Elisabet (Raamattu)
Elisabet (kreik. Ἐλισάβετ, hepr. אֱלִישֶׁבַע / אֱלִישָׁבַע, Elišéva, arab. أليصابات, Alyassabat) oli Luukkaan evankeliumin mukaan Sakariaan vaimo ja Johannes Kastajan äiti.
Raamatun kertomus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luukkaan evankeliumin mukaan Elisabet oli Aaronin jälkeläinen.[1] Hän ja hänen miehensä olivat "hurskaita Jumalan edessä, vaeltaen kaikissa Herran käskyissä ja säädöksissä nuhteettomina"[2], mutta jäivät pitkäksi ajaksi lapsettomiksi.[3]. Kun Sakarias, joka oli pappi, suoritti tehtäviään Jerusalemin temppelissä, arkkienkeli Gabriel ilmestyi hänelle[4] ja ilmoitti:
»Älä pelkää, Sakarias, sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. Sillä hän on oleva suuri Herran edessä, viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta.[5]»
Sakarias ihmetteli, miten se oli mahdollista, sillä he molemmat olivat hyvin vanhoja. Sakariaan epäuskon vuoksi enkeli Gabriel ilmoitti hänelle, että hän tuli mykäksi, kunnes lapsi oli syntynyt. Suoritettuaan tehtävänsä temppelissä Sakarias palasi kotiinsa.[6]
Pian tämän jälkeen Elisabet tuli raskaaksi, mutta piti asian salassa viisi kuukautta sanoen vain:
»Näin on Herra tehnyt minulle näinä päivinä, jolloin hän katsoi minun puoleeni poistaakseni minusta ihmisten ylenkatseen.[7]»
Elisabetin raskausajan kuudentena kuukautena enkeli Gabriel ilmestyi myös hänen sukulaiselleen Marialle, joka oli neitsyt mutta kihlattu Joosefille, että hänkin saisi pojan, jolle hänen oli annettava nimi Jeesus. Saatuaan tietää, että hänen sukulaisensa Elisabet oli kuudetta kuukautta raskaana Maria matkusti hänen luokseen Juudean vuoristoseudulle[8], todennäköisesti Hebroniin.[9]
Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, lapsi hypähti hänen kohdussaan ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä. Tällöin hän lausui seuraavan tervehdyksen:
»Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä. Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni. Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani. Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta.[10]»
Tähän Maria vastasi ylistyksellä[11], joka tunnetaan Marian kiitosvirtenä (Magnificat). Maria vietti Sakariaan ja Elisabetin luona noin kolme kuukautta.[12]
Enempää ei Elisabetista Raamatussa kerrota. Johanneksen kerrotaan kuitenkin "vahvistuneen hengessä" ja olleen erämaassa siihen saakka, kunnes hän aloitti julkisen toimintansa.
Matthew Henryn mukaan Maria tiesi, että Elisabetille oli tulossa lapsi, mutta mikään ei viittaa siihen, että Elisabetille olisi kerrottu Marian olevan valittu Messiaan äidiksi, ja niinpä mitä hän näyttääkin asiasta tienneen, oli tullut jumalallisena ilmoituksena, mikä suuresti rohkaisi Mariaa.[13]
Elisabet apokryfikirjoissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elisabet mainitaan myös muutamissa Uuden testamentin apokryfikirjoissa, erityisesti Jaakobin protoevankeliumissa. Sen mukaan Sakarias olisi murhattu pian Johanneksen syntymän jälkeen, mutta Elisabet piileksi poikansa kanssa autiomaassa.[14][15]
Elisabet pyhimyksenä ja muistopäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katolisessa pyhimyskalenterissa Elisabetin muistopäivä on 5. marraskuuta, mutta sitä vietetään vain paikallisesti.[16]
Ortodoksisessa kirkossa Elisabetin ja hänen miehensä Sakariaan yhteistä muistopäivää vietetään 5. syyskuuta.[17] Myös joissakin luterilaisissa kirkoissa kuten amerikkalaisessa Missouri-synodissa Sakariaan ja Elisabetin muistopäivä on 5. syyskuuta.
Sakarias ja Elisabet mainitaan myös rukouksissa, jotka ortodoksisessa kirkossa luetaan avioliittoon vihittäessä: "Osoittaessasi suosiotasi Sakariaalle ja Elisabetille sinä teit heidän pojastaan edelläkävijän..." sekä edelleen: "Siunaa heidät, Herra, meidän Jumalamme, niin kuin siunasit Sakariaan ja Elisabetin."[18]
Elisabet islaminuskossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elisabet on kunnoitettu henkilö myös islamin piirissä.[19] Toisin kuin Sakariasta, häntä ei kuitenkaan mainita nimeltä Koraanisa, mutta häneen viitataan, ja islamilainen perimätieto tuntee hänen nimensä arab. أليصابات, Alyassabat).
Muslimit kunnioittavat häntä viisaana, hurskaana ja uskovaisena, jonka Allah korotti korkeaan asemaan hänen sukulaisensa Marian tavoin.[19] Myös islamilaisen käsityksen mukaan hän kuului Amramin perhekuntaan ja olleen profeetta ja pappi Aaronin jälkeläinen.
Sekä Sakarias että Elisabet olivat hurskaita ja hyvin velvollisuudentuntoisia. He olivat kuitenkin hyvin vanhoja eikä heillä ollut poikaa. Tämän vuoksi Sakarias usein rukoili poikaa,[20] ei vain siksi, koska hän halusi lapsen, vaan hän rukoili myös yhteisönsä puolesta, sillä se tarvitsi sanansaattajaa, Jumalan miestä, joka huolehtisi jumalanpalveluksesta Sakariaan jälkeen.[21]
Jumala paransikin Elisabetin hedelmättömyydestä ja heille synty poika, Johannes Kastaja, josta tuli profeetta.[22] Koraanissa Sakarias, hänen vaimonsa ja Johannes mainitaan Jumalan nöyrinä ja esimerkillisinä palvelijoina.[20]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Luuk. 1:5
- ↑ Luuk. 1:6
- ↑ Luuk. 1:7
- ↑ ,Luuk. 1:8–12
- ↑ Luuk. 1:13–15
- ↑ Luuk. 1:16–23
- ↑ Luuk. 1:24–25
- ↑ Luuk. 1:39–40
- ↑ Treasury of Scripture Knowledge tsk.scripturetext.com. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ Luuk. 1:41–45
- ↑ Luuk. 1:46–55
- ↑ Luuk. 1:56
- ↑ Matthew Henry's Whole Bible Commentary mhcw.biblecommenter.com. Arkistoitu 19.9.2011. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ ”Jaakobin protoevankeliumi XXII-XXIII”, Apokryfiset evankeliumit, s. 23. Suomentanut Johannes Seppälä. Ortokirja, 1980. ISBN 951-95564-9-4
- ↑ Infancy Gospel of James, XXII-XXIII earlychristianwritings.com. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ Pierre Pierrard: Dictionnaire des prénoms et des saints, s. 69–70. Larousse, 1974. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste ranskaksi
- ↑ Sakarias Johannes Edelläkävijän isä ortodoksi.net. Viitattu 14.10.2014.
- ↑ Avioliiton mysteerio ortodoksi.net. Viitattu 9.10.2014.
- ↑ a b Women in the Qur'ān, Traditions, and Interpretation, s. 68–69. Oxford University Press, 1994.
- ↑ a b Koraani, 21. suura, jakeet 89–90 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lives of the Prophets, Leila Azzam, Zacharias and John
- ↑ Koraani, 19. suura, jae 12 (Arkistoitu – Internet Archive)