sisältävät luokat olisivat perusteltuja. Mutta en tiedä oliko se lopulta onnistunut ajatus. Keskustelu ratkaiskoon. Ainakin kuitenkin historiallisten maakuntien tarkenteellisilla nimillä varustettujen luokkien poisto sai kannatuksen merkittävyyskeskustelussa.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 14.12 (EEST)

Minua ei haittaa miten teet. Huomasin vain taman kerkustelun kun siirsin jonkun IP'n jattaman viestin tanne. Kysyin vain aaneen mita ihmettelin, kun ajattelin jos siihen on joku helposti ymmartava suomen kielinen selitys :) Jatka hyvaa tyota... Baldwin040 24. elokuuta 2010 kello 14.31 (EEST)

Kyseinen ip on muuten ymmärtääkseni myös omalta osaltaan tehnyt paljon hyvää työtä luomalla (jos olen oikein ymmärtänyt) nuo nyky-Suomen historiallisten maakuntien kartat, mutta omintakeisten näkemystensä takia ajatunut sittemmin vuosien varrella aika ajoin erimielisyyksiin wikiyhteisösössä. Hyville kartoille kuitenkin olisi jatkuvaa tarvetta, joten toivottavasti konsensukseen päästään.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 15.08 (EEST)

17 edits ja kaikki eilen...did I miss something? Nayttaa ainakin osaavan kaiken mita pitaa, wikiwriting, keskustelut, templates,...onko joku vain unohtunut logata sisaan? Hyvalta tyolta ainakin nayttaa ja ei ole taalla ensimmaista kertaa. Baldwin040 24. elokuuta 2010 kello 15.59 (EEST)

Kiinnostuksen kohteiden ja argumentointitapojen perusteella ip on tunnistettavissa käyttäjäksi Käyttäjä:WPK (joka samoilla perusteilla lienee sama kuin Käyttäjä:PekKos), ja molemmilla tunnuksilla lienee muokkaussodista pitkä estohistoria (sekä samalla suuret ansiot hyvälaatuisten karttojen tuottamisessa), joskin WPK:n esto nyt on päättynyt, eli ilmeisesti demonstraatiomielessä WPK näyttäisi nyt muokkaavan kirjautumattomana. Paitsi historiallisten maakuntien karttoja, WPK on ollut kai luomsassa myös aluehallintovirastojen karttoja.--Urjanhai 24. elokuuta 2010 kello 16.26 (EEST)

En tunne ainakaan nuo kaksi kayttajaa. Ehka kun kiinnostus on eri aiheet, paitsi kartat kylla kiinnostaa. Olisi kylla kiva saada fi.wikiin takaisin hanet jos voi vanhat riidat sopia...nayttaa osaavan mita pitaa ja en tunne liian monta karttojen ja kuvien editoria fi.wikissa. Rautatiekarttoja puuttuu... :) Baldwin040 24. elokuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Hei, Urjanhai.

Kirjoitit, että Näistä nykymaakunnan luokka riittää kattamaan ne, joissa nykymaakunnan ja historiallisen maakunnan nimi on sama. Ei valitettavasti voi pitää paikkansa, sillä Merenkurkun (itä)rannikolla sijaitseva Pohjanmaan nykymaakunta on vain "soiro", pieni osa Pohjanmaan historialliseen maakuntaan verrattuna. Vaikka Rannikko-Pohjanmaa onkin 'varastanut' nimen Pohjanmaalta, niin vaakunan puolestaan Pohjois-Pohjanmaa.

Poikkeuksina ovat kuitenkin Karjala ja Lappi, jotka ulottuvat selkeästi Suomen rajojen ulkopuolelle - pitää paikkansa nimenomaan Karjalan ja Lapin suhteen, mutta ei tietenkään Karjalan historiallisen maakunnan eikä Lapin historiallisen maakunnan nykyisten alueiden osalta. Kyseessähän ovat Suomen historialliset maakunnat, joiden alue on muuttunut Suomen aluemuutosten mukaan, myös Pohjanmaan. Samalla tietenkin historiallisen Karjalan, historiallisen Lapin ja historiallisen Pohjanmaan entistä eli niihin aiemmin kuulunutta aluetta on myös Suomen nykyisen rajan ulkopuolella.

