Eric Castrén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eric Castrén
Henkilötiedot
Syntynyt14. heinäkuuta 1732
Paltamo
Kuollut21. joulukuuta 1787 (55 vuotta)
Kemi
Kansalaisuus ruotsi
Ammatti kirkkoherra
Vanhemmat Matthias Castreen ja Helena Albogius
Puoliso Brita Helena Elfving ja Catarina Elisabet Keckman
Lapset Catarinan lapset; Mattias Eriksson Castrén; Samuel Castrén; Ericus Erici Castrén; Catarina Christina Castrén; Elisabet Margareta Castren; Hedvig Sofia Castrén; Maria Helena Castrén; Kristian Ericsson Castrén; Jakob Eriksson Castrén; Zacharias Castrén ja Ulrika Magdalena Castrén
Sukulaiset Castrén suku

Eric Castrén (14. heinäkuuta 1732 Paltamo – 21. joulukuuta 1787 Kemi) oli valistushenkinen pappi, joka toimi mm. Kemin kirkkoherrana.[1]

Castrénin vanhemmat olivat Kajaanin pormestari ja kihlakunnan vouti Matias Castrenius, myöh. Castreen (1693–1771) ja hänen ensimmäinen puolisonsa Helena Albogius. Hän pääsi ylioppilaaksi Turussa 1748 ja valmistui filosofian maisteriksi 1754. Castrén vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1755.[1]

Turun akatemiassa opiskellessaan Eric Castrén laati talousopin professorin Pehr Kalmin ohjauksessa väitöskirjan Öfver Kajanaborgs län, jossa kuvattiin Kajaanin kaupungin sekä Paltamon ja Sotkamon pitäjien historiaa ja taloudellisia oloja. Papiksi vihkimisen jälkeen Castrén sai 1755 viran kotipitäjänsä Paltamon kirkkoherran apulaisena. Tämän jälkeen hän toimi Pohjanmaan jalkaväkirykmentissä pataljoonansaarnaajana vuodesta 1759 sekä Pudasjärven kirkkoherrana vuodesta 1762. Kemin kirkkoherran virkaan hänet nimitettiin vuonna 1785. Castrénista tuli lääninrovasti 1786 ja hän oli saarnaajana pappeinkokouksessa Kokkolassa 1784.[1]

Castrén kirjoitti tutkielman myös Pudasjärven pitäjästä, mikä julkaistiin H.G. Porthanin lehdessä Tidningar utgifne af et Sällskap i Åbo vuonna 1776. Papintoimensa ohessa Pudasjärvellä Castrén otti osaa suuren pitäjänsä elinkeinojen edistämiseen ja vaikutti poronhoidon vakiintumiseen talonpoikaiston keskuudessa.[2]

Eric Castrén oli naimisissa 1763–1784 Pudasjärven kirkkoherran Samuel Keckmanin tyttären Katarina Elisabet Keckmanin (k. 1784) kanssa ja vuodesta 1786 Oulun kappalaisen Jakob Elfvingin tyttären Brita Helena Elfvingin (k. 1817) kanssa tämän ensimmäisessä avioliitossa. Hänen poikiaan olivat Kemin kirkkoherra, teologian tohtori Matthias Castrén (1764–1845), Utsjoen kirkkoherra Samuel Castrén (1765–1797), Alatornion kirkkoherra Erik Castrén (1771–1846), Rovaniemen kirkkoherra Kristian Castrén (1779–1825), Evijärven kappalainen Jakob Castrén (1781–1816) ja Säräisniemen kappalainen Zachris Castrén (1782–1818).[1]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Historisk och oeconomisk beskrifning öfwer Cajanaborgs-län, med wederbörandes tilstädielse, under oeconomiae professorens och Kongl. Sv. Wettensk. Academiens ledamots herr Pehr Kalms inseende, för magister krantsens ärhällande, til almänt ompröfwande framgifwen i Åbo Academ. öfre sal, den 13. Junii 1754. Af Eric Castrèn, Österbotninge. Åbo, tryckt hos directeuren och kongl. boktr. i stor-förstendömet Finland, Jacob Merckell, 1754

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Kotivuori, Yrjö: Erik Castrén. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 13.11.2016.
  2. ↑ Jouko Vahtola: Castrén, Eric (1732−11787) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eric_Castrén&oldid=22586573”