Ilmajoen Kisailijat
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Ilmajoen kisailijat | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1921 |
| Paikkakunta |
Ilmajoki  Suomi |
| Lajit |
• jalkapallo • maastohiihto • paini • pesäpallo • uinti • yleisurheilu |
Ilmajoen Kisailijat on Ilmajoella toimiva urheiluseura, jonka lajeina ovat jalkapallo, maastohiihto, paini, pesäpallo, uinti ja yleisurheilu.
Jalkapallojaosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoen Kisailijoiden jalkapallon historia ulottuu 1940-luvun puoliväliin, jolloin tiettävästi Kisailijoiden mies- ja poikajoukkueet pelasivat piirin sarjassa. 1950-luvulla IK:n miesjoukkue pelasi muutamia vuosia sarjatasolla, kunnes toiminta tyrehtyi käytännössä IK:n osalta noin 30 vuodeksi. Ilmajoen Ilves -nimellä Ilmajoella pelasi miesjoukkue 1980-luvun alkupuolella. Kun seura lopetti toimintansa, tuli jalkapallon sarjatasolla pelaamiseen usean vuoden tauko.
Junioritoiminnan Ilmajoen Kisailijoissa aloitti pitkäaikainen puheenjohtaja Heikki Talvitie 1980-luvun puolivälissä ja myös miesjoukkue aloitti pelaamisen IK:n nimellä.
Junioritoiminta on vuosien saatossa vilkastunut niin, että nykyään seuran juniorit ovat useissa ikäluokissa piirin kärkitasoa ja huippuyksilöitä löytyy nuorten joukkueista. Lisenssipelaajien määrä oli 31.12.2008 334, mikä tarkoittaa neljänneksi suurinta määrää Vaasan pallopiirissä. Seuran edustusjoukkue pelasi pitkään alimmalla sarjatasolla, mutta vuosina 1997-1998 joukkue nousi suoraan 6-divisioonasta 4-divisioonaan, jossa joukkue pelasi neljä vuotta. Vuonna 2002 edustusjoukkue nousi 3-divisioonaan. Kaudella 2009 joukkue pelaa 3-divisioonassa. Edustusjoukkue koostuu pitkälti niistä junioreista, jotka aloittivat IK:n junioreina 1980-luvun puolenvälin jälkeen ja vuosikymmenen loppupuolella.
Naisjoukkue pelaa nykyään yhdistetyllä joukkueella Kurikan Ryhdin kanssa. Mimmifutis on myös pienen hiljaiselon jälkeen aloitettu IK:ssa ja sarjassa pelaa kaksi joukkuetta.
Painijaosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo alusta lähtien IK:n ohjelmassa on ollut paini. Lajin historia Ilmajoella ulottuu kuitenkin vieläkin kauemmaksi, sillä jo aivan 1900-luvun alusta lähtien on Ilmajoella harrastettu painia. Kisailijoiden ensimmäiset niskanvääntäjät kehittyivät varsin nopeasti koviksi tekijöiksi kansainvälisilläkin areenoilla. Jo vuonna 1924 Arvo Haavisto paini olympiapronssia. Vuonna 1928 Amsterdamissa hän voitti olympiakultaa vapaapainissa sarjassa 76 kiloa.
Seuraavaa arvokisamitalistia saatiin odottaa aina 1960-luvulle saakka. Tuolloin Martti Laakso paini parhaimmillaan MM-hopealle kreikkalais-roomalaisessa painissa sarjassa 62 kiloa. 1980- ja 1990-luvulla IK oli monena vuotena Suomen paras painiseura. Seuran kirkkain tähti 1990-luvulta aina vuoteen 2008 saakka oli Marko Yli-Hannuksela, joka on paininut kaksi EM-pronssia, olympiapronssia ja -hopeaa ja MM-kultaa, -pronssia ja -hopeaa. Yli-Hannuksela on toiminut aktiiviuransa jälkeen painivalmentajana Ilmajoella, sekä nuorten maajoukkueen vastuuvalmentajana. Vuodesta 2017 lähtien Yli-Hannuksela on toiminut miesten maajoukkueen vastuuvalmentajana.
Yli-Hannukselan jälkeen arvokisamenestystä Ilmajoelle toivat Jarkko Ala-Huikku ja Tiina Ylinen. Ala-Huikku voitti EM-pronssia Sofiassa vuonna 2007 ja Euroopan mestaruuden Tampereella vuonna 2008. Hän on edustanut Suomea olympialaisissa vuonna 2008 ja 2012. Ala-Huikku toimii tällä hetkellä nuorten maajoukkueen valmentajana. Tiina Ylinen on kaksinkertainen EM-pronssimitalisti Tampereelta 2008 ja Tbilisistä 2013. Myös Ylinen on aktiiviuransa jälkeen toiminut naispainin valmennuksessa.
