Eero Järnefeltin alttaritaulumaalaukset
Eero Järnefelt (1863–1937) maalasi kuusi alttaritaulua, jotka sijaitsevat nykyään Keuruun uudessa kirkossa, Jyväskylän Taulumäen kirkossa, Liedon kirkossa, Raahen kirkossa sekä Helsingin Johanneksen kirkossa.
Ristiinnaulittu ja Getsemane Keuruun uudessa kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1889 alkoi Keuruun uuden kirkon rakentaminen. Sinä kesänä kauppias Edvard Damstén ilmoitti lahjoittavansa kirkkoon alttaritaulun, ja myös maanviljelijä H. Jokela tilasi sellaisen. Molemmat tilattiin Eero Järnefeltiltä. Idea kahdesta eri maalauksesta tuli kirkon suunnittelijalta arkkitehti Theodor Granstedtilta. Järnefelt oli tavannut arkkitehdin. Niinpä ajatus toteutettiin.
Damsténin tilaama Ristiinnaulittu tai Kristus ristillä tuli ylemmäksi ja Jokelan tilaama predellataulu Getsemane tai Enkeli ilmestyy Kristukselle Getsemanessa sen alapuolelle ikään kuin jalustaksi ylemmälle alttaritaululle. Molempia aiheita oli käytetty alttaritauluissa paljon. Moniosaisten taulujen käyttö alkoi olla harvinaista. Keuruu edusti aiheidensa puolesta perinteistä valintaa verrattaessa Järnefeltin myöhemmin maalaamiin alttaritauluihin.[1][2]
Ristiinnaulitsemisen aikana on ollut täydenkuun aika, mikä on nähtävillä Kristus ristillä -taulussa.[3]
Järnefelt maalasi taulut pääosin Pariisissa 1889–1891. Vuodesta 1892 mainittuja alttaritauluja on voitu katsella Keuruun kirkossa.[1]
Jeesus ja veteen vajoava Pietari Jyväskylän Taulumäen kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jyväskylän kaupunkiseurakunnan tilaama taulu Jeesus ja veteen vajoava Pietari tulikin maaseurakunnan Taulumäen kirkkoon. Jyväskyläläinen kauppaneuvos, patruuna Julius Johnson vaimoineen oli lahjoittanut Jyväskylän kirkkoon suunniteltua alttaritaulua varten 5 000 markkaa ja seurakunta tilasi taulun. Järnefelt maalasi taulun Jeesus ja veteen vajoava Pietari tai Kristus käy veden päällä vuonna 1892.
Jos Keuruun maalaukset edustivat perinteistä, Jyväskylään suunniteltu oli uutta tyyliä. Päähenkilöt Jeesus ja Pietari tulevat selvästi esille, kun taas opetuslasten käyttämä purjealus sulautuu tummaan taustaan. Kristillisessä taiteessa perinteisenä tyylinä oli taustan häivyttäminen. Taulun sijoituspaikkaan tuli taustalta ikkunavalo. Valo huononsi alttaritaulun näkymät, samoin talvipimeys ennen kirkon sähkövaloja. Kirkkoneuvosto piti maalausta liian tummana ja aihettaan liian vapaasti lähestyvänä, joten se palautettiin Järnefeltille. Jyväskylän kirkon alttaritaulun hankinta vaati paljon työtä ja monenlaista neuvottelua.
Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherra Karl Abiel Heikel kirjoitti kahdesti Järnefeltille kysyen mahdollisuutta ostaa kaupunkiseurakunnan hylkäämä teos. Patruuna Johnson oli myös hankinnan takana. Niinpä alttaritaulu saatiin ja sijoitettiin 1893 maaseurakunnan vanhaan kirkkoon. Vuonna 1885 valmistunut puukirkko kuitenkin tuhoutui lämmityslaitteista syttyneessä tulipalossa tammikuussa 1918. Alttaritaulu saatiin pelastetuksi tulipalosta ja sijoitettiin nykyiseen, vuonna 1929 valmistuneeseen Taulumäen kirkkoon.[4][2]
Jeesus ja aviorikoksesta tavattu nainen Liedon kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Jeesus ja langennut nainen
Littoisten verkatehtaan patruuna Louis Schnitt aikoi lahjoittaa Liedon kirkkoon alttaritaulun vaimonsa muistoksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi 1896 Schnittin tarjoomuksen. Aihe-ehdotuksia tuli, mutta kapean tilan vuoksi aihe jätettiin tulevan taiteilijan harkittavaksi. Albert Edelfelt oli maalannut luonnoksen, muttei kiireidensä vuoksi ehtinyt toteuttaa hanketta ennen kuolemaansa.
