Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Nimi Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista
Tekijä Albert Edelfelt[1]
Valmistumisvuosi 1878[1]
Taiteenlaji öljymaalaus kankaalle
Korkeus 157 cm
Leveys 202 cm
Nykyinen omistaja Suomen valtio[1]
Sijainti Turun linna
(kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin)
Paikkakunta Turku

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista on Albert Edelfeltin öljymaalaus vuodelta 1878. Sitä pidetään suomalaisen realistisen historiamaalauksen merkkiteoksena ja huipentumana.[2][3] Sigismundin ja Kaarlen valtataistelun aikaan sijoittuva maalaus kuvaa Kaarle-herttuaa tarttumassa Klaus Flemingin ruumiin partaan. Tapahtumapaikkana on Turun linnan Sturen kirkko.[2] Arkku on avattu ja paikalla on myös vainajan leski Ebba Stenbock. Valo nostaa kuvan keskiosan tapahtumat esille samalla kun reunat jäävät varjoon.[4]

Maalauksen aihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalauksen aihe perustuu Zachris Topeliuksen Maamme kirjaan (1875) sisältyvään tarinaan. Sen mukaan Kaarle-herttua olisi vallattuaan Turun linnan syyskuussa 1597 avauttanut Flemingin arkun linnan kappelissa varmistaakseen tämän kuolleen, vetänyt vainajaa parrasta ja sanonut: ”Jos nyt eläisit, ei pääsi olisi kovin lujassa”, mihin leski Ebba Stenbock oli vastannut: ”Jos minun autuas herravainajani eläisi, ei Teidän armonne olisi koskaan päässyt tänne asti”.[5] Tarina lienee vain osittain totta: Eräs aikalaislähde kyllä mainitsee Kaarlen avauttaneen Flemingin arkun Turun linnassa, tarttuneen ruumiiseen ja sanoneen, että olisi halunnut saada Flemingin elävänä käsiinsä, mutta parrasta vetämistä tai Kaarlen ja Ebba Stenbockin välistä sananvaihtoa ei mainita tunnetuissa aikalaislähteissä.[6]

Maalauksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edelfeltin opiskeluaikana historiamaalaus oli auktoriteettien suosiossa, ja hänestä toivottiin merkittäviä isänmaallisia aiheita maalaavaa historiamaalaria. Edelfelt sai stipendin opiskellakseen historiamaalauksen keskuksessa Antwerpenin taideakatemiassa 1873. Hän siirtyi kuitenkin jo seuraavana vuonna Pariisiin taideakatemiaan, mutta jatkoi historiamaalauksen parissa Jean-Léon Gérômen johdolla.[3][7]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista sai alkunsa Pariisissa.[3] Edelfelt sai Pariisissa oppia myös Jules Bastien-Lepagelta, johon tutustuttuaan hän alkoi kuvata arkielämää ulkoilmamaalauksen hengessä. Bastien-Lepage kommentoi myös tätä maalausta, ja kehui keskeisten hahmojen kuvausta.[4][7]

Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista otettiin hyvin vastaan Pariisin salongissa, vaikka historiamaalauksen aika oli varsinaisesti Pariisissa jo ohi. Tuolloin kuitenkin erilaiset kuolemaan liittyvät aiheet olivat muodissa[8]. Kiinnostavimpana pidettyä ulkoilmarealismia Edelfelt pian sovelsikin Lapsen ruumissaatossa.[3] Edelfelt ehti silti maalaamaan uransa alussa muitakin historiamaalauksia, kuten Kuningatar Blanka (1877), Poltettu kylä (1879)[7] ja Porilaisten marssi (1892).[9]

Maalaus hankittiin Ateneumin kokoelmiin pian sen valmistuttua,[1] ja se sijoitettiin Turun linnaan vuonna 1960. Vuonna 2010 se sijoitettiin turvallisuussyistä lasivitriiniin linnan aulan ylätasanteelle. Taulu on vakuutettu usean miljoonan euron summasta.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Albert Edelfelt: Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, 1878 Kansallisgalleria. Viitattu 1.11.2020.
  2. ↑ a b c Edelfeltin arvomaalaus palasi Turun linnaan 3.6.2012. Yle. Viitattu 1.11.2020.
  3. ↑ a b c d Magnusson, C.: Taiteilija Albert Edelfelt Albert Edelfeltin ateljee. 2011. Albert Edelfeltin säätiö. Viitattu 1.11.2020.
  4. ↑ a b Ateneum-opas selkokielellä[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Anneli Mäkilä-Alitalo: Stenbock, Ebba (K 1614) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001 (päivitetty 7.8.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  6. ↑ Anu Lahtinen: Mitä Kaarle-herttua todella sanoi? Vita Historica -blogi 10.3.2017. Viitattu 27.8.2020.
  7. ↑ a b c Kulta-aika Albert Edelfelt (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Frank Claustrat, 2000, Albert Edelfeltin teokset ja niiden vastaanotto Ranskassa vuosina 1877–1889, Ateneumin taidemuseon näyttelyteoksessa Tuntematon horisontti – Suomen taidetta 1870–1920, Helsinki: Ateneumin taidemuseo
  9. ↑ Kultakausi, Porilaisten marssi 1808-09 (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaarle-herttua_herjaa_Klaus_Flemingin_ruumista&oldid=22592519”