Yst. --85.76.217.232 25. elokuuta 2010 kello 01.09 (EEST)

Ensinmainittua varten on jo Luokka:Pohjanmaan maakunta, muiden osalta tilanne on nähdäkseni niin kuin esitin. Karjalassa ja Lapissa taas pelkkä Karjala tai Lappi voi tarkoittaa myös, kuten totesit, myös Suomen historiallista maakuntaa (eri aikoina) laajempaa aluetta.--Urjanhai 25. elokuuta 2010 kello 09.27 (EEST)

Jälleen parhain kiitos vastauksestasi. Eikö kuitenkin olisi aiheellista luokka:Karjalalle perustaa alaluokka luokka:Karjalan historiallinen maakunta, joka sitten liitettäisiin ainakin artikkeleihin Etelä-Karjalan maakunta ja Pohjois-Karjalan maakunta ihan samoin kuin luokka:Savo on liitetty artikkeleihin Etelä-Savon maakunta ja Pohjois-Savon maakunta? Vastavasti luokka:Lapille olisi alisteinen luokka:Lapin historiallinen maakunta (, josta liitos ainakin artikkeliin Lapin maakunta).

Yst. --85.76.81.96 25. elokuuta 2010 kello 11.49 (EEST)

Tätä tulisi miettiä kyseisten yläluokkien kokonaisuutta vasten (mitä en ehkä juuri nyt ehdi muilta kiireiltä tehdä, katsotaan jos ehdin palata asiaan myöhemmin): mitä sisältöä tulisi kyseisiin luokkiin erotuksena luokista Karjala ja Lappi sekä erotuksena Suomen Lapin ja Karjalan nykymaakuntien luokista?--Urjanhai 25. elokuuta 2010 kello 14.09 (EEST)

En tieda aiheesta, mutta olkaa varoivaisia kategorioiden jarjestamisessa. Jos historiallinen maakunta on maakunnan alla, voi tulla ongelma laittaa vaikka kaupungit, kylat, nahtavyydet, historiset paikat ja rakennukset,... Vierekkainen olisi siina parempi, mutta siinakin on toisenlaisia ongelmia. My 2 cents. Baldwin040 25. elokuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

Nykyajan asiat ovat lähes järjestään nykymaakuntiem luokissa. Historiallisten maakuntien luokkiin jää vain joitakin harvoja erityisesti niihin liittyviä asioita, ja lisäksi muutamissa tapauksissa eräiden nykymaakuntien luokkia, kun historiallinen maakunta jakautuu useampaan nimeltään siitä johdettuun nykymaakuntaan. Näin vältytään raskaalta kaksoisluokitukselta, joka muuten olisi seurauksena.--Urjanhai 25. elokuuta 2010 kello 21.11 (EEST)

"Raskaalta kaksoisluokitukselta" oli sana mita tarkoitin. Sita pitaa varoa. Silloin tulee kylla ongelma etta historiset nahtavyydet vaikka voi jaada pois (vain taman paivan artikkeliin). Mutta en osaa sanoa miten parempi ennen kuin sellainen asia tulee. Onko esimerkkia? Baldwin040 25. elokuuta 2010 kello 21.51 (EEST)

Kaupunkien nimia

Anteeksi hairio, mutta osaatko sanoa onko vandali vai oikeaa tietoa: Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Kayttaja 213.250.85.24. Ruotsin ja Suomen kaupunkien nimia on muutettu. Baldwin040 31. elokuuta 2010 kello 00.30 (EEST)

Kommentoin kahvihuoneessa.--Urjanhai 31. elokuuta 2010 kello 09.54 (EEST)

Yep, loysin sinut jo. :) Kiitos.

