Hotelli Hesperia
Crowne Plaza Helsinki - Hesperia eli Hotelli Hesperia on Helsingin Taka-Töölössä Mannerheimintien varrella vastapäätä Hesperianpuistoa sijaitseva hotelli. Se on avattu vuonna 1972. Sen vieressä on samaan aikaan valmistunut toinen suurhotelli, Hotelli InterContinental Helsinki. Korttelissa ei ole muita rakennuksia.
Hotellin historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hotellin rakennutti Helsingin Osuuskauppa (HOK) ja rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pauli Lehtinen. Sisustusarkkitehtina toimi Jorma Valve. Sisustus perustui paljolti Voitto Haapalaisen suunnittelemaan monisärmäiseen Prisma-kalustesarjaan, jota valmisti Martela[1].
Samana vuonna 1972 hotellin viereen valmistui myös Hotelli InterContinental. Molemmat hotellit olivat Helsingissä vuosina 1973 ja 1975 pidettyjen ETYK-kokousten vieraiden majapaikkoina.[2][3]
Hotelli Hesperia oli viereisen InterContinentalin tavoin tarkoitettu alun perin ensisijaisesti amerikkalaisille turisteille. Hankkeen taustalla olivat Pohja-yhtymä ja pellervolaisen osuustoimintaliikkeen HOK, kun taas kilpailevaa edistysmielistä osuusliikettä edustanut OTK lähti mukaan viereiseen hotelliin. InterContinentalin tavoin myös Hesperian rakennustyöt aloitettiin vuonna 1969 jo ennen rakennusluvan hyväksymistä.[4] Hotelli Hesperia avattiin 20. toukokuuta 1972. Hotellissa oli tällöin 285 huonetta, ravintoloita ja myymälöitä. Hotellin tekstiilit suunnitteli Marjatta Metsovaara ja sisustuksen Maj Kuhlefelt. Hotellirakennuksen edessä on Kimmo Kaivannon 10 metriä korkea veistos Oodi 60 000 järvelle.[2]
Hotelli Hesperia oli tunnettu varsinkin yökerhostaan, jossa esiintyivät muun muassa Frank Zappa, Abba, James Brown ja Sammy Davis Jr kotimaisten artistien ohella. Vuosina 1979–1998 hotellissa järjestettiin vuosittain tammikuinen talvikarnevaalitapahtuma Winter Carnival, jossa esitettiin sambaa ja salsaa. Suomen ensimmäinen Blackjack-kasinopelipöytä avattiin Hesperiassa 1982.[2]
Hotellissa ja sen presidenttisviitissä kuvattiin kohtauksia elokuviin Meiltähän tämä käy (1973), Karvat (1974) sekä Hurriganes-yhtyeestä kertoneeseen elokuvaan Kuumat kundit (1976).[2]
Hotellia laajennettiin ja saneerattiin 1985. Se ehti toimia myös nimellä Radisson SAS Hesperia. Hotellin toiminta päättyi Hesperia-nimellä keväällä 2004.[2]
Perusteellisen saneerauksen läpikäynyt hotelli avattiin uudelleen tammikuussa 2005 Crowne Plaza -nimellä. Saneerauksen yhteydessä ravintola- ja keittiötilat sekä huoneet uusittiin, yökerhon tilalle tuli kuntokeskus ja sisäpiha muutettiin talvipuutarhaksi. Hotellirakennuksen huonokuntoinen marmorijulkisivu korvattiin vaalealla graniitilla. Hotelli on nykyisin tarkoitettu liike- ja kokousmatkailijoille.[2]
Crowne Plaza siirtyi vuodenvaihteessa 2017–2018 Scandic Hotels Oy:n omistukseen. Hotellin uudeksi nimeksi tuli vuoden 2019 alusta Crowne Plaza Helsinki - Hesperia.[5] Vuoden 2020 alkupuolella hotellissa tehtiin merkittävät uudistustyöt ja se avautui uudelleen kesäkuussa 2020.[6]
Paikan varhaisempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisten Crowne Plazan ja viereisen Scandic Parkin paikkeille, kaupunkiin johtaneen tien varrelle mutta silloin vielä selvästi kaupungin ulkopuolelle, rakennettiin 1700-luvun lopulla sotilassairaala ja varasto. Myöhemmin, Venäjän vallan aikana alueelle rakennettiin kasarmeja tykistöä varten, ja alue tuli tunnetuksi nimellä Tykistöpiha (ruots. Artillerigården)[7], mihin yhä viittaa läheisen Tykistökadun nimi.[8] Suomen itsenäistyttyä Helsingin kaupunki osti alueen rakennuksineen[9], jotka samoihin aikoihin olivat jo jäämässä keskelle Töölön uutta kerrostalokaupunginosaa. Tämän jälkeen suurin osa Tykistöpihan vanhoista rakennuksista oli pitkään kaupungin puhtaanapitolaitoksen käytössä.[7][9] Korttelin pohjoislaidalla, nykyisen Crowne Plazan tontilla Kivelänkadun varressa sijainnut kivirakennus toimi kuitenkin aluksi lastentarhana, myöhemmin vuodesta 1937 lähtien Töölön kirjastona, kunnes alueen koko vanha rakennuskanta vuonna 1968 purettiin paikalle rakennettavien hotellien tieltä.[7]
Aiemmin kulttuurirakennusten sijoituspaikaksi kaavaillun Tykistöpihan korttelin kaavoitus suurhotelleille ja 1700-luvulla valmistuneen kirjastorakennuksen purkaminen herättivät aikanaan arvostelua. Hankkeella oli kuitenkin Helsingin kaupunginjohdon vahva tuki ja kaupunginvaltuustossa sitä vastustivat pelkästään SKDL ja TPSL.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Prisma Martelan historia 1945–. Viitattu 19.11.2019.
- ↑ a b c d e f 70-luvulta päivää - katsauksia menneeseen 15.8.2012 : Hotellihistoriaa
- ↑ Helsingin hotellit täyttävät vuosia, Helsingin Uutiset 14.3.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Vilhelm Helander, Mikael Sundman: Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista 1970, s. 45–48. WSOY, Helsinki–Porvoo 1970.
- ↑ Legendaarinen Hesperia palaa Helsinkiin, Scandic Hotels 7.8.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [email protected]: Perinteikäs hotelli Töölössä saa remontin myötä takaisin nimensä – kuuluisa yökerho päätyi 80-luvulla jopa lööppeihin Helsingin Uutiset. Viitattu 7.1.2020.
- ↑ a b c Kaija Hackzell, Kirsti Toppari: ”Kirjasto kasakoiden kortteliin”, Töölön tullin molemmin puolin, s. 14. Helsingin Sanomat, 1997. ISBN 951-97555-1-9
- ↑ Helsingin kadunnimet, s. 142–143. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b Eino E. Suolahti: ”Töölön villat”, Helsingin neljä vuosisataa, s. 210. Otava, 1972.