Ibn Hisham
Ibn Hisham (arab. بن هشام) eli 'Abd al-Malik ibn Hisham al-Baṣri[1] (k. 828 tai 833) on kirjoittanut varhaisimman säilyneen profeetta Muhammedin elämäkerran Sirat rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta".[2] Alfred Guillaumen mukaan Ibn Hisham syntyi Abbasidien kalifaatissa Basrassa ja kuoli Fustatissa Egyptissä.[1] W.M. Wattin mukaan Ibn Hisham syntyi ja vietti elämänsä Egyptissä. [3]
Ibn Hisham on arvoituksellinen hahmo, sillä hänestä ei tiedetä juuri mitään. Hänellä oli teosten nojalla perusteellinen kielitieteellinen asiantuntemus.[1][4] "Hisham" on arabiankielisen Messiasta tarkoittavan sanan mashih anagrammi, joten sitä on epäilty myös nimimerkiksi.[5]
Sirat rasul Allah
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki myöhemmät lukemattomat Muhammed -elämäkerrat joutuvat nojautumaan Ibn Hishamin teokseen profeetta Muhammedin elämästä.[6] Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen alkuperäisteos, vaan toimitettu versio sittemmin kadonneesta kirjasta, jonka tekijä on vuonna 767 kuollut Ibn Ishaq.[7]
Hisham ei kuitenkaan pysynyt lähteelleen täysin uskollisena. Hän kertoo valikoineensa tarinoita siten, että hän on jättänyt pois asioita, joista Koraani ei puhu tai jotka eivät ole tarpeellisia kirjan kannalta. Hän kertoo jättäneensä myös pois tarinoita, jotka ovat häpeällisiä kertoa tai jotka voisivat tuntua joidenkin mielestä ahdistavilta.[8]
Muhammedin elämäkerta on koottu tarinaperinteen pohjalta ja pantu aikajärjestykseen. Muhammedista kertovaa hadith -kirjallisuutta alkoi 800-luvulla ilmestyä runsain mitoin, mutta tämä kirjallisuus koostui vain lyhyistä puheenvuoroista, joista puuttuu kokonaan konteksti. Ibn Hisham taas esittää kronologisesti järjestetyn kertomuksen, joka on tietyissä asioissa erittäin yksityiskohtainen ja esimerkiksi täynnä suoria lainauksia keskusteluista. Hadith -kirjallisuus keskittyy Muhammedin elämäntavan esittelyyn, kun taas elämäkerta paneutuu Jumalan profeetan elämänvaiheisiin ja etenkin hänen sotaretkiinsä. Elämäkerta ei kuitenkaan ole varsinaisesti historiateos, vaan pyhimyselämäkerta, hagiografia, jonka tarkoituksena on todistaa, että Muhammed oli Jumalan profeetta. Tätä tarkoitusta palvelevat muun muassa runsaat ihmekertomukset.
Hans Jansen on arvellut, että sotakertomusten runsaus viittaa siihen, ettei tarinoita koottu uskonoppineiden kammioista vaan kalifin sotilasleireistä.[9] Teos on ensimmäinen, joka sisältää viittauksia Koraaniin, ja lisäksi lainaukset vastaavat täysin Koraanin tekstejä. Kirjassa ei toisaalta ole sellaisia Koraanin sitaatteja, jotka puuttuisivat Koraanista. Tämä osoittaa, että nykyisen muotoinen Koraani on täytynyt kanonisoida viimeistään 800-luvun alkuun mennessä. Useimmat tutkijat uskovat, että Koraani koottiin jo 600-luvulla, mutta tätä vastaan puhuu se, että kirjaa ei siteerata missään (poikkeuksena Kalliomoskeija, jonka friisitekstin lainaukset ovat osin epätarkkoja).