Olisi kylla hyva sellainen paikka, mihin voisi copy-pastea IP/un jos epailee vandalia ja vaikka linkkia esimerkki editteihin. Sitten voisi sellainen tarkistaa joka oikeasti tietaa aiheesta. En kehtaa aina "sotkea" kahvihuonetta secondarisilla asioilla.

Huomenna lisaa, minulla on jo myoha...

Baldwin040 31. elokuuta 2010 kello 10.00 (EEST)

---

Tein sinusta osoitepaljastuspyynnön. --EJavanainen ^Kasvihuone 2. syyskuuta 2010 kello 19.12 (EEST)

No jopas. Minulla ei kyllä tuon käyttäjän kanssa ole mitään tekemistä eikä näköjään samoja kiinnostuksen kohteitakaan, mutta tutkia saa toki kaikin mokomin. --Urjanhai 2. syyskuuta 2010 kello 19.30 (EEST)

Ilmaisusta

Ylipitkät kommenttisi ovat ongelmallisia. (esimerkiksi: [9]) Ylipitkiä puheenvuoroja jätetään osaksi lukematta, joten argumentaatiosi kärsii, vaikka muuten olisitkin oikeassa. Toivottavasti jatkossa tiivistät sanomaasi. --87.95.23.247 6. syyskuuta 2010 kello 16.40 (EEST)

Liekö tuo nyt niin todellinen ongelma? Mitä haittaa on siitä, että asian esittää perusteellisesti? Jos joku asia kiinnostaa, niin jaksaa myös lukea mitä siitä on kirjoitettu. Mieluummin pyrin tiiviiseen ilmaisuun artikkeliavaruuden puolella enkä kuluta aikaani ylenmääräiseen ilmaisun viilaamiseen keskustelujen puolella. Tietenkin on hyvä, jos, jaksaa esittää myös keskustelupuheenvuoronsa lyhyesti, mutta en näe että se olisi mikään itsetarkoitus, tai että mahdolliset pitkät keskustelukommentit, joita joskus syntyy (ehkä myös vapaa-ajanprojektissa vireystilan vaihtelun seurauksena) olisivat millän tavoin "ongelma". Esimerkiksi artikkeliavaruuden sisällössä löytyy mielestäni paljon akuutimpia ongelmia helposti. --Urjanhai 6. syyskuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Paljon suurempana ongelmana sen sijaan näen sen, että kirjoitat ip:llä, jonka ainoa muokkaus yllä oleva puheenvuoro on, samalla kun kuitenkin vaikutat tuntevan Wikipedian ja toimintani siinä hyvin, mistä on pääteltävissä, että todennäköisesti olet myös muokannut runsasti. Voisit siis kaikin mokomin esiintyä omalla käyttäjätunnuksellasi sen sijaan että esität kommenttisi anonyymisti. Tällainen nimetön kommentointi muokkaajalta, joka kaikesta päättäen tuntee suomenkielisen wikipedian niin hyvin, että yllä oleva muokkaus tuskin on hänen ainoansa, on omiaan huonontamaan suomenkielisen Wikipedian työskentelyilmapiiriä paljon enemmän kuin tuo ongelmaksi nyt väitetty keskustelukommenttien liika monisanaisuus.--Urjanhai 6. syyskuuta 2010 kello 17.05 (EEST)

Paitsi tietenkin, jos kirjautumisesi juuri lakkasi olemasta voimassa kun painoit enteriä. Niinhän voi joskus käydä, varsinkin pitkää kommenttia kirjoittaessa.--Urjanhai 6. syyskuuta 2010 kello 17.12 (EEST)

Kirjautuminen todellakin tipahti pois tallennushetkellä. Vastausviestisi sävyn vuoksi jätän paljastamatta käyttäjätunnukseni. --87.95.23.247 6. syyskuuta 2010 kello 17.21 (EEST)

