Harry J. Lawson
Henry John Lawson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. helmikuuta 1852 Lontoon City [1] |
Kuollut | 12. heinäkuuta 1925 Harrow, Middlesex [1] |
Henry John Lawson, kutsumanimeltään Harry, (1852 – 1925) oli brittiläinen polkupyörien suunnittelija ja kilpapyöräilijä. Hän oli myös yksi Britannian autoteollisuuden tienraivaajista. Hänen pyrkimyksenään oli hallita brittiläistä moottoriteollisuutta, ja tämän tuloksena vuonna 1896 syntyi Daimler Motor Company Ltd. Vuonna 1896 Lawson myös organisoi Lontoon ja Brightonin kaupunkien välisen autojen retkeilyajon, jolle hän antoi nimen Emancipation Day drive. Emancipation Day on orjuuden lopettamisen muistopäivä ja tällä nimellä Lawson halusi korostaa sitä, kuinka Britannian silloinen tieliikennelaki kahlitsi autoilijoita. Lawsonin mielestä "Red Flag Act" vuodelta 1865, eli laki joka määräsi ajoneuvon kattonopeudeksi maaseudulla 4 mph (6 km/h) ja kaupungissa 2 mph (3 km/h), sekä määräsi ajoneuvon edellä kulkemaan henkilön punaista merkkilippua heiluttaen, oli suurin hidaste autojen valmistamiselle ja myynnille. Tämän ensimmäisen, protestiluontoisen ajon muistoksi, ajetaan nykyisin vuosittainen Lontoo-Brighton retkeilyajo.
Varhaisvuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1870-luvulla Lawson työskenteli polkupyörien suunnittelun parissa ja häntä pidetään John Starleyn ohella modernin polkupyörän kehittäjänä.[1] John Starley esitteli vuonna 1885 ensimmäisen "Rover"-turvapolkupyörän, joita valmistamaan hän perusti vuonna 1889 J. K. Starley & Co. Ltd -nimisen yhtiön. 1890-luvun lopulla tästä yhtiöstä muodostui Rover Cycle Company Ltd.
Motorismin edistäjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lawson näki, että liikenteen ja teollisuuden suuri tulevaisuus olisi moottoroiduissa ajoneuvoissa ja niiden valmistuksessa. Hän perusti yhtiöitä, jotka hankkivat omistukseensa kaikki mahdolliset, autoihin ja moottoreihin liittyvät patentit ja oikeudet Britannian Imperiumin alueella.
Pystyäkseen paremmin vaikuttamaan parlamentin lakeja säätäviin elimiin ja täten edustaakseen yhtiöidensä etuja, Lawson ja insinööri-keksijä-liikemies Frederick Simms perustivat Englannin Kuninkaallisen Automobiiliklubin (Royal Automobile Club of Britain, RAC).[3]
Lawson ja RAC organisoivat ensimmäisen Lontoo-Brighton retkeilyajon, nimeltään "Emancipation Run" eli Vapatuksen muistopäivän ajo. Tällä 14. päivänä lokakuuta vuonna 1896 järjestetyllä tapahtumalla haluttiin juhlistaa höyrykäyttöisten lokomotiivien aikakaudella säädetyn "Red Flag Actin" kumoamista. Lain kumoaminen helpotti autojen käyttöä yleisessä liikenteessä ja siten lisäsi niiden myyntiä ja valmistusta.[4]
Lawsonin pyrkimyksenä oli saavuttaa ensiaskeleitaan ottavassa brittiläisessä autoteollisuudessa monpoliasema ja tätä silmälläpitäen hän hankki omistukseensa mahdollisimman paljon patenttioikeuksia. Hänellä oli Britannian Imperiumin alueella yksinoikeus valmistaa ja myydä De Dion-Bouton- ja Léon Bollée -ajoneuvoja.
- 1895 Lawson perusti yhden monista syndikaateistaan, British Motor Syndicaten ja tälle siirrettiin mm. aiemmin Simmsin omistamat Daimler Motor Syndicaten oikeudet.[5]
- 1896 Lawson perusti Great Horseless Carriage Co:n, jolle siirrettiin kaikki autojen valmistusta koskevat oikeudet.[6]
- 1896 Lawson perusti yhdessä Adolphe Clément-Bayardin ja Charles Chetwynd-Talbotin kanssa British Automobile Commercial Syndicate Ltd:n, joka hankki omistukseensa Humber Bicycle Companyn.[7] Tämän yhteenliittymän myöhempinä seuraamuksina oli mm. Clément-Bayard-, Talbot- ja Humber-automerkkien synty. Muita hänen tuon ajan yhtiöitään olivat mm. moottoripyöriä valmistanut New Beeston Cycle Co,[8] British Motor Company,[9] British Motor Traction Company,[10] joka syntyi British Motor Syndicaten uudelleenjärjestelyjen yhteydessä sekä Great Horseless Carriage Companyn uudelleenjärjestelyn myötä syntynyt Motor Manufacturing Company,[11]. Lisäksi Lawsonilla oli amerikkalaisen keksijä ja suunnittelija E.J. Penningtonin kanssa yhteisyritys Anglo-American Rapid Vehicle Company.[12] Kaikki nämä yhtiöt toimivat Daimlerin kanssa samoissa tiloissa Englannin Coventryssa. Lawson oli ostanut sieltä ystävänsä ja liikekumppaninsa omistuksessa olleet, entiset puuvillan jalostuslaitoksen rakennukset.
Epäonnistuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajoneuvojen ja moottoreiden tekninen kehitys eteni 1800 – 1900-lukujen taitteessa jättiharppauksin, ja Lawsonin patenttioikeuksien arvo liukeni hetkessä olemattomiin. Lisäksi Lawson haastettiin 1900-luvun alkuvuosina useisiin patentteja koskeviin oikeudenkäynteihin, jotka tuomittiin hänen tappiokseen. Vuonna 1904 Lawson oli oikeudessa syytettynä osakemerkintäpetoksesta ja tästä hän sai vankilatuomion. Lawsonin nimi katoaa Britannian autoteollisuudesta vuonna 1908.[1]
Lawsonin nimi tulee uudestaan esiin, hänen toimiessaan ranskalaisen lentokoneiden valmistaja Louis Blériot:n englantilaisen tytäryhtiön, vuonna 1915 perustetun Blériot Manufacturing Aircraft Company Ltd:n johtajana. Lawson oli hankkiutunut yhtiön johtoon vähän ennen yhtiön julkista listaamista, jolla oli tarkoitus kasvattaa sotatuotantoa. Jotain kuitenkin tapahtui englantilaisen yhtiön johdon ja Blériot:n välillä, koska yhtiön toiminta lakkautettiin jo vuoden 1916 heinäkuussa ja sen johtaja sai syytteen petoksesta. Tämän jälkeen Lawsonin nimi katosi julkisuudesta. Hän kuoli kotonaan, Lontoon Harrow’ssa, vuonna 1925.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Grace's Guide to British Industrial History - Harry Lawson
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - Bartleet's Bicycle Book
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - Motor Car Club
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - 1896 London-Brighton Run
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - British Motor Syndicate
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - Great Horseless Carriage Co
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - Humber
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - New Beeston Cycle Co
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - British Motor Co
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - British Motor Traction Co
- ↑ Grace's Guide to British Industrial History - Motor Manufacturing Co (MMC)
- ↑ Bruce D. Epperson, Peddling Bicycles to America: The Rise of an Industry, McFarland, 2010, ISBN 9780786456239