Herbert Marcuse

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herbert Marcuse
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1898
Berliini
Kuollut29. heinäkuuta 1979 (81 vuotta)
Starnberg
Koulutus ja ura
Koulukunta Frankfurtin koulukunta, marxismi, kriittinen teoria
Tunnetut työt Eros and Civilization, Yksiulotteinen ihminen
Väitöstyön ohjaaja Martin Heidegger
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Herbert Marcusen hauta Dorotheenstädtischer Friedhofissa Berliinissä. Hautakirjoitus ”Weitermachen” merkitsee Jatkakaa.

Herbert Marcuse (19. heinäkuuta 1898 Berliini29. heinäkuuta 1979 Starnberg) oli saksalais-amerikkalainen sosiologi ja filosofi, joka tunnetaan erityisesti työstä Frankfurtin koulukunnan ja kriittisen teorian piirissä.

Marcuse opiskeli germanistiikkaa ja kirjallisuushistoriaa pääaineinaan, filosofiaa ja kansantaloustiedettä sivuaineinaan, aluksi kaksi vuotta Berliinissä, sitten kaksi vuotta Freiburg im Breisgaussa. Hän väitteli kirjallisuuden alalta tohtoriksi 1922.

Vuonna 1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin taloudellis-filosofisiin käsikirjoituksiin. Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.

Vuonna 1933 Marcuse siirtyi Sveitsiin ennen lopullista muuttamistaan Yhdysvaltoihin seuraavana vuonna. Yhdysvalloissa Marcuse toimi eri yliopistoissa, muun muassa San Diegossa Kaliforniassa. Samana vuonna 1965 hän otti myös vastaan ylimääräisen professuurin Berliinin Freie Universität -yliopistossa.

Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää ”uusvasemmiston isänä”. Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.

Historioitsija Harold Marcuse on Herbert Marcusen pojanpoika.[1]

  • Hegels Ontologie und die Grundlegung einer Theorie der Geschichtlichkeit (1932)
  • Studie über Autorität und Familie (1936)
  • Reason and Revolution. Hegel and the Rise of Social Theory (1941)
  • Eros and Civilization. A Philosophical Inquiry into Freud (1955)
  • Soviet Marxism. A Critical Analysis (1958)
  • One-Dimensional Man. Studies in the Ideology of Advanced Industrial Society (1964, suom. Yksiulotteinen ihminen)
  • Repressive Tolerance”. Essee teoksessa A Critique of Pure Tolerance (1965) (suom. Sortava suvaitsevaisuus)
  • Negations. Essays in Critical Theory (1968)
  • Five Lectures (1969)
  • An Essay on Liberation (1969, suom. Ihmisen vapautuksesta)
  • Counterrevolution and Revolt (1972, suom. Vastavallankumous ja kapina)
  • The Aesthetic Dimension. Toward a Critique of Marxist Aesthetics (1978)

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Yksiulotteinen ihminen. Teollisen yhteiskunnan tarkastelua. (('One-Dimensional Man. Studies in the Ideology of Advanced Industrial Society, 1964.) Suomentanut Markku Lahtela) Helsinki: Weilin+Göös, 1969.
  • Sortava suvaitsevaisuus. ((Repressive Tolerance, 1965, jälkisanat 1968.) Suomentanut Mikko A. Niemelä) Tampere: Paatos, 2011. Esseen verkkoversio.
  • Ihmisen vapautuksesta. ((An Essay on Liberation, 1969.) Suomennos ja kriittinen jälkipuhe: Markku Lahtela. Ärrä 6) Helsinki: Weilin+Göös, 1971.
  • Vastavallankumous ja kapina. ((Counterrevolution and Revolt, 1972.) Kääntänyt Matti Kosonen työryhmän avustamana. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisusarja 11) Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, 1981. ISBN 951-9113-11-8
  • Adorno, Theodor W., Horkheimer, Max & Marcuse, Herbert: Järjen kritiikki. (Suomentanut ja toimittanut Jussi Kotkavirta) Tampere: Vastapaino, 1991. ISBN 951-9066-41-1
  • Taiteen ikuisuus. ((Die Permanenz der Kunst. Wider eine bestimmte marxistische Aesthetik, 1977.) Suomentanut Ville Lähde) Tampere: Niin & näin, 2011. ISBN 978-952-5503-59-3
  1. Marcuse.org marcuse.org. Viitattu 21.12.2009.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]