Dziga Vertov
Dziga Vertov | |
---|---|
Vertov vuonna 1913 |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | David Abelevitš Kaufman |
Syntynyt | 2. tammikuuta 1896 Białystok, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 12. helmikuuta 1954 (58 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
Ohjaaja | |
Taiteilijanimet |
Denis Arkadevitš Kaufman Денис Аркадьевич Кауфман Denis Abramovitš Kaufman Денис Абрамович Кауфман |
Tunnetuimmat ohjaukset |
Mies ja elokuvakamera Elokuvasilmä |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Dziga Vertov (ven. Дзига Вертов, syntyjään David Abelevitš Kaufman ven. Давид Абелевич Кауфман; 2. tammikuuta 1896 (J: 21. joulukuuta 1895) Białystok, Venäjän keisarikunta – 12. helmikuuta 1954 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuva- ja uutiskatsausohjaaja. Hänen veljensä Boris Kaufman ja Mihail Kaufman työskentelivät myös elokuva-alalla. Vertov myöhemmin venäläisti etunimensä ja patronyyminsä Denis Arkadevitšiksi.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]David Abelevitš Kaufman syntyi juutalaistaustaiseen perheeseen Białystokissa, Puolassa . Kaufman venäläisti juutalaisen nimensä Davidin ja patronyymin Abelevitšin muotoon Denis Arkadievitš vuoden 1918 tienoilla[2].
Kaufman opiskeli Białystokissa musiikkia, kunnes hänen perheensä muutti Moskovaan vuonna 1915 pakoon saksalaisten hyökkäystä.[3] Moskovassa Vertov opiskeli psykoneurologisessa instituutissa, kunnes vuonna 1918 Moskovan elokuvakomiteaan kuuluva Kaufmanin opiskelutoveri Mihail Koltsov kutsui hänet tekemään viikoittaista kinonedeljaa eli neuvostouutiskatsausta. Tällä välin Kaufman muutti nimensä Dziga Vertovksi[4]
Samaan työryhmään kuuluivat Lev Kulesov ja Eduard Tissé, josta tuli myöhemmin Sergei Eisensteinin kuvaaja. He perustivat todellisuuteen vannovien elokuvantekijöiden, kinokkien, ryhmän, joka arvosteli kärkkäästi näytelmäelokuvia, joihin lukeutuivat myös Eisensteinin elokuvat.[5]
Vuosina 1922–1925 Vertov julkaisi yhteensä 23 Kino-Pravdaa (Pravda-lehden elokuvallinen vastine) ja 55 numeroa Elokuvakalenteria 1923–1925.[6]
Ensimmäinen täysimittainen kinokkidokumenttielokuva, Elokuvasilmä, valmistui vuonna 1924. Kuvauksia valmisteltiin ennakolta vähän, jotta tapahtumat taltioituisivat mahdollisimman aitoina. Dokumenttielokuvan henkilöt eivät myöskään saaneet huomata olevansa kuvauksen kohteina.[6]
Vuonna 1925 Vertov valmisti uutiskatsauksen Lenin kuoleman yksivuotispäivälle nimeltä Leniniläinen kinopravda no 21.[5] Seuraavana vuonna Moskovan kaupunginvaltuusto tilasi Vertovilta elokuvan, jossa kuvattaisiin valtuuston aikaansaannoksia positiivisessa valossa. Vaalimainoselokuva Eteenpäin neuvosto! valmistui vuonna 1926. Maailman kuudennes -elokuvan jälkeen Vertov ajautui erimielisyyksiin Sovkino-studion johtajan kanssa ja sai potkut tammikuussa 1927.[3]
Dziga Vertov siirtyi Ukrainan Vufku-elokuvastudiolle, missä hänen ensimmäinen työnsä oli Yhdestoista vuosi (1928). Seuraavana vuonna valmistui Mies ja elokuvakamera, jonka käsikirjoitusta Vertov oli aloitellut ollessaan Sovkinolla töissä.[3]
Vertovin elokuva, Kolme laulua Leninistä, valmistui vuonna 1934. Elokuva julkaistiin uudelleen muokattuna vuonna 1938: uutta materiaalia lisättiin ja poliittisesti epäilyttävät henkilöt poistettiin.[3]
Ohjaustyöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Elokuvasilmä (Кино-глаз, 1924)
- Leniniläinen kinopravda (1925)
- Maailman kuudennes (Шестая часть мира, 1926)
- Eteenpäin neuvosto! (1926)
- Yhdestoista vuosi (Одиннадцатый, 1928)
- Mies ja elokuvakamera (Человек с киноаппаратом, 1929)
- Innostus (Энтузиазм, 1930)
- Kolme laulua Leninistä (Три песни о Ленине, 1934)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ MacKay, John: The “Spinning Top” Takes Another Turn: Vertov Today Kinokultura. 8.4.2005. Viitattu 17. toukokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Early Soviet Cinema; Innovation, Ideology and Propaganda by David Gillespie Wallflower Press London 2005, s. 57
- ↑ a b c d MacKay, John: Dziga Vertov: 1896-1954 yale.edu. Arkistoitu 18.6.2010. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ Documentary Film: A Very Short Introduction: A Very Short Introduction by Patricia Aufderheide; Oxford University Press, 28 November 2007, s. 37
- ↑ a b Dawson, Jonathan: Dziga Vertov Senses of Cinema. Viitattu 31.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b Kodin suuri tietosanakirja 15, s. 9. Weilin+Göös, 1980. ISBN 951-35-1286-X
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- MacKay, John: Dziga Vertov : Life and work : Volume 1 : 1896-1921. Brighton : Academic Studies Press, 2018. ISBN 9781618117342.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dziga Vertov Elonetissä.
- Dziga Vertov Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- The Kinonedelja (Kino-Week) newsreels constitute the first films of Dziga Vertov (Arkistoitu – Internet Archive)