Kai Krohn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kai Krohn 2013

Kai Juhani Ernst Krohn (29. heinäkuuta 1936 Helsinki[1][2] – 11. heinäkuuta 2023 Helsinki[3]) oli Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian professori.[4] Krohn tunnetaan merkittävänä AIDS-tutkijana.[5][6]

Kai Krohn väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1966 ja valmistui patologian erikoislääkäriksi vuonna 1969. Hän julkaisi noin 200 tutkimusta immunologian ja immunopatologian aloilta.[2]

Kai Krohn kuului huomattavaan kulttuurisukuun. Hänen isänsä Sven Krohn toimi Turun yliopiston filosofian professorina.[1] Krohnilla oli neljä lasta ensimmäisestä avioliitostaan Leena A. Krohnin (o.s. Salo) kanssa, joista tunnetuimpia ovat Elokuvasäätiön entinen toimitusjohtaja Irina Krohn, helsinkiläinen kunnallispoliitikko Minerva Krohn ja teatteriohjaaja-näytelmäkirjailija Katja Krohn. Kai Krohnin serkkuja ovat muiden muassa kirjailijat Aarni Krohn, Leena Krohn ja Tiina Krohn, näyttelijä Heidi Krohn ja kuvataiteilija Inari Krohn.[1][7][8][9][10]

Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Krohn valittiin Pälkäneen kunnallisvaltuustoon Vihreän liiton listalta.[11] Pälkäneellä Krohn pyrki edistämään Pälkäneen rauniokirkon suojelua.[12][13] Krohn aikoi alun perin arkkitehdiksi ja arkkitehtuuri säilyi hänen erikoisharrasteenaan.[2]

Tieteellinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virustutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimiessaan vierailevana tutkijana New Yorkin veripalvelussa Krohn kuvasi ensimmäisenä Hepatiitti B -viruksen rakenteen.[14]

Krohn tutki vuodesta 1983 alkaen HI-virusta[15][16][17] ja keskittyi AIDS-rokotteen kehittämiseen.[18][19][20][21][22][23][24] Vuonna 1987 julkaistussa tutkimuksessa Krohnin ryhmä osoitti, että voi kulua yli vuosi tartunnasta siihen, että AIDS-testit antavat positiivisen tuloksen.[25]

Tampereen yliopisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krohn toimi vuosina 1973–1995 Tampereen yliopiston patologian professorina.[26] Hän oli yksi Tampereen yliopiston lääketieteellisen teknologian instituutin perustajista[4] ja toimi sen ensimmäisenä johtajana vuosina 1995–2001.[4][5][27][28]

Krohn oli Tarton yliopiston kunniatohtori.[29]

APECED-geeni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krohnin kokoama suomalais-japanilais-sveitsiläinen tutkijaryhmä identifioi APECED-geenin, ja antoi sille nimen AIRE (autoimmune regulator).[30][31][32]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Visakorpi Jarmo, Seppälä Raimo, Pasternack Amos & Ylitalo Pauli (toim.): 30-vuotinen sota. Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan synty ja selviytyminen. Tampereen yliopisto, 2003. ISBN 951-44-5632-7
  • Krohn, Kai: Oma ja vieras. Lääkäri ja tutkija muistelee. Recallmed, 2013. ISBN 9518470987

