Fanikunta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Fanikunta eli fandom on jonkin tietyn asian, kuten kirjan, televisiosarjan tai urheilujoukkueen, kannattajista tai siitä pitävistä henkilöistä muodostuva yhteisö tai ryhmä. Tietyn asian fanikuntaan kuuluvat henkilöt voivat fanituksen kohteena olevan asian seuraamisen lisäksi esimerkiksi kirjoittaa (fanitarinat eli fanifiktiot, engl. fanfiction), piirtää tai tehdä videoita fanituksen kohteeseen liittyen. Fanikunnalla voi olla erilaajuisia tapaamisia, joissa tavataan muita samaan fanikuntaan kuuluvia ihmisiä. Tapaamiset voivat vaihdella kokoluokaltaan muutamien samassa kaupungissa asuvan henkilön tapaamisesta suureen tapahtumaan, kuten coniin, jonne saapuu osallistujia eri puolilta maailmaa. Samaan fanikuntaan kuuluvien henkilöiden yhteydenpito on nykyaikana yksinkertaista Internetissä, jossa fanikunnalla voi olla yksi tai useampia omia keskustelufoorumeita. Internet, sosiaalinen media sekä suoratoistopalvelut ovat luoneet faniyhteisölle nykyaikaisen kasvualustan. [1] Jotkut tiettyyn fanikuntaan kuuluvat henkilöt keräilevät fanituksen kohteena olevaan asiaan liittyviä tavaroita tai esineitä.
Fanikunnan ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fanikunnissa ei ole yleisesti johtajaa. Ne voivat haarautua eri alajaostoihin, kuten jalkapallojoukkueiden fanit, kansainväliset fanikunnat sekä maan tai kaupungin sisäiset fanikunnat. Fanikunnalla ja sen jäsenillä voi olla oma nimi - tämä on yleistä etenkin musiikkimaailmassa. Fanikunnan piirteisiin vaikuttavat monet tekijät, kuten fanien affektiivisuus, toiminta, sosiaalisuus sekä yhteisö, fani-identiteetti ja faniuden kytkeytyminen populaarikulttuuriin. Fanikuntaa voi määritellä myös sukupuoli. [2]
Affektiivisuus tarkoittaa yleistä mieltymystä. Lawrence Grossberg määrittää faniksi henkilön, joka on tehnyt affektiivisen sijoituksen hänelle tärkeään asiaan. Myös Henry Jenkinsin viittaa affektiivisuuteen. Affektiiviset kohtaamiset ovat keskeisiä yhteisöön liittoutumisen kannalta ja ylipäätään fanin ja fanikunnan identifioitumisen kannalta, sillä se määrittää sen, kenen kaltainen henkilö haluaa olla.[3]
Henry Jenkinsin faniteoriassa osallisuus on läsnä. Fanikunnassa kokeneemmat fanit siirtävät tietojaan ja taitojaan aloittelijoille, eli fanikunnissa tapahtuu niin sanottua epävirallista mentorointia. Fanikunnissa jäsenet uskovat, että heidän osallisuudellaan on merkitystä sekä he tuntevat keskenään yhteenkuuluvuutta. [4] Fani ei ole vain esimerkiksi sarjaa katsova, vaan hän hankkii tietoa fanituksensa kohteesta. [2] Tällaista tietoa fani voi hakea juuri fanikunnasta epävirallisen mentoroinnin avulla. Lisäksi fanikuntaan kuuluminen voi vahvistaa identiteettiä. Jenkins (1992)[5] peräänkuuluttaa faniyhteisön merkitystä fani-identiteetin omaksumisessa. Faniuteen liittyy siis kollektiivisen identiteetin omaksumista sekä liittoutumista yhteen muiden fanien kanssa.
Erilaisia fanikuntia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Justin Bieber – belieberit [6]
- One Direction – directionerit
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nuorisotutkimusseura nuorisotutkimusseura.fi.
- ↑ a b Kaarina Nikunen: Faniuden aika. Kolme tapausta tv-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa, s. 47, 50. Tampereen yliopisto, 2005.
- ↑ Kaarina Nikunen: Faniuden aika. Kolme tapausta tv-ohjelmien faniudesta vuosituhannen taitteen Suomessa. s. 47-48. Tampereen yliopisto, 2005.
- ↑ Jenkins, Henry: Confronting the Challenges of Participatory Culture: Media Education for the 21st Century. The MacArthur Foundation.
- ↑ Henry Jenkins: Textual Poachers. Television Fans and Participatory Culture. Routledge, 1992.
- ↑ Beliebers justinbieber.fandom.com.