Hyväksyn menettelysi, koska vastaukseni tosiaankin oli turhan jyrkkä siihen nähden, että ip-muokkaus oli saattanut syntyä vahingossakin. Viime aikoina minua ovat ärsyttäneet erilaiset kertakäyttötunnukset, joita tänäänkin on riehunut muun muassa käyttäjien käyttäjäsivuilla, ja siksi voimakas reaktioni ei johtunut juurikaan tästä yhdestä kommentista, vaan nimenonomaan ärtymisestänmi näitä kuurupiiloilijoita kohtaan. (Niin kuin ehkä on pääteltävissä käyttäjäsivulleni jo tätä ennen lisäämästäni sitaattiväännelmästäkin.)--Urjanhai 6. syyskuuta 2010 kello 17.31 (EEST)

Tarvitsisi kai pitää wikiloma. Tämä alkaa yhä enemmän muistuttaa shakkimyrkytystä.--Urjanhai 6. syyskuuta 2010 kello 19.51 (EEST)

Miitti Turussa

Ehdotin sekalaista-kahvihuoneessa 250k artikkelin kunniaksi miittiä Turussa, niin etkös sä ollut täältä päin ja olisiko kiinnostusta moiseen? --Zache 10. syyskuuta 2010 kello 17.19 (EEST)

Voihan tuota katsoa. Pidetään mielessä.--Urjanhai 10. syyskuuta 2010 kello 17.21 (EEST)

Kuhankuonon rajakivi

Hieno kuva! Pitää lisätä se myös puiston artikkeliin. Satutko muistamaan mistä kohtaa / minkä kunnan puolelta kuva on otettu? Sen perusteella voisi sitten lisätä Commonsiin myös kuvanottopaikan koordinaatit ja ottosuunnan. Mallia voi katsoa vaikka täältä. Minäkin voin kuvaan koordinaatit lisätä, jos vaikka heität paikkalinkin kansalaisen karttapaikkaan. Koordinaatit on meinaan siitä kivoja, että sitten puistoa voi töllistellä myös näin (linkit tosin latautuvat hetken...) --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 13.33 (EEST)

En ole jaksanut / ehtinyt vielä koordinaatteja opiskella (suutarin lapsilla ei ole kenkiä jne.), täytyy joskus koettaa keritä, mutta kuvan ottosuunnan pystyn kyllä rekonstruoimaan kuvasta siihen hakattujen rautatappien perusteella, eli se on otettu Nousiaisten suunnasta, ja näköjään Nousiaisten rotaritkin ovat kiinnittäneet laattansa sen mukaan.--Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Eli kuva olisi siis jostain tästä? Ja otettu itään? Jos näin on, voin minäkin lisätä koordinaatit ehtiessäni. --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

Juuri tuosta se väistämättä on.--Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 14.23 (EEST)

Hyvä. Lisäsin siihen nyt koordinaatit. --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 21.08 (EEST)

Löytyy muuten kuva myös esteettömästä tasanteesta kuvan vierestä ja kivi nähtynä siltä, sekä saarekkeelta lähteviä pitkospuita. Olisiko niille käyttöä? --Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Esteettömistä rakenteista olisi ainakin kiva saada kuva. Sääli, ettei artikkeliin enää montaa uutta kuvaa mahdu. --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

Lisäsinkin jo pari.--Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 14.23 (EEST)

Hienoa, laitan noista jonkun hetimiten artikkeliin! Osaatko antaa noille uusille kuville kuvauspaikkoja? --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 21.08 (EEST)

Harmin paikka: ainakaan mun näytöllä artikkelin loppupäähän ei kerta kaikkiaan voi enää tunkea enempää kuvia, tai menee sotkuksi. Esteettömyyskuvaa ei siis ainakaan vielä voi käyttää, tosin mulla on tarkoitus kirjoittaa esteettömyydestä vielä muutama sana lisää. --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 21.23 (EEST)