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Kuka kukin on (Aikalaiskirja), s. 439. Otava, 1978. Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ a b c Reijo Sippola ja Jarmo Kettunen(toim.): Tampereen kasvot, s. 50. Tampere: Sanasato Oy, 1997.
  3. ↑ Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.7.2023, s. B 26.
  4. ↑ a b c Kai Krohn Tarton yliopiston kunniatohtoriksi. Yliopistouutiset, marraskuu 2009. Tampereen yliopisto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.11.2013.
  5. ↑ a b Tutkijoita ja persoonallisuuksia Tampereen yliopisto. Viitattu 5.11.2013.
  6. ↑ Heikki Laurinolli: Pelurit kaappasivat bioteknologiafirman. Aikalainen, 24.1.2014. Tampereen yliopisto. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Maria Mustranta: Perhesiteitä – Irina ja pikkutytöt. Helsingin Sanomat – Kuukausiliite, 2011, nro 12, s. 26–28.
  8. ↑ Krohnin suku. Helsingin Sanomat, 14.11.2004. maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.10.2009.
  9. ↑ Jälleen yksi Krohn. Helsingin Sanomat, 14.9.2003. maksullinen verkkoversio. Viitattu 26.10.2009.
  10. ↑ Yllätykset odottavat sukututkijaa. Helsingin Sanomat, 12.7.1997. maksullinen verkkoversio. Viitattu 9.11.2013.
  11. ↑ Vihreät perheet juhlivat vaalivoittoa Kaisaniemessä. Helsingin Sanomat, 23.10.2000. Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Pälkäneen rauniokirkon alla tuhatvuotisia ehjiä hautoja. Helsingin Sanomat, 26.6.2003. Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Pälkäneen kirkonraunio yhä vailla kattoa. Helsingin Sanomat, 3.1.2006. Artikkelin verkkoversio.
  14. ↑ P. T. Jokelainen, Kai Krohn, A. M. Prince and N. D. C. Finlayson: Electron Microscopic Observations on Virus-Like Particles Associated with SH Antigen. J Virol., 1970, 6. vsk, nro 5, s. 685-689. ISSN 1098-5514 Artikkelin verkkoversio.
  15. ↑ Heidi Piiroinen, Antti Järvi, Hanna Nikkanen: Kesä 1983. Helsingin Sanomat, 30.6.2013. Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Marjut Swahn: AIDS-tieto karttuu lupaavasti. Helsingin Sanomat, kuukausiliite, 1987, s. 42-45.
  17. ↑ Professori Kai Krohn: Väestön sietokyky voi kehittyä kestämään hi-virusta. Helsingin Sanomat, 8.7.1990. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Anja Mulari-Ikonen: Tampereesta merkittävä aids-tutkimuksen keskus. Aamulehti, 15.8.1987, s. 1, 11.
  19. ↑ Halpa aids-rokote saataville vuonna 2008? 8.12.2002. YLE.
  20. ↑ Aids-rokotetta aletaan testata HYKS:ssä. Helsingin Sanomat, 27.2.1993. Artikkelin verkkoversio.
  21. ↑ Rokotteet aidsin estämiseksi ovat osoittautuneet tehottomiksi Yhdistelmälääkitys hidastaa HI-viruksen etenemistä enemmän kuin rokotehoidot. Helsingin Sanomat, 11.12.1996. Artikkelin verkkoversio.
  22. ↑ Hiv-rokotteen ihmiskokeet aloitetaan... Helsingin Sanomat, 16.12.1997. Artikkelin verkkoversio.
  23. ↑ 11 lupaavaa yritystä – Hi-viruksen kukistaja, ehkä. Helsingin Sanomat, 17.9.2000. Artikkelin verkkoversio.
  24. ↑ Tamperelaisyritys aloitti kokeet ihmisillä. Helsingin Sanomat, 1.12.2001. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Gina Kolata: New Findings made on AIDS Detection. The New York Times, 3.10.1987, s. 1, 8.
  26. ↑ Kai Krohn: Lääkekehittelyn lumetta. Voima, 2006, nro 4. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Finn-Medi lyhentää sydänleikkausjonoja Tampereella. Helsingin Sanomat, 25.9.1994. Artikkelin verkkoversio.
  28. ↑ Yliopisto-opiskelijoista parhaat poimitaan varhain tohtoriputkeen. Helsingin Sanomat, 23.8.2000. Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Kai Krohn Tarton yliopiston kunniatohtoriksi. Helsingin Sanomat, 5.12.2009. Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ Nagamine K, Peterson P, Scott HS, et al.: Positional cloning of the APECED gene. Nat. Genet., 1997, 17. vsk, nro 4, s. 393–8. PubMed:9398839 doi:10.1038/ng1297-393
  31. ↑ Peterson, P., Heino, M., Krohn, K.: APECED-oireyhtymän immunologinen ja geneettinen tausta. Duodecim, 1998, nro 114(15). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.10.2009.
  32. ↑ AIRE geenien nimikomitean HUGO-tietokannassa (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kai_Krohn&oldid=22186625”