Kaisa Korhonen
Kaisa Korhonen (20. heinäkuuta 1941 Sotkamo – 25. huhtikuuta 2024 Helsinki[1])[2] oli suomalainen teatteriohjaaja, näyttelijä, laulaja ja dramaturgi.[3]
Korhonen opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen näyttely- ja lavastustaiteen osastolla 1961–1965. Hän oli Suomen teatterikoulun ensimmäinen ohjaajantyön lehtori 1972–1977, teatterityön professori Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksella 1984–1989, Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun väliaikainen professori 1992–1993 ja ohjaajantyön professori 1995–2000.[4]
Korhonen debytoi Ylioppilasteatterin ohjaajana vuonna 1965 ja toimi teatterin taiteellisena johtajana 1965–1967. Hän oli Svenska Teaternissa toimineen KOM-näyttämön ohjaaja ja taiteellinen johtaja 1969–1970 ja oli perustamassa suomenkielistä KOM-teatteria, jonka ohjaajana ja näyttelijänä hän toimi 1971–1972. Lilla Teaternin teatterinjohtajana Korhonen työskenteli vuodet 1981–1984.[4]
Vuosina 1989–1992 Korhonen oli Tampereen Teatterin Musta Rakkaus -teatteriryhmän ohjaaja. Helsingin kaupunginteatterissa hän toimi sisäisen ryhmän taiteellisena johtajana 1993–1995.[4]
Taiteen keskustoimikunta nimesi Korhosen taiteilijaprofessoriksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi vuoden 2007 alusta.[5] Hänet promovoitiin teatteritaiteen kunniatohtoriksi Teatterikorkeakoulun promootiossa vuonna 2009.[6]
Poliittinen laululiike
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korhosesta tuli sosialisti, kun hän tutustui 1960-luvulla DDR:n yhteiskuntaan ja vakuuttui järjestelmän paremmuudesta. Vuonna 1974 antamassaan haastattelussa Korhonen koki olleensa ”kokemus- ja elämyspohjainen sosialisti”, kunnes hän 1970-luvulla perehtyi myös teoriaan. Korhonen sai DDR:stä myös tärkeimmät taiteelliset vaikutteensa sekä teatterissa että laulussa. Laulajana Korhonen ihaili Ernst Buschia, jonka tyyli perustui vakaumukselliseen esittämiseen.[7] Korhosen voimakasta ilmaisua suosinut laulutapa oli esikuvana monille muille poliittisen laululiikkeen toimijoille.[8]
Korhonen julkaisi kolme albumia: Kaisa Korhonen (Blue Master 1969), Työstä ja taistelusta – Brechtin ja Eislerin lauluja (Love 1970) ja Maamme lauluja (Love 1977). Korhonen esiintyi myös monilla KOM-teatterin levyillä.
Korhonen kuului Suomen Rauhanpuolustajien yhteydessä toimineen Rauhankulttuuritoimikunnan hallitukseen vuodesta 1974 alkaen.[9]
Korhonen osallistui vaalityöhön esimerkiksi vuonna 1972, jolloin hän levytti yhdessä SKDL:n kuoron kanssa singlen "Toverit herätkää / Äänestämme vaaleissa SKDL:ää" (Love Records).
Korhonen oli keskeinen henkilö Lapualaisoopperan synnyssä vuonna 1966.
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Korhonen oli naimisissa säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa vuosina 1965–1988 ja heidät tunnettiin kulttuurialalla vaikuttavana avioparina. Heillä oli kaksi lasta, Kalle ja Jussi Chydenius, jotka molemmat ovat muusikkoja ja työskennelleet teatterialalla.[10]
Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan taidepalkinto 1966
- Eino Leinon palkinto 1974
- valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 1978–1980
- Vuoden puhuja 1980
- Ranskan valtion yhdeksän kuukauden apuraha 1984
- Pro Finlandia -mitali 1990
- Vuoden Teatteriteko 1990 (Musta Rakkaus -ryhmän kanssa)
- Hämeen läänin taidepalkinto 1991
- Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton kultainen kunniamerkki 2001[11]
- valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha 2001–2005[12]
- Ida Aalberg -mitali 2017[13]
Lähde[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uhma, vimma, kaipaus. Muistiinpanoja työstä ja elämästä. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-12316-5
- (toim.): Koirien ajama kettu. Ohjaustaiteen kysymyksiä. Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-612-6
- Korhonen, Kaisa & Tanskanen, Katri (toim.): Näytös vailla loppua. Helsinki: Like, 2005. ISBN 952-471-628-3
- Korhonen, Kaisa & Lahtinen, Joonas (toim.): Näytöksen paikka. Suomalaisen teatterin vuosi 2007. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-01-0010-0
- Helavuori, Hanna-Leena & Korhonen, Kaisa: Kiihottavasti totta. Helsinki: Like, 2008. ISBN 978-952-471-901-8
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010384889.html
- ↑ Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, s. 229. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- ↑ Mäkelä, Olli: Kaisa Korhonen Näytelmät.fi. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ a b c d Kaisa Korhonen (Arkistoitu sivu) Teatterikorkeakoulu. Viitattu 17.2.2016.
- ↑ Kaisa Korhosesta taiteilijaprofessori Yle Uutiset. 20.10.2006. Viitattu 21.2.2008.
- ↑ http://yle.fi/uutiset/teatterikorkeakoulussa_promovoitiin_ensimmaiset_tohtorit/1051878 Teatterikorkeakoulussa promovoitiin ensimmäiset tohtorit
- ↑ Kenelle laulaja on vastuussa?. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
- ↑ Kaj Chydenius: Tänään me taomme lauluja. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
- ↑ Rauhankulttuuritoimikunta. Kulttuurivihkot, 1974, nro 2.
- ↑ 70-luvun superpari kuoli vain muutaman päivän erolla toisistaan – Tällaista oli yhteiselo www.iltalehti.fi. Viitattu 25.4.2024.
- ↑ Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton myöntämät kultaiset kunniamerkit 2014–1947, Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto 2014 (pdf). Viitattu 27.2.2016.
- ↑ Kaisa Korhonen Elonetissä.
- ↑ Palkitut – Ida Aalberg -säätiö ida-aalberg-saatio.fi. Viitattu 22.7.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaisa Korhonen Elonetissä.
- Kaisa Korhonen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Kaisa Korhosen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Ylen Elävä arkisto: Kaisa Korhosen ääni jakoi kuulijat
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
