Helena Vierikko
| Helena Vierikko | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Helena Ida Eufrosyne Vierikko |
| Syntynyt | 11. elokuuta 1980 |
| Ammatti | näyttelijä |
| Vanhemmat | Vesa Vierikko |
| Puoliso | Juha Varis[1] |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1990– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Helena Ida Eufrosyne[2] Vierikko (s. 11. elokuuta 1980 Vantaa[3]) on suomalainen näyttelijä.
Varhainen elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näyttelijä Vesa Vierikko on Helena Vierikon isä.[4]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vierikko teki ensimmäiset elokuvaroolinsa lapsena. Vuonna 1995 hänet palkittiin vuoden 1994 parhaan naissivuosan Jussi-palkinnolla roolistaan lastenkotilapsi Siruna Raimo O Niemen ohjaamassa elokuvassa Kissan kuolema. Hänen muita elokuviaan ovat muun muassa Timo Koivusalon ohjaama vuonna 2005 ilmestynyt Kaksipäisen kotkan varjossa, Matti Ijäksen ohjaama Reko Lundánin näytelmään perustuva televisioelokuva Tarpeettomia ihmisiä samalta vuodelta ja Johanna Vuoksenmaan ohjaama Toinen jalka haudasta vuodelta 2009. Ensiksi mainitussa hän näytteli naispääosaa Ellaa, Tarpeettomissa ihmisissä Sonjaa ja viimeiseksi mainitussa toimittaja Hanna Mannista.
Vierikko valmistui teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta 2005. Teatteriurallaan hän on näytellyt Ryhmäteatterin ja Q-teatterin yhteistuotannossa Veljeni, Leijonamieli vuosina 2003 ja 2004, Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa esitetyssä Steve Martinin kirjoittamassa näytelmässä Villin kanin kapakka (Picasso at the Lapin Agile) vuonna 2006[5] ja Ryhmäteatterin esittämässä Raila Leppäkosken kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä Sakset, kivi, paperi vuonna 2007[6]. Näyttelemisen lisäksi hän on toiminut teatterissa myös ohjaajan assistenttina.[7]
Vierikko on näytellyt myös Nelosella keväällä 2008 esitetyssä draamasarjassa Suojelijat, jossa hän näytteli vartija Nooraa, ja MTV3-kanavalla samana keväänä esitetyssä Johanna Vuoksenmaan ohjaamassa kolmiosaisessa trillerissä Joku kaltaiseni, jossa hänen roolinimensä oli Anne Summanen. Vuonna 2012 hän esitti päähenkilö Elinaa, vainoamisen uhriksi joutuvaa yksinhuoltajaäitiä TV1:n kaksiosaisessa minisarjassa Stalkkeri[8].
Filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppälä, Riitta & Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto ry, 1993. ISBN 951-31-0236-X
- Helena Vierikko (Vierikon esittely) Kaksipäisen kotkan varjossa. Artista Filmi.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hirvasnoro, Tarja: Näyttelijäpari Juha Varis ja Helena Vierikko asuvat kesät Juhan vanhassa kotikylässä: ”Täällä Juha on onnellinen maalaismies” 25.6.2023. Kodin Kuvalehti. Viitattu 24.7.2023.
- ↑ Seppälä & Tainio 1993, s. 479.
- ↑ Helena Vierikko Elonetissä.. Viitattu 1.2.2021.
- ↑ Puranen, Kaisu: Vesa Vierikko antoi tytärtään kosiskelleiden Kotikatu-tekijöiden kuulla kunniansa. Ilta-Sanomat. 12.7.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 30.4.2015.
- ↑ Villin kanin kapakka Helsingin Kaupunginteatteri. 2006. Viitattu 22.10.2012.
- ↑ Kuparinen, Marja: ”Häly mainen häipyy, taisto taukoaa” Kirkko ja kaupunki. 20.2.2007. Helsinki: Helsingin seurakuntayhtymä. Arkistoitu 22.5.2014. Viitattu 22.10.2012.
- ↑ Seppälä, Aila: Helena Vierikko ohjaajaksi Iltalehti. 12.2.2015. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 30.4.2015.
- ↑ Kotikatsomo: Stalkkeri Yle. 5.10.2012. Arkistoitu 16.10.2012. Viitattu 22.10.2012.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
