Helene Uri
| Helene Uri | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. joulukuuta 1964 Tukholma |
| Kansalaisuus | Norja |
| Ammatti | kirjailija, tutkija, professori |
| Kirjailija | |
| Palkinnot | |
|
Norjan kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjallisuuden tietokirjapalkinto 1998 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Helene Uri (s. 11. joulukuuta 1964[2] Tukholma) on norjalainen kirjailija, kielitieteilijä ja professori. Hänen sukutaustansa on osittain saamelainen.[3]
Uri valmistui maisteriksi pohjoismaisen filologian alalta Oslon yliopistosta 1988 ja väitteli psykolingvistiikan alalta tohtoriksi 1996. Hän työskenteli alan tutkijana vuoteen 2005, jolloin hän jäi vapaaksi kirjailijaksi. Vuonna 2012 hän aloitti luovan kirjoittamisen professorina Kristiania-korkeakoulussa. Vuonna 2017 hän siirtyi samaan tehtävään Norjan lastenkirjainstituuttiin.
Vuonna 2008 hänet valittiin Norjan akatemiaan. Urilla on keskeinen rooli akatemian sanakirjassa, ja hän on sanakirjan hallituksen ja tieteellisen sanakirjakomitean jäsen. Uri oli vuodesta 2006 varajohtaja Norjan kielineuvostossa ja sen johtaja vuodesta 2010, kunnes hän erosi vuonna 2013.[4]
Kaunokirjat ja yleistajuiset tietokirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urin menestys kaunokirjailijana alkoi teoksesta Dyp rød 315 (2001), jonka jälkeen ovat Honningtunger (2002). Hän pystyy kirjoittamaan psykologisesti ja kielellisesti jännittävää tekstiä. Romaani Engel av nylon (2003) kertoo naisen monimutkaisesta kokemuksesta tulla äidiksi. De beste blant oss (2006) on nokkela romaani Oslon yliopistoympäristöstä - intrigeistä, juoruista ja valtataisteluista. Romaani Den rettferdige (2009) käsittelee uskottomuutta ja lasten hyväksikäyttöä. [2]
- 1995 Anna på fredag (nuorisoromaani)
- 1998 Den store faktaboka om språk (lasten tietokirja)
- 2001 Dyp rød 315 (romaani)
- 2002 Honningtunger (romaani)
- 2003 Engel av nylon (romaani)
- 2003 Dråpen som fikk alt til å skje (lastenkirja)
- 2004 Hva er språk? (tietokirja)
- 2005 Sommeren vi kledde oss nakne (nuorisoromaani Arne Svingenin kanssa)
- 2005 (Nesten) alt du trenger å vite om språk (tietokirja, toimittaja)
- 2005 Quizleis (tietokirja)
- 2006 Perler for svin (kuvakirja, kuvat Ragnar Aalbu)
- 2006 De beste blant oss (romaani)
- 2007 Kroppsspråk (tietokirja)
- 2008 Snakk om språk! (tietokirja)
- 2008 Mamma morgenheks (lastenkirja)
- 2008 Den store faktaboka om språk (lasten tietokirja)
- 2009 Den rettferdige (romaani)
- 2011 Kjerringer (romaani)
- 2011 Latin for nybegynnere (tietokirja)
- 2012 Din vakre jævel (nuorisoromaani Arne Svingenin kanssa)
- 2013 Rydde ut (romaani)
- 2015 Fordi jeg elsker deg (nuorisoromaani)
- 2016 Godt språk : alt du trenger å vite for å ordlegge deg korrekt (tietokirja)
- 2016 Hålke (romaani)
- 2018 Hvem sa hva? Kvinner, menn og språk (tietokirja)
- 2019 Stillheten etterpå (nuorisoromaani)
Kielitieteelliset julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- «Metalexical awareness: development, methodology or written language? A cross-linguistic comparison», Journal of Psycholinguistic Research, 2006
- Ord som ikke vil. En innføring i språkpatologi, Novus forlag, 2000
- «Pragmatiske partikler i et andrespråksperspektiv«, Norsk lingvistisk tidsskrift 17, 1999
- Comprehension in non-fluent aphasia: compared to comprehension in other population groups, doktoravhandling i lingvistikk (UiO, 1996), publisert i serien Acta Humaniora, nr. 25, 1997
- «Setningsforståelse og vanskelighetsfaktorer», Norsk lingvistisk tidsskrift, 15, 1997
- «Setningsforståelse hos andrespråksinnlærere», NOA, 20, 1997
- «Roman Jakobson's aphasia model - empirical evidence from four Norwegian case studies», Scandinavian Journal of Logopedics and Phoniatrics, 17, 1992
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Han skriver bøker for hånd – nå er han Bragepris-vinner. NRK.no. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ a b Helene Uri. Store Norske Lexikon. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Skriver om sin samiske slekt. Dagsavisen 24.6.2013. Archive.is. Viitattu 17.4.2020.
- ↑ Uri trekker seg fra Språkrådets styre. Den Norske Forfatterforeningen 10.4.2013. Viitattu 17.4.2020.