Victor Westerholm tiedusteli vuoden 1906 alussa Järnefeltiltä, kiinnostaisiko tätä maalaustehtävä Liedon kirkkoa varten. Järnefelt oli valmis tehtävään, ja aiheeksi tuli Jeesus ja aviorikoksesta tavattu nainen. Järnefeltin aihevalinta jäi arvoitukseksi. Valmis taulu oli aluksi esitteillä Turussa. Nimimerkki Pix kehui Turun Sanomissa olleessa pitkässä artikkelissa taulua maalauksellisin sanoin. Kehujen jälkeen tosin tuli kritiikkiäkin. Liedon kirkkoon alttaritaulu kiinnitettiin vuonna 1908.[2]
Heräävä toivo Raahen kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raahen kirkko valmistui vuonna 1912. Suunnittelija Josef Stenbäckin ajatuksissa oli alusta asti tila alttaritaulua varten. Vuonna 1922 perustettiin ompeluseura, jonka tuotto viiden vuoden ajan käytettiin alttarimaalausta varten. Puolet maalauksen hinnasta saatiin kokoon. 15-jäseninen toimikunta perustettiin 1912 ajamaan alttaritauluasiaa. Päädyttiin maalaamista ehdottaa Eero Järnefeltille. Merikaupungille ajateltiin sopivan meriaiheinen taulu. Tammikuussa 1925 paikallislehti kertoikin edelliskesäisestä tehtävänannosta taiteilija Järnefeltille ja aiheeksi lehti kertoi valitun ”Jeesus asettaa myrskyn”.
Roomasta Järnefelt löysi riittävän suuren ja lujan kankaan, jonka kanssa hän matkusti Italiasta Pariisiin. Sieltä löytyi riittävän suuri ateljee, jossa Heräävä toivo maalattiin, ja se valmistui vuonna 1926. Taulun koko on 5,40 x 3,70 metriä. Malleina oli kolme Välimeren kalastajaa. Loput olivat Helsingin yliopiston taideopiskelijoita ja voimistelulaitoksen henkilöitä.
Saulin kääntyminen Helsingin Johanneksen kirkossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johanneksen kirkon alttaritauluhanke pantiin vireille 1890-luvulla. Albert Edelfelt voitti kilpailutuksen kahdella teoksellaan 1892, mutta jury valitsi Felix Frangin ehdotuksen Korsfästelsen, Ristiinnaulittu. Kuitenkin monien vaiheiden jälkeen alttaritaulu tilattiin Eero Järnefeltiltä 1931 ja vihittiin käyttöön 1932.
Järnefeltin jäämistössä on ollut merkkiteosten kuvien joukossa valokuva Vincenzo Camuccin (1771–1844) maalaamasta alttaritaulusta Saulin kääntyminen. Taulu on Roomassa Paavalin kirkossa Basilica di San Paolo fuori le Murassa. Vertailtaessa Camuccin ja Järnefeltin tauluja, huomataan paljon yhtymäkohtia: sommittelussa, hevosessa, maassa makaavassa Saulissa, roomalaisessa sotilasasussa. Kristus taivaalla taas on erilainen ja henkilöitä Järnefeltillä on vähemmän. 300 vuotta ennen Camuccia oli Rafaelin oppilas tehnyt Vatikaaniin Galleria degli Arazziin samanaiheisen gobeliinin. Saulin asento on sama ja Kristus kiitää taivaalta. Molemmat ovat olleet esikuvia Järnefeltille. Järnefeltin taulu edusti eurooppalaista perinnettä. Vihittäessä alttaritaulu käyttöön kutsuvieraana ollut liki 70-vuotias taiteilija Järnefelt totesi, että ”40 vuotta alttarimaalauksen parissa ei ole mennyt hukkaan”.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Eero Järnefelt ja hänen aikansa 1863-1937, Wennervirta, Ludvig, Otava 1950.
- ↑ a b c d Taiteilijan tiellä: Eero Järnefelt : 1863-1937. Leena Lindqvist (toim.), Otava 2002.
- ↑ Suurkeuruu
- ↑ Jyväskylän seurakunta Kiinteistöpalvelut