Kuvien rakenteet ovat Kuhankuonolle pohjoisesta tulevien, karttaan merkittyjen pitkospuiden päästä, joka osuu entiseen Yläneen sektoriin aivan kiven viereen. Rajakivi tai sen jalusta näkyy kuvissa.--Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 22.00 (EEST)

Alkaako tuo vanha kamerani muuten olla jo liian söhrö kunnon kuviin? Uudempikin kamera on, mutta en ole vielä ottanut sitä vielä maastoon.--Urjanhai 12. syyskuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Minun silmiini kuva näyttää hyvältä, ainakin wikitarkoituksiin. Eipä sitä varmaan tule edes 250px leveämpänä monen katsottua:-) --albval(keskustelu) 12. syyskuuta 2010 kello 14.00 (EEST)

Välityslautakunta

Hei! Olisiko kiinnostusta asettua ehdokkaaksi Välityslautakuntavaaleihin? Terv. --Ville Siliämaa 14. syyskuuta 2010 kello 20.22 (EEST)

Pyyntö osoittaa luottamusta, mutta pitää miettiä, miten se suhtautuu pitkän tähtäimen projektiin pitää wikiaddiktio hallinnassa. Kokemukseni myös on vähän lyhyt. Pitää ehkä ainakin seurata ehdokasasettelua, koska mahdollisimman pitkä kokemus on mielestäni keskeinen valintakriteeri (tietenkin muiden kriteerien ohella).--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.30 (EEST)

Tänä vuonna ei ole näköjään tavattomasti ollut halukkaita ehdokkaiksi, tiedä sitten johtuneisko niistä eräistä syistä, mitä täällä on puitu jo pitemmän aikaa. Itseänikin ehdotettiin, mutta kieltäydyin tällä kertaa. No ehdokkaina näyttäs olevan muutama sellainenkin, joilla ei ole tavattoman pitkä wikihistoria, jos puhutaan kokemuksesta valintakriteerinä. Mutta harkitse ihmeessä asiaa... T. --Ville Siliämaa 14. syyskuuta 2010 kello 20.35 (EEST)

Olisin ehdottanut sinua seuraavaksi, ja jo äskeisen kommentin jälkeen esitin saman kysymyksen käyttäjälle Jisis. Myös sinua pyydän vielä harkitsemaan (ilman mitään painostusta). Pitkän kokemuksen näen aivan keskeisenä vaatimuksena, ja tasaisesta luonteestakin on suuri apu.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.41 (EEST)

Mutta näköjään Jisiskin oli jo aiemmin ehtinyt kieltäytyä. Teillä molemmilla olisi suurena plussana pitkä kkokemus, ylläpitokokemus ja tasainen luonne.--Urjanhai 14. syyskuuta 2010 kello 20.45 (EEST)

Minusta Urjanhai sopisit aivan mainiosti lautakuntaan, jos vain haluat. Kokemusta on aivan tarpeeksi, ja olet aina asiallinen ja harkitseva keskustelukumppani. -Ochs 14. syyskuuta 2010 kello 20.52 (EEST)

Rupiakko ehdokkaaksi, jos minäki lähtisin kehiin? ;) --Ville Siliämaa 16. syyskuuta 2010 kello 11.07 (EEST)

Rupea sinä nyt ensisijaiseti, olet minua kokeneempi, omaat ylläpitäjäkokemusta ja olet tasainen luonne. Olen kuitenkin, niin kuin Jisiksen keskustelusivulla äsken totesin, karvaista kokemuksistakin huolimatta vielä liiaan hötkyilevä ja johdateltavissa ja vedätettävissä, ja aikakin saattaisi olla kortilla palokuntaluonteisiin tehtäviin. Nykyisen ehdokaspohjan ollessa kapea, pitäisi olla riittävästi joka suhteessa sopivia ehdokkaita, joista valita, ja lautakunnan arvovallan ja toimintakyvyn kannalta etenkin pitkä kokemus ja hötkyilemättömyys ovat välttämättömiä edellytyksiä.--Urjanhai 16. syyskuuta 2010 kello 11.18 (EEST)