Jaakko Hämeen-Anttila on lyhentäen suomentanut Ibn Hishamin Muhammed-elämäkerran.[10] Hän varoittaa, ettei elämäkertaa tule lukea valikoiden eikä kritiikittömästi.[11] Ibn Hisham kertoo Muhammedin johtaneen 27 sotaretkeä ja lähettäneen matkaan 38 pienempää sotaretkeä toisten alaisuudessa eli noin kuusi retkeä vuodessa,[12] mutta tämä ei tarkoita, että islam olisi mitenkään erityisen sotaisa uskonto, sillä sotaretket, jotka johtivat Arabian niemimaan valloitukseen, johtuivat muslimien vainoamisesta.[11] Hämeen-Anttilan mukaan tällaisten "kipupisteiden esille nostaminen palvelee toki propagandistisia tarkoitusperiä, mutta ei anna kokonaisvaltaista kuvaa islamin profeetan toiminnasta."[11]
Ibn Ishaq teoksen edeltäjänä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ibn Hishamin teos perustuu Ibn Ishaqin suunnilleen 750-luvulla ilmeisesti Bagdadissa tekemään Muhammed -elämäkertaan, johon Hisham on tehnyt lisäyksiä ja poistoja.[13] Ishaqin teosta referoidaan yhteensä 12 keskiajan islamilaisessa lähteessä, joista tärkein Hishamin jälkeen on Tabarin 900-luvulla kirjoittama laaja historiateos. [14] Ibn Ishaqin kadonnutta Muhammed -elämäkertaa on useista lähteistä ennallistanut brittiläinen Alfred Guillaume, joka on julkaissut sen englanninkielisenä versiona.[15] Guillaumen teokseen viitataan Ibn Ishaqin kirjoittamana kirjana ja Hämeen-Anttilan suomennokseen Ibn Hishamin teoksena, koska jälkimmäinen sisältää vain Ibn Hishamin kautta välittyneen tekstin. Ibn Ishaqin alkuperäinen teos sisälsi Muhammedin elämäkerran lisäksi myös koko profeettojen maailmanhistorian Adamista alkaen. Tätä osaa siitä on ennallistanut G.D. Newby.[7]
Tabari kertoo ainakin kaksi asiaa, jotka Hisham on poistanut. Ensimmäinen on kertomus niin sanotuista Koraanin saatanallisista säkeistä ja Muhammedin hetkellisestä lankeamisesta monijumalaisuuteen.[16] Toinen on kertomus, jonka mukaan Muhammed oli tekemäisillään itsemurhan heittäytymällä rotkoon heti sen jälkeen, kun hän oli saanut ensimmäisen ilmestyksensä. Vain enkeli Gabrielin väliintulo esti häntä toteuttamasta aiettaan.[15]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hämeen-Anttila, Jaakko: Alkusanat toiseen painokseen. Teoksessa: Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Basam Books, 2015. ISBN 978-952-260-330-2
- Ibn Hisham: Profeetta Muhammedin elämäkerta. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9
- Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume. Oxford University Press, 1955. ISBN 0-19-636033-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- Popp, Volker: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trial of Ernst Herzfeld. Teoksessa: Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources ( toim. K-H. Ohlig), s. 14–175. Prometheus Books, 2013. ISBN 978-1-61614-825-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Guillaume 1955, s. xli
- ↑ Ibn Hisham, 1999; Ibn Ishaq, 1955
- ↑ Watt, W. Montgomery: Ibn His̲h̲ām Encyclopaedia of Islam, Second Edition (Toim. P. Bearman, Th. Bianquis, C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs). Viitattu 9.6.2022.
- ↑ Ibn Hisham Encyclopaedia of Islam, Second Edition. Brill. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Popp, V.: From Ugarit to Samarra. An archeological journey on the trail of Ernst Herzfeld. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early Islam. A critical reconstruction based on contemporary sources. (s. 14–175), s. 75. Prometheus, 2013.
- ↑ Hämeen-Anttila 1999, s. xv (Esipuhe teoksessa "Profeetta Muhammedin elämäkerta")
- ↑ a b Newby, G. D.: The Making of the Prophet. A Reconstruction of the Earliest Biography of Muhammed, s. 1. University of South Carolina Press, 1989.
- ↑ Ibn Ishaq, 1955, s. 691 note 10: The Life of Muhammad thereligionofpeace.com.
- ↑ Jansen. H.: Mohammed. Eine Biographie, s. 21. Verlag C.H. Beck, 2008.
- ↑ Ibn Hisham, 1999
- ↑ a b c Hämeen-Anttila 2015, s. xiii
- ↑ Ibn Hisham, 1999, 451–452
- ↑ Jansen, 2008, s. 19
- ↑ A. Guillaume: Introduction. Teoksessa: The Life of Muhammad, s. xxxi. Oxford University Press, 1955.
- ↑ a b Ibn Ishaq, 1955
- ↑ A. Guillaume, 1955, xxxi