Esa Saarinen
| Esa Saarinen | |
|---|---|
 Esa Saarinen luennoimassa Filosofia ja systeemiajattelu -kurssia Aalto-yliopistossa tammikuussa 2020. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto |
| Väitöstyön ohjaaja | Jaakko Hintikka |
| Instituutti | Aalto-yliopisto |
| Oppilaat |
Pekka Himanen Mauri Ylä-Kotola Heidi Liehu Frank Martela |
| Tutkimusalue | filosofia |
| Tunnetut työt | Imagologies: Media Philosophy |
Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija.[1] Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto),[2] ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021.[3] Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.[2]
Vuonna 1980 Saarinen tuli tunnetuksi ”punktohtorina”[4] Jan Blomstedin kanssa kirjoittamansa kirjan Punk-Akatemia vaikutuksesta. Saarisen julkisuusura jatkui 1980-luvulla muiden kirjojen tukemana: M. A. Nummisen kanssa kirjoitettu Terässinfonia (1981), Epäihmisen ääni (1984) ja Erektio Albertinkadulla (1988). Saarinen levytti myös musiikkia. Vuonna 1984 julkaistiin albumi Filosofia (mukaan lukien laulu Poikarakkaus), jonka kappaleiden sävellyksistä vastasi valtaosin Paajanen ja teksteistä Saarinen itse.lähde? Saarinen myös palkittiin opetusansioistaan Helsingin yliopiston Eino Kaila -palkinnolla. Saarinen auttoi julkisuuteen ohjaamansa, itsensä tapaan poikkeuksellisen nuorena väitelleet filosofian tohtorit Heidi Liehun ja Pekka Himasen[5]. Vuonna 1994 ilmestynyt Imagologies: Media Philosophy (yhdessä Mark C. Taylorin kanssa) on Saarisen kansainvälisesti tunnetuin teos. Imagologies käsitteli postmodernin kulttuurin mediafilosofiaa. Vuonna 1994 ilmestyi myös WSOY:n kustantaman lukion filosofian oppikirjan Filosofia ensimmäinen painos. Kyseessä oli aikaansa nähden tyyliltään epätyypillinen oppikirja, jossa oli mm. lyhyitä tekstinpätkiä ja koristeellisia kirjasimia.[6]
Yritysmaailmassa Saarinen on toiminut muun muassa Nokian ja Marimekon valmentajana ja konsulttina. Saarinen on mukana myös Ensio Miettisen perustaman Enston hallituksessa. Yksi työmuoto on vuodesta 1995 lähtien ollut Pafos-seminaari, jossa eritaustaiset ihmiset pohtivat elämänkäsitystään Saarisen johdolla. Saarinen sijoittui yhdeksänneksi Suomen Thinkers 20 -listalla Nordic Business Report -lehden valitessa Suomen suurimpia bisnesajattelijoita elokuussa 2012.[7]
Saarinen on naimisissa Pipsa Pallasvesan kanssa. Pariskunnalla on kaksospojat.[8] Saarisen oppilaita ovat olleet muiden muassa Pekka Himanen, Heidi Liehu ja Mauri Ylä-Kotola.
Saarista puukotettiin 5. maaliskuuta 2014 Espoossa sijaitsevan Aalto-yliopiston Dipoli-rakennuksen edustalla. Poliisi otti murhan yrityksestä epäiltynä kiinni 21-vuotiaan miehen.[9] Puukottajaa ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, sillä mielentilatutkimuksen mukaan hän oli syyntakeeton, ja hänet määrättiin tahdosta riippumattomaan hoitoon oikeuspsykiatriseen sairaalaan.[10]
Vuonna 2023 Esa Saarinen toimi vastaväittäjänä Lauri Törhösen väitöstilaisuudessa Lapin yliopistossa, puoltaen Törhösen kohua herättäneen väitöskirjan hyväksymistä. [11].
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Blomstedt, Jan & Saarinen, Esa: Punk-akatemia: Kirjallinen pamfletti. (Soundi-kirja 10) Pirkkala: Lehtijussi, 1980. ISBN 951-639-003-X
- Numminen, M. A. & Saarinen, Esa: Terässinfonia. Espoo: Weilin + Göös, 1981. ISBN 951-35-2634-8
- Sartre: Pelon, inhon ja valinnan filosofia. (Soundi-kirja 19) Tampere: Fanzine, 1983. ISBN 951-9287-02-7
- Heinämaa, Sara & Saarinen, Esa: Olennainen nainen: Naiskuvan filosofiset perusteet. WSOY, 1983. ISBN 951-0-12137-1
- Epäihmisen ääni. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12695-0
- Filosofia. Vaaralliset levyt, 1984.