Nuorten sarjoissa Kisailijoiden painijat ovat niittäneet menestystä EM- ja MM-tasolla. Matias Lipasti voitti kadettien (alle 17-vuotiaiden) maailmanmestaruuden vuonna 2014 sarjassa 63kg. Vuonna 2017 Kisailijoiden painija Konsta Mäenpää saavutti junioreiden (alle 20-vuotiaiden) MM-pronssia sarjassa 120kg, samoissa kilpailuissa Kisailijoiden Toni Metsomäki sijoittui viidenneksi sarjassa 87kg. Mäenpää on yltänyt alle 23-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissa kahdesti viidennelle sijalle sarjassa 130 kg (2018, 2019). Vuonna 2017 Toni Metsomäki saavutti alle 23-vuotiaissa MM-pronssia Puolan Bydgoszczissa järjestetyissä kilpailuissa. Serbian Novi Sadissa painituissa alle 23-vuotiaiden Euroopan mestaruuskisoissa vuonna 2019 Metsomäen sijoitus oli viides.
Miesten Euroopan mestaruuskisoissa Kisailijoiden Vili Ropponen ylsi viidenneksi vuonna 2019. Kisat olivat Ropposen ensimmäiset aikuisten arvokisat.
Pesäpallojaosto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmajoen Kisailijoiden naispesäpallojoukkueet pelasivat Etelä-Pohjanmaan alueella Naisten maakuntasarjaa kaudella 2006. Muutamia vuosia sittenmilloin? edustusjoukkue pelasi vielä Suomen toiseksi ylimmällä sarjatasolla, Naisten Ykköspesiksessä. Kaudella 2006 Ilmajokea edustivat maakuntasarjassa naisjoukkue, sekä yllättäen "ykkösjoukkuetta" pirteämmin pelannut C-90 -ikäiset tyttöjuniorit. Pesäpalloon saatiin kaudella 2006 menestystä, kun C90-tytöt ottivat Jyväskylän valtakunnallisella nuorisoleirillä Suomenmestaruuden. Kausi 2007 on tuonut mukanaan uusia tuulia, kun pitkän tauon jälkeen Kisailijoilla on edustusjoukkue Suomensarjassa ja B-tytöt Superpesiksessä. Kausi 2008 aloitetaan edustusjoukkueen osalta jälleen uudessa sarjassa, kun edeltävän kauden päätteeksi varmistettiin nousu toiseksi ylimmälle sarjatasolle Naisten Ykköspesikseen. B-tytöt jatkavat pelejään Superpesiksessä. Parhaimmat saavutukset toistaiseksi ovat kuitenkin vuosilta 1961 ja 1962, jolloin miesten joukkue voitti IK:lle kaksi Suomen mestaruutta.
Saavutukset
Junioritoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| A-pojat | ||||
 Kultaa |
1957 | 1 | ||
 Hopeaa |
1974 | 1 | ||
 Pronssia |
1940 | 1 | ||
| B-tytöt | ||||
| Hopeaa |
2002 | 1 | ||
| Pronssia |
1998, 1999, 2000 | 3 | ||
| C-tytöt | ||||
| Kultaa |
1995, 2006 | 2 | ||
| Hopeaa |
1996 | 1 | ||
| Pronssia |
1994, 2001 | 2 | ||
| D-pojat | ||||
| Hopeaa |
1993 | 1 | ||
| D-tytöt | ||||
| Kultaa |
1994 | 1 | ||
| Hopeaa |
2006 | 1 | ||
| Pronssia |
2004 | 1 | ||
| E-pojat | ||||
| Kultaa |
1996 | 1 | ||
| Hopeaa |
1991 | 1 | ||
| E-tytöt | ||||
| Kultaa |
2004 | 1 | ||
| Hopeaa |
2002, 2003 | 2 | ||
| Pronssia |
2001 | 1 | ||
| F-pojat | ||||
| Kultaa |
1996 | 1 | ||
| Pronssia |
1994 | 1 | ||
| F-tytöt | ||||
| Kultaa |
2001, 2002 | 2 | ||
| Hopeaa |
2000 | 1 | ||
| Pronssia |
1995 | 1 | ||
| Yhteensä: | 28 | |||
Palkitut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lyöjäkuningas:[1]
|
Vuoden pesäpalloilija:[2]
|
- Jussi Kiikeri (1954, 1955, 1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963)
- Paavo Mäntylä (1954, 1955, 1956)
- Jussi Ala-Nikkola (1957, 1958)
- Pentti Kivimäki (1962, 1964, 1966)
- Aatto Koivu (1962)
- Pertti Silen (1963)
- Mauri Pyhälahti (1971)
- Juhani Savela (1977)[3]
- Jussi Kiikeri (1956, 1957, 1958, 1959, 1960, 1961, 1962, 1963
- Unto Lammi (1956)
- Paavo Mäntylä (1957)
- Pentti Yli-Torala (1959)
- Aatto Koivu (1961)
- Pentti Kivimäki (1965, 1966, 1969)
- Veijo Parhiala (1971)
- Juhani Savela (1977)
- Jari Karjanlahti (1978)[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Parhaat lyöjät kausittain Suomen Pesäpalloliitto ry. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Vuoden pesäpalloilijat pesis.fi. Arkistoitu 5.4.2018. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 10.1.2018.
- ↑ Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.
- ↑ Liitto-Lehdistö-pelaajat joukkueittain, miehet Rasilainen, Matti. Viitattu 14.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Historia |  | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Kylät | |||||
| Luonto | |||||
| Talous | |||||
| Kulttuuri | |||||
| Seurakunnat | |||||
| Urheilu ja liikunta |
| ||||
| Koulutus | |||||
| Liikenne | |||||
| Muuta | |||||