Huizhoun pumppuvoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Huizhoun pumppuvoimalaitos
Valtio Kiinan kansantasavaltaView and modify data on Wikidata
Sijainti HuizhouView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 23°16′08″N, 114°18′50″E
Sähköverkkoon 2007 [a]
Valmistunut 2011 (kesäkuu) [a]
Kustannus 1,19 miljardia dollaria [1]
Omistaja Guangdong Pumped Storage Power Station Company
Yläpuolisen altaan pato
Tyyppi gravitaatiopato (betonia),[2]
pääpato ja ulkopato
Korkeus 56,1 m &14 m [2]
Pituus 156 m &133,3 m [2]
Sääntelytilavuus 0,0357 km³ [1]
Alapuolisen altaan pato
Tyyppi gravitaatiopato (betonia) [2]
Korkeus 61,2 m [2]
Pituus 420 m [2]
Sääntelytilavuus 0,0383 km³ [1]
Voimalaitos
Tyyppi pumppuvoimalaitos,
tunnelivoimalaitos
Käyttötarkoitus sähkövoima ja säätövoima
Pudotuskorkeus 630 m [3]
Kapasiteetti 2 448 MW [2]
Pumpputurbiinit 8 × 306 MW [a]
Pumppaushyötysuhde 0,75
Vuosittainen varastointi 4 562 GWh [1][2]
Kartta
Huizhoun pumppuvoimalaitos

Huizhoun pumppuvoimalaitos on Huizhoun lähellä Guangdongissa Kiinassa sijaitseva pumppuvoimalaitos. Koska vesi liikutellaan kallioon louhituissa tunneleissa, se on myös tunnelivoimalaitos.[2]

Ylä- ja ala-allas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos varastoi sähköä kahden varastoaltaan avulla. Yläallas sijaitsee 25 kilometrin etäisyydellä Boluon kunnasta ja ala-allas 12 kilometriä Boluosta. Voimalaitoksella on varastoaltaanaan kahden padon taakse jäävä yläallas. Sen pääpato on 56,1 metriä korkea ja 156 metriä pitkä betoninen gravitaatiopato ja se tukkii laskujoen luontaisen lasku-uoman laaksossa. Yläaltaan toinen pato on matalampi ja sillä reunustetaan ne alueet, jotka jäävät veden alle varastoaltaan alapuolella. Se on 14 metriä korkea ja 133,3 metriä pitkä. Ala-allas on muodostettu 61,2 metriä korkealla ja 420 metriä pitkällä betonisella gravitaatiopadolla.[2][1]

Pumppuvoimalaitos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksen tuotantotilat on sijoitettu 420 metriä syvälle kallioon louhittuun kammioon, jonka mitat ovat 152 × 21,5 × 49,4 kuutiometriä. Yläpadolta tulee tuotantotiloihin tulovesitunneli, joka aiheuttaa vedelle 630 metrin putouskorkeuden. Tuotantotiloista jatkaa eteenpäin poistovesitunneli, joka aukeaa ala-altaaseen veden alla.[3]

Laitoksella on 8 pumpputurbiinia, jolla voidaan sekä pumppata vettä varastoaltaiseen että tuottaa varastoaltaasta otetusta vedestä sähköenergiaa. Pumpputurbiinien kapasiteetti on 306 megawattia (MW) ja koko voimalaitoksen kapasiteetti on 2 448 MW. Laitoksen yläaltaaseen pumpataan vettä energiamäärällä, joka on 6 003 gigawattituntia (GWh) ja sillä tuotetaan sähköenergiaa vuodessa 4 562 GWh. Varastoinnin hyötysuhde on silloin noin 75 %.[2][1]

Voimalalle on annettu tehtäväksi toimia Etelä-Kiinan sähköverkossa tukevana voimalaitoksena. Sen tulee auttaa muita vesivoimalaitoksia tuotannon tasaamisessa ostamalla niiltä sähköä pienen kysynnän aikana ja tuottaa sähköä suuren kysynnän aikana. Tällöin se ainoastaan siirtää tuotetun energian kulutusta muutamilla tunneilla vuorokauden aikana. Sen tulee antaa lisäsähköä ylättävien kuormitusten aikana. Kolmanneksi se auttaa säilyttämään vaihtovirtaverkon taajuuden tietyissä rajoissa.[4]

Pumppuvoimalaitos kytkettiin sähköverkkoon vuosien 2007 ja 2008 vaihteessa, kun ensimmäinen pumpputurbiini käynnistettiin. Seuraavat seitsemän pumpputurbiinia käynnistyivät yksitellen kesäkuuhun 2011 mennessä, jolloin koko voimalaitos valmistui.[2]

  1. a b c Tieto on saatu englanninkielisestä wikipedian artikkelista en:Huizhou Pumped Storage Power Station.
  1. a b c d e f Snapshots of Pumped-Storage Projects. Hydro Review, 2008, 16. vsk, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2020. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c d e f g h i j k l Huizhou Pumped-storage Power Station (archive.org) psiquartz.com. 2016. PSIQuartz. Arkistoitu 15.7.2011. Viitattu 16.4.2020. (englanniksi)
  3. a b Ground-stress Testing Result Application of Huizhou Pumped Storage Power Station cnki.com.cn. 2009. Beijing: Tsinghua Tongfang Knowledge Network Technology Co.. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 16.4.2020. (englanniksi)
  4. Mishra, Parash Mani M: A comparison on development of pumped storage hydropower in Europe and Asia (PDF) (opinnäytetyö) uit.no. 2017. Tromsö, Norja: Tromsön yliopisto. Viitattu 16.4.2020. (englanniksi)