Vaikutat riittävän selväjärkiseltä käyttäjältä, joten älä anna muiden käyttäjien ehdokkuuksien ratkaista asettumistasi vaan ota haaste – joskin ankara – vastaan. --Abc10 16. syyskuuta 2010 kello 11.24 (EEST)

Niin kuin äsken muokkausyhteenvedossa totesin, niin pään suden suuhun laittamisesta, kun on kiltisti pyydetty, on kokemuksia, ja niiden valossa taidan skipata. Mutta oletkos muuten itse jo listoilla?--Urjanhai 16. syyskuuta 2010 kello 12.38 (EEST)

Jos et ole käynyt keskustelusivuani tänään tarkkailemassa, niin kävin aamupäivällä vastaamassa vaaliehdokkuudesta. Sait ylipuhuttua ja harkittuani, päätin että voin ryhtyä ehdokkaaksi VLK-vaaleihin. Käy lisäämässä minut tuonne ehdokassivulle pienten perustelujen kera, niin sitten vastaan illan aikana noihin kysymyksiin. Terv. --Ville Siliämaa 17. syyskuuta 2010 kello 17.34 (EEST)

Kiitos infosta, en olisi huomannutkaan. Käyn lisäämässä.--Urjanhai 17. syyskuuta 2010 kello 18.44 (EEST)

Kurjenpiha?

Moi! Onko Savojärven kuvassa mainittu Kurjenpiha Kurjenpesä tai Rantapiha? --albval(keskustelu) 15. syyskuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Hups, näkyikin olevan tosiaan Kurjenpesä. Osaatko tehdä commonsiin kuvan nimenvaihtopyynnön?--Urjanhai 15. syyskuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Osaan, mutta homma menee jouhevammin jos sen tekee kuvan alkuperäinen lataaja. Lisäät vain jonnekin tänne tekstin {{rename|Savojärvi near Kurjenpesä.jpg|Uploader request. There is a typing error in the name. The location is called Kurjen'''pesä''', not Kurjen'''piha''' --~~~~}} Commonsin ylläpitäjät hoitavat loput. --albval(keskustelu) 15. syyskuuta 2010 kello 12.37 (EEST)

Lisäsinkin jo, tein kerran aiemmin vastaavan mokan ja kopioin ko. tiedoston historiasta.--Urjanhai 15. syyskuuta 2010 kello 12.40 (EEST)

Niinpä näkyy:-) Osaatko muuten koordinaatteja varten sanoa, mihin ilmansuuntaan kuva on otettu. Kuvahan on ilmeisesti tästä --albval(keskustelu) 15. syyskuuta 2010 kello 12.41 (EEST)

Pohjoisluoteeseen sanan "Uimar." pohjoispuolella olevaa niemenkärkeä kohti. Täytyisi kai joskus opiskella tuo koordinaattihommakin.--Urjanhai 15. syyskuuta 2010 kello 12.44 (EEST)

OK, lisään koordinaatit nimenvaihdoksen jälkeen, muuten geocommons kenties sekoilee kuvan kanssa viikkoja --albval(keskustelu) 15. syyskuuta 2010 kello 12.46 (EEST)

Luodonjärvi

Hei, pitäisköhän toi w Kovjoki laittaa viittaamaan jokeen eikä kylään? --Höyhens 16. syyskuuta 2010 kello 10.19 (EEST)

Ahaa, teitkin sen jo, kysymys aiheeton.. --Höyhens 16. syyskuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Joo, huomattiin samanaikaisesti.--Urjanhai 16. syyskuuta 2010 kello 10.21 (EEST)

Kommentit VLK-sivulla

Sivulla mainitaan Äänestä kirjoittamalla #~~~~ kannattamiesi ehdokkaiden Äänet-otsikon alle, joten kommentteja ym. palautetta ei kirjoiteta sivulle. Poistin nuo kommentit [10]. Kommentteja, palautetta voi esittää vaikka ehdokkaiden keskustelusivulla. Terv. --Ville Siliämaa 18. syyskuuta 2010 kello 17.01 (EEST)

Ahaa, luin ohjeet huonosti ja katsoin vain, että joku muukin oli merkinnyt jotain kommentteja, mutta varmaan nekin on jo poistettu.--Urjanhai 18. syyskuuta 2010 kello 17.20 (EEST)

Itse lasketut luvut...

