Keskustelu:Sakkaroosi

Joku riittävät oikeudet omaava voisi siirtää artikkelin nimelle sakkaroosi, joka lienee selvästi yleisempi nimitys. --Jonik 12. helmikuuta 2006 kello 21.32 (UTC)

Riittävät oikeudet artikkelin siirtoon on kaikilla käyttäjillä; siirto tapahtuu siirrä-nappulalla (ylärivissä toinen oikealta). -Aslak 12. helmikuuta 2006 kello 21.34 (UTC)

Tiedän kyllä. Mutta (tavallisille käyttäjille) siirto on mahdollista vain silloin, kuin kohdesivua ei ole, tai kun sillä ei ole mitään muuta historiaa kuin uudelleenohjaus siihen sivuun joka halutaan siirtää. Tässä tapauksessa sakkaroosi alun perin uudelleenohjasi sokeriin, mikä esti siirron tekemisen. --Jonik 12. helmikuuta 2006 kello 21.45 (UTC)

Kaikki on hyrskyn myrskyn...

Sokeri-artikkelit näyttävät olevan vähän ongelmalliset, kun on tuo kemiallinen ja käytännöllinen näkökulma erikseen. Että mistä aiheesta mihinkin kirjoittaa.

Tomu-, pala- ja muscovado-sokereille on omat artikkelit, kun taas fariinisokeri ohjataan sokeri-artikkeliin (eikä sakkaroosiin). Ehkäpä on parasta siirtää kaikki nuo tomut ja palat Sakkaroosiin, ruonlaitto-teeman alaisuuteen.

Ai niin, lennokasta kielenkäyttöä havaittavissa tässä artikkelissa: joka nykyrahassa vastaisi noin 100 euroa kilo, voimme kai olettaa, että nuo kauppiaat tuskin köyhänä kuolivat. :) --Petri Lappalainen 17. maaliskuuta 2010 kello 20.54 (EET)

Virhe?

Lause: "Noin 70 % maailman ruokosokerista valmistetaan sokeriruo'osta ja loput, lähinnä teollisuusmaissa, sokerijuurikkaasta." - tuosta tulisi sellainen käsitys, että 30% ruokosokerista valmistetaan sokerijuurikkaasta :)

Näin on – Olisiko parempi, jos siinä lukisi "Noin 70 % maailman sokerista valmistetaan sokeriruo'osta -- " ? --Hil4vitkutin (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 10.05 (EEST)

Kemiassa sakkaroosista käytetään toisinaan, tavallaan epäloogisesti, suomeksi nimitystä ruokosokeri riippumatta siitä, onko se eristetty sokeriruo'osta, sokerijuurikkaasta tai jostakin muusta tai esiintyykö se pienehköinä pitoisuuksina missä muussa tahansa. -KLS (keskustelu) 22. toukokuuta 2013 kello 10.09 (EEST)

Kalkki valkaisee sokerin? Tämä ei voi pitää paikkaansa, kun kalkkia käytetään myös alkuperäisissä tummissa sokereissa. Valkaisu vaatii jo rajumpaa kemiaa.

Äskeinen muokkaukseni

Katselin äsken artikkelia kuten ML oli sen muokannut, ja artikkelin vasemmalla puolen ei ollut ainuttakaan linkkiä muunkielisten vastaaviin artikkeleihin. Koska sitä edellisessä versiossa ne olivat, kumosin ML:n muokkauksen. Kuitenkin muokkauksen kumoamisen jälkeen linkit näkyvät myöskin ML:n muokkaamassa versiossa kun sitä katsoo arkistossa. En tiedä oliko vika Wikissä vai missä, katsellessani ML:n muokkausta oli hän vain lisännyt yhden sanan, en keksinyt miten se olisi rikkonut linkkien näkyvyyttä. 93.106.203.216 19. syyskuuta 2015 kello 17.08 (EEST)

Energiaprosentti

https://www.kielikello.fi/-/energiaprosentti Putsari (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 22.21 (EET)

Ravintotaseen tilastotiedot (hävikki puuttuu)

Lisätietoja muokkauksiini 9.11. liittyen: Joku oli lisännyt tietoa Luonnonvarakeskuksen ravintotasetilaston rajoituksista. Kävin linkissä ja havaitsin, että kyse oli siitä, että ravinnetase ei mittaa kulutusta vaan hankintoja. Tilastoidut määrät sisältävät näin ollen myös ruokahävikin, jota syntyy kaupoissa, ravintoloissa ja kotitalouksissa. Tämä on erittäin oleellinen tieto, kun tarkastellaan esimerkiksi vihannesten ja muiden herkästi pilaantuvien tuoretuotteiden kulutusta. Mutta sokeri saadaan Suomessa pääosin pitkään säilyvistä elintarvikkeista kuten virvoitusjuomat, pastöroidut täysmehut, makeiset ja pakastimessa säilytettävä jäätelö. Sokeri itsessään ei pilaannu käsittääkseni koskaan ja keksit säilyvät myös todella pitkään. Sokerilla on myös jo itsessään säilyvyyttä pidentävä ominaisuus. Pullat ja leivokset toki joutuvat haaskuuseen, jos eivät käy kaupaksi ennen parasta ennen päiväystä, vaikka niitäkin kyllä lahjoitetaan monilla paikkakunnilla ruokajakeluun. Myös kaupassa myytävän laputetun hävikkiruoan suosio on kasvanut suuresti viime vuosina. Voivat pullat toki kotonakin kuivua tai homehtua, paitsi etten tunne ketään, joka antaisi leivonnaisten virua kaapissa niin pitkään, ja pakastinkin on keksitty. Edellä kuvattu huomioiden, on erittäin epätodennäköistä, että hävikki yltäisi yli 40 prosenttiin eli selittäisi laajasti Finravinto-tutkimuksen pieniä sokerinkulutuslukuja. (Niiden selitys lienee se, että ihmiset unohtavat tutkitusti raportoida suuren osan nauttimistaan elintarvikkeista .)109.240.95.186 9. marraskuuta 2024 kello 04.33 (EET)

Toffeekarkin annoskoko

Esimerkkitaulukkoon on otettu Fazerin Dumle-toffeekaramelli, jonka annokseksi on valittu 80 grammaa. Itse en ole ollut koskaan toffeen ystävä, joten tyydyn kyselemään tässä, että onko tämä oikeasti realistinen kerta-annos? (Itse en koskaan pystyisi vetämään tuollaista määrää toffeeta juurikin sen imelyyden vuoksi.) Valinta on hieman huono myös siitä syystä, ettei Fazer valmista enää kyseistä kokoa.109.240.77.131 12. marraskuuta 2024 kello 21.44 (EET)