Gratianus (keisari)

Gratianus kuvattuna Solidus-kolikkoon.

Flavius Gratianus Augustus (18. huhtikuuta/23. toukokuuta 359 – 25. elokuuta 383) oli Länsi-Rooman keisari 375–383. Hän oli Valentinianus I:n ja Severan poika. Hän syntyi Sirmiumissa Pannoniassa. 4. elokuuta 367 hänen isänsä teki hänestä augustuksen. Kun Valentinianus kuoli 17. marraskuuta, armeija teki Gratianuksen velipuolesta Valentinianuksesta keisarin.

Gratianus antoi Valentinianus II:lle ja tämän äidille Justinalle hallittavaksi Italian, Illyrian ja Afrikan. Itse hän piti Gallian. Todellisuudessa valta kuitenkin pysyi Gratianuksen käsissä. Itä-Roomaa taas hallitsi Gratianuksen setä Valens. Hän sai kuitenkin surmansa 9. elokuuta 378 kohtalokkaassa Adrianopolin taistelussa. Itä-Rooman keisarius siirtyi Gratianukselle, mutta hän ei uskonut pystyvänsä puolustamaan laajaa valtakuntaa yksin barbaarien hyökkäyksiltä. Hän nimitti Itä-Rooman keisariksi erään upseerin, Theodosiuksen.

Piispa Ambrosiuksen vaikutuksen alaisena Gratianus kielsi pakanoita harjoittamasta uskontoaan Roomassa. Hän kieltäytyi myös käyttämästä pontifex maximuksen arvoa. Hän poisti myös voitonjumalattaren alttarin Rooman senaatista.

Aluksi Gratianus hallitsi valtakuntaa menestyksekkäästi, mutta ajan myötä hän veltostui ja vietti aikaansa aina enemmän metsästyksen parissa. Gratianus otti joukon alaaneja palvelukseensa ja pukeutui julkisesti skyyttien asuun. Tästä hän sai kansan vihat niskoilleen. Kenraali Magnus Maximus käytti tätä hyväkseen ja kapinoi Gratianusta vastaan. Gratianus vangittiin ja hänet teloitettiin 25. elokuuta 383.

Kirjallisuutta

• Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
• Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2000. ISBN 951-23-4094-1