Elisa (profeetta)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Profeetta Elisa.

Elisa (hepr. ‏אֱלִישָׁע‎, Eliša) oli israelilainen profeetta, joka Raamatun mukaan eli 800-luvulla eaa. Hän oli Safatin poika ja profeetta Elian seuraaja.

Raamatussa hänet mainitaan ensimmäisen kerran, kun Jumala antaa Elialle tehtävän ja lupauksen:

»Israelin kuninkaaksi voitele Jehu, Nimsin poika, ja seuraajaksesi profeetan tehtävään Elisa, Safatin poika, joka asuu Abel-Meholassa.
Jos joku pääsee pakoon Hasaelin miekkaa, hänet tappaa Jehu, ja jos joku pääsee Jehun miekkaa pakoon, hänet tappaa Elisa.[1]»

Elisa lähetti erään oppilaistaan voitelemaan Jehun Israelin kuninkaaksi. Kapinassa saivat surmansa sekä Israelin kuningas Joram että Juudean kuningas Ahasja.

Toisessa kuninkaiden kirjassa[2] kerrotaan monista Elisan ihmeteoista:

  • Joen vesien jakaminen kahtia Mooseksen tavoin
  • Jerikon vesien puhdistaminen
  • 42 pojan kiroaminen, jotka karhut raatelivat kuoliaiksi
  • Israelin ja Juudean sotavoitto Moabista
  • Sunemilaisen lesken öljyn monistaminen
  • Kuolleista herättäminen
  • Myrkyllisen ruoan puhdistaminen
  • Sadan miehen ruokkiminen kahdellakymmenellä leivällä
  • Aramin kuninkaan sotapäällikön parantaminen pitaalista
  • Uponneen kirveen nousu pintaan itsestään
  • Aramilaisten sotilaiden sokaiseminen

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]