Hei, olen lisännyt kommenttisi perään hieman tekstiä täällä. --WPK 20. syyskuuta 2010 kello 23.14 (EEST)

Vastasin siellä.--Urjanhai 20. syyskuuta 2010 kello 23.23 (EEST)

Miksi kumoat?

Harva tietää ksylitolin olevan koivusta peräisin. Sitä "Sakua" ei tarttis laittaa. --93.106.53.10 21. syyskuuta 2010 kello 23.26 (EEST)

No sitten toki, tee lisäys ilman Sakua, niin se saa olla.--Urjanhai 21. syyskuuta 2010 kello 23.28 (EEST)

tehty. Kiinnostaa muuten tosi paljon, että tunsitko muuten "paringin", siis Baddingin henkilökohtaisesti? --93.106.53.10 21. syyskuuta 2010 kello 23.31 (EEST)

En tuntenut. Liittyy kotiseutuharrastukseen. --Urjanhai 21. syyskuuta 2010 kello 23.34 (EEST)

Mutta sinä otit täämn kuvan? [11]--93.106.53.10 21. syyskuuta 2010 kello 23.35 (EEST)

En ottanut. Kuvan on ottanut ja ladannut Wikipediaan Käyttäjä:Ptoukkar.--Urjanhai 21. syyskuuta 2010 kello 23.37 (EEST)

ei kun mistä mä sain sen kuvan että otit sen... No ihan sama, omaa kivutelmaa. Hyvää yötä!--93.106.53.10 21. syyskuuta 2010 kello 23.39 (EEST)

SNS SVS:ään

Hei, Sinä kun olet monia muita "johtavia" wikipedistejä maltillisempi ja tasapuolisempi, niin olisi hyvä, jos voisit vilkaista tänne. --85.76.95.204 23. syyskuuta 2010 kello 01.48 (EEST)

Kiitän tunnustuksesta, mutta juuri nyt en pysty perehtymään. --Urjanhai 23. syyskuuta 2010 kello 14.50 (EEST)

Sitten kun pystyt paremmin perehtymään, täällä on edelliseen liittyvää. --WPK 23. syyskuuta 2010 kello 22.49 (EEST)

Kysytäänpä asiantuntijalta

Tuossa Valtimonjoki-artikkelissa puhutaan Kalliojärven bifurkaatiosta. Onkohan siinä kyse Sotkamon Kalliojärvestä? Meinasin ensin linkittää sen Valtimon Kalliojärveen, mutta sitten huomasin että näitä Kalliojärviähän on ympäriinsä. (Seuraavaksi luulin, että kyseessä on kartassa Valtimojärven koillispuolella näkyvä iso Kalliojärvi, mutta ei kai se sekään ole...) --Jmk 1. lokakuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

En tunne tuota aluetta yhtään, mutta voin yrittää tutkia jossain välissä jos ehdin.--Urjanhai 1. lokakuuta 2010 kello 12.07 (EEST)

Ääntämisohjeista

En voi ymmärtää, miksi ääntämisohjeita ei voi laittaa artikkeleihin. Enkä voi ymmärtää, miksi vieraskieliset sanat pitäisi "lausua suomeksi". Tämän kahvihuonekeskustelun lopulla ainakin Harriv ja Jmk eivät kovinkaan ymmärtäväisiltä eivätkä avarakatseisilta vaikuta, syytä moiseen ylimielisyyteen en tiedä. --85.76.191.181 13. lokakuuta 2010 kello 00.03 (EEST)