- Saarinen, Esa & Alanen, Lilli & Niiniluoto, Ilkka (toim.): Rakkauden filosofia. Helsinki: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12168-1
- Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-22838-9
- Lumme, Terhi & Saarinen, Esa (toim.): Todennäköisiä tutkielmia: Ilkka Niiniluodon 40-vuotispäivän kunniaksi. (Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 1/1986) Helsinki: Helsingin yliopisto, 1986. ISBN 951-45-3919-2
- Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa (toim.): Vuosisatamme filosofia. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-12166-5
- Jörn Donner. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14571-8
- Erektio Albertinkadulla: Kansallis-filosofinen puheenvuoro. WSOY, 1988. ISBN 951-0-15410-5
- Miettinen, Ensio & Saarinen, Esa: Muutostekijä. Helsinki: WSOY, 1990 (5. painos 1992). ISBN 951-0-16376-7
- Filosofia. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19152-3
- Imagologies: media philosophy (Mark C. Taylorin kanssa). 1994.
- Poppamies. (Curt Lindströmin ja Antero Raevuoren kanssa) WSOY, 1995. ISBN 951-0-20829-9
- Symposium. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22474-X
- Saarinen, Esa & Lonka, Kirsti: Muodonmuutos: Avauksia henkiseen kasvuun. Helsinki: WSOY, 2000 (3. painos 2005). ISBN 951-0-24977-7
- Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa: Nykyajan filosofia. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26207-2
- Saarinen, Esa: E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta. Helsinki: WSOY, 2022. ISBN 978-951-0-48855-3
- Saarinen, Esa: Kyse on sinusta : E. Saarisen ajatuksia elämästä, rakkaudesta ja ajattelun ajattelusta, osa 2. Helsinki: WSOY, 2023. ISBN 978-951-0-49142-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuka kukin on 2003, s. 867–868. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ a b Esa Saarinen Hyvinkääläisiä kirjailijoita
- ↑ Luoma-aho, Veera: Esa Saarinen piti viimeisen luentonsa Aalto-yliopiston professorina. Helsingin Sanomat 31.3.2021.
- ↑ Punktohtori Esa Saarinen YLE Elävä Arkisto
- ↑ Rämö, Aurora: Maaginen hohde Ylioppilaslehti. 18.5.2014. Viitattu 3.6.2014.
- ↑ Filosofia! K1, Esa Saarinen, Sanoma Pro Oy | Booky.fi www.booky.fi. Viitattu 29.8.2022.
- ↑ Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta. Nordic Business Report, Elokuu 2012, s. 42–54. Jyväskylä: Nordic Business Forum, Serus Media. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 10.8.2012.
- ↑ Ennakoi ongelmat. Iltalehti 2006.
- ↑ Professori Esa Saarista puukotettiin – epäillään suunnitelluksi teoksi Yle Uutiset. 5.3.2014. Viitattu 12.2.2016.
- ↑ Esa Saarisen puukottaja jäi ilman tuomiota Iltalehti. 19.12.2014. Viitattu 12.2.2016.
- ↑ Yle: Vastaväittäjä esittää Lauri Törhösen kohua herättäneen väitöskirjan hyväksymistä Iltasanomat. 6.12.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Martela, Frank & Järvilehto, Lauri & Kenttä, Peter & Korhonen, Jaakko (toim.): Esa Saarinen: Elämän filosofi. Helsinki: Aalto-yliopisto, 2013. ISBN 978-952-60-5226-7 Teoksen verkkoversio (PDF).
- Pihlström, Sami: Filosofin käytännöt. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-129-4
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Esa Saarisen kotisivut.
- Esa Saarinen. 375 humanistia 12.6.2015. Helsingin yliopisto.
- Punktohtori Esa Saarinen. Ylen Elävä arkisto.
- Kivinen, S. Albert: Filosofiaa massoille. Helsingin Sanomat 25.5.1994.
- Saarinen, Esa hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
