Joona (profeetta)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pieter Lastman, Joona ja valas, 1621

Joona (hepr. ‏יוֹנָה‎, Jona) on juutalaisten, kristittyjen ja muslimien kunnioittama profeetta. Parhaiten Joona tunnetaan Joonan kirjassa kerrotusta Joonan vastahakoisesta profetointimatkasta Niniveen[1]. Yleisesti hänen uskotaan eläneen 700-luvulla eaa.[1]

Toinen kuninkaiden kirja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen kuninkaiden kirjan mukaan Joona oli Amittain poika Gat-Heeferin kylästä läheltä Nasaretia. Joona profetioi Israelin raja-alueiden palauttamisesta Israelin hallintaan. Kuningas Jerobeam II (782 eaa. - 753 eaa.)[2] saikin kyseiset maa-alueet vallattua ja näin täytti Joonan profetian.[1]

»Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä, mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka oli kotoisin Gat-Heeferistä.[3]»

Tämän lyhyen maininnan perusteella Joonan uskotaan profetoineen n. 780-luvulla eaa.[4] Kuninkaiden kirjan maininnan profeetta Joonasta ymmärretään yleisesti viittaavan nimenomaan Joonan kirjan Joonaan, sillä molemmilla kerrotaan olevan samanniminen isä.[5]

Joonan kirja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Joonan kirja

Kertomus Joonasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joona kuvattuna Basileios II:n menologioniin.

Jumala antoi Joonalle tehtäväksi mennä Assyrian kaupunkiin Niniveen ja julistaa siellä, että Jumala on päättänyt rangaista Niniveläisiä heidän pahuutensa vuoksi. Joona kuitenkin pakenee ja lähtee laivalla Välimerelle päinvastaiseen suuntaan. Jumala nostattaa suuren myrskyn merelle ja merimiehet heittävät arpaa saadakseen selville kenestä se johtuu. Joona lopulta tunnustaa, että myrsky johtuu hänen pakenemisestaan. Kun muu ei auta, niin merimiehet heittävät Joonan mereen ja myrsky tyyntyi saman tien.[6][1]

Suuri kala kuitenkin nielaisee Joonan ja Joona viettää kalan vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, jonka jälkeen kala oksentaa Joonan Jumalan käskystä kuivalle maalle. Joona lähtee lopulta Niniveen julistamaan kaupungin tuhoa. Kaupungin asukkaat kuitenkin kääntyvät ja Jumala peruu rangaistuksensa. [6][1]

Joona raivostuu, koska hän oli odottanut Jumalan rankaisevan kaupunkia. Hän kyhää katoksen kaupungin ulkopuolelle ja hänen ainoa ilonsa on Jumalan sinne kasvattama risiinikasvi, joka antaa hänelle varjoa. Kun Jumalan vaikutuksesta kasvikin kuivettuu, Joona raivostuu ja tahtoo kuolla. Kirja päättyy avoimeksi jäävään tilanteeseen, joka hakee kontrastia Joonan vihasta ja Jumalan rakkaudesta pakanallista kaupunkia kohtaan.[7]

»Mutta Jumala kysyi Joonalta: "Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa risiinikasvin tähden?" Joona vastasi: "Kyllä on, tahtoisin kuolla." Herra sanoi: "Sinä suret risiinikasvia, vaikka et ole nähnyt vaivaa sen vuoksi etkä ole sitä kasvattanut. Yhden yön se vain eli, yhden yön jälkeen se kuihtui pois. Enkö minä säälisi Niniveä, tuota suurta kaupunkia! Siellä on enemmän kuin satakaksikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät pysty edes tekemään eroa oikean ja vasemman käden välillä, ja lisäksi paljon eläimiä."[8]»

Ajoitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joonan kirja ei tarkalleen kerro mihin aikaan kirjan tapahtumat sijoittuvat. Joyce Baldwinin mukaan tekstin yksityiskohdista voidaan kuitenkin päätellä, että historiallisesti tapahtumat sopivat kuningas Jerobeam II elinajalle.[7] Joonan kirja on todennäköisesti kuitenkin kirjoitettu paljon myöhemmin,[7][1] joten on myös mahdollista, että kirjan kirjoittaja on käyttänyt Joonan nimeä kertomuksensa sankarihahmolle.[1] Joonan kirjan kertomuksen teksti antaa ymmärtää, että kirjan kirjoittamisen aikana Ninive ei enää ollut suuri kaupunki. Ninive tuhoutui lähes täysin vuonna 606 eaa., joten kirja lienee kirjoitettu sen jälkeen, mutta kuitenkin ennen 200-lukua eaa., jolloin Vanhan Testamentin profeettakirjojen kaanon vakiintui. Tarkemmin kirjoitusajankohtaa on vaikea varmuudella määrittää.[4][2]

Koraani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös Koraanin mukaan Joona oli profeetta. Koraanin kymmenes suura on nimeltään Joonan suura, jonka lisäksi Joona mainitaan neljässä muussakin Koraanin suurassa.[9] Joskus Koraanissa käytetään nimen Jūnus (Joona) sijasta ilmaisua Dhū-n-Nūn, ”kalan nielemä mies”.[10][11]

»Joona myös oli totisesti sananjulistaja. Kun hän pakeni lastattuun laivaan, sai hän heidän kanssaan kokea merihätää ja joutui mereen heitetyksi. Mutta kala nieli hänet, kun hän oli veden vallassa. Ja ellei hän olisi kuulunut niihin, jotka Meitä ylistävät, hän olisi jäänyt sen vatsaan yhteiseen ylösnousemukseen asti. Mutta Me heitimme hänet merestä autiolle rannalle, ja hän oli sairas. Ja Me annoimme kurpitsan kasvaa hänen autiolle paikalleen sekä lähetimme hänet sataantuhanteen nousevan kansan luo, joka eli irstaasti ja he tulivat uskoon, minkä tähden Me myönsimme heille armonaikaa. (Koraani, 37. suura 139-148)[12]»

Joonan hauta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Joona haudattiin Niniven lähistölle, nykyisen Irakin Mosuliin.[13] Mosulissa sijaitsi Joonan nimellä tunnettu sunni-islamilainen moskeija. Moskeijan sisällä oli hauta, jonka useat kristityt ja muslimit uskoivat Joonan haudaksi.[14] ISIS-järjestön taistelijat kuitenkin räjäyttivät haudan heinäkuussa 2014.[13][14]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g Losch, Rickhard R.: ”Jonah”, All the People in the Bible, s. 226-227. Eerdmans, 2008. ISBN 978-0-8028-2454-7 (englanniksi)
  2. ↑ a b ”Introduction to Jonah”, ESV Study Bible, s. 1683-1686. Crossway Bibles, 2007. ISBN 978-1-4335-0241-5 (englanniksi)
  3. ↑ 2. Kun 14:25
  4. ↑ a b Smith, George Adam: ”The Book of Jonah”, The Book Of Twelve Prophets Commonly Called The Minor, s. 493-500. A.C. Armstrong and Son, 1906. verkkoversio archive.org-sivulla (viitattu 12.4.2015). (englanniksi)
  5. ↑ Keil, Carl Friedrich: ”Jonah”, The twelve Minor Prophets, s. 379. T. & T. Clark, 1878. verkkoversio archive.org-sivulla (viitattu 12.4.2015). (englanniksi)
  6. ↑ a b Calvocoressi, Peter: ”Jonah”, Who's who in the Bilble, s. 119-120. Penguin Group, 1990. ISBN 0-14-051212-8 (englanniksi)
  7. ↑ a b c McComiskey, Thomas Edward (editor) & Baldwin, Joyce: ”Jonah”, The Minor Prophets, An Excegetical and Expository Commentary. Baker Academic, 2009. ISBN 978-0-8010-3631-6 (englanniksi)
  8. ↑ Joon. 4:9–11
  9. ↑ Hughes, Thomas Patrick: A Dictionary of Islam, s. 249-250. (Hakusana Jonah) Lahore: Premier Bookhouse Publishers and Booksellers. (englanniksi)
  10. ↑ Glassé, Cyril: the Concise Encyclopaedia of Islam. (Hakusana Yūnnus) Stacey International, 1989. ISBN 0-905743-65-2
  11. ↑ Koraani, suura 68, jae 48 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Koraani, suura 37, jakeet 139-148 (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ a b Summanen, Kasperi: ISIS Räjäytti Raamatun Joonan haudan verkkouutiset.fi. 25.7.2014. Verkkouutiset-Nykypäivä. Viitattu 10.4.2015.
  14. ↑ a b Ford, Dana & Tawfeeq, Mohammed: Extremists destroy Jonah's tomb, officials say cnn.com. 25.7.2014. CNN. Viitattu 10.4.2015.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Joona_(profeetta)&oldid=22741836”