Blekingen lääni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Blekingen lääni
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi
Maakunta Blekinge
Maakäräjät Blekingen läänin maakäräjät
Pääkaupunki Karlskrona
Perustamisvuosi 1683
Hallinto
 – Maaherra Berit Andnor
Pinta-ala
 – Maa 2 931,33 km²
Väkiluku 152 979
 – Väestötiheys 52,2 as./km²
Symbolit
 – Läänikirjain K
 – Läänikoodi 10
Tilastotietojen lähteenä Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta 31.12.2011[1] ja maapinta-alan 1.1.2012.[2]









Blekingen lääni[3] (ruots. Blekinge län) sijaitsee Ruotsin etelärannikolla kaakkoisella Götanmaalla. Läänin pääkaupunki on Karlskrona. Blekingen läänissä toimii Blekingen läänin maakäräjät. Valtiopäivävaaleissa se muodostaa Blekingen läänin vaalipiirin.

Lääni on alueeltaan täsmälleen sama kuin Blekingen maakunta, ja lääni käyttää samaa vaakunaa kuin maakuntakin. Pinta-alaltaan Blekinge on Ruotsin pienin lääni ja väkiluvultaan kolmanneksi pienin lääni. Pohjoisessa se rajoittuu Kronobergin lääniin ja Kalmarin lääniin. Lännessä rajanaapurina oli aiemmin Kristianstadin lääni, nykyään Skånen lääni.

Vuonna 2007 läänissä oli 318,88 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,8 prosenttia läänin maapinta-alasta.

Läänijaon kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blekinge kuului keskiajalla Tanskalle, mutta se liitettiin Ruotsiin Roskilden rauhassa vuonna 1658. Tuon jälkeen Blekinge kuului Kristianstadin lääniin vuoteen 1680, jolloin se liitettiin Kalmarin lääniin. Vuonna 1683 perustettiin nykyinen Blekingen lääni, jonka rajat ovat siitä lähtien olleet ennallaan.

Vuonna 1658 Blekingessä oli kolme kaupunkia:

Kihlakuntia oli tuolloin neljä:

Jo vuonna 1639 Jämshögin pitäjä (sisältäen myös Kyrkhultin) oli siirretty Listerin kihlakuntaan Kristianstadin lääniin kuuluneesta Villandin kihlakunnasta. Edellä mainittujen kaupunkien lisäksi perustettiin Karlshamn vuonna 1664. Kristianopel lakkautettiin 1677 ja Ronneby 1680, jolloin Karlskrona sai kaupunkioikeudet. Ronneby sai kaupunkioikeutensa takaisin vuonna 1882.

  • Blekingen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1863.
    Blekingen kihlakunnat ja pitäjät vuonna 1863.
  • Blekingen pitäjät vuonna 1863. Tämän jälkeen suoritetut pitäjien jakamiset on merkitty vuosilukujen kera karttaan.
    Blekingen pitäjät vuonna 1863. Tämän jälkeen suoritetut pitäjien jakamiset on merkitty vuosilukujen kera karttaan.
  • Blekingen kunnat vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen.
    Blekingen kunnat vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen.

Seuraavassa kihlakuntien käytössä aiemmin olleet vaakunat:

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Blekingessä tehtiin kuntaliitoksia. Toinen kuntauudistus Ruotsissa tehtiin vuonna 1971. Nykyisin Blekingen vanhat pitäjät kuuluvat viiteen kuntaan. Kuntien keskustaajamista Karlshamn, Karlskrona, Ronneby ja Sölvesborg olivat aikaisemmin itsenäisiä kaupunkeja; Olofström puolestaan oli kauppalana.

Vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä tammi, jonka rungolle asetettu allekkain kolme kruunua, kaikki kultaa. (Ruotsiksi: I blått fält en ek med tre kronor uppträdda på stammen, allt av guld.)

Koska maakunta ja lääni vastaavat toisiaan täydellisesti, niin lääninhallitus on jo vanhastaan käyttänyt Blekingen maakuntavaakunaa. Tämä käytäntö vahvistettiin vuonna 1944.

Maantiedettä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Läänin suurimmat taajamat

Suurimmat taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 Blekingen läänissä sijaitsi 46 taajamaa.[6] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[7]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)[7]
1 Karlskrona &&&&&&&&&&035212.&&&&0035 212
2 Karlshamn &&&&&&&&&&019075.&&&&0019 075
3 Ronneby &&&&&&&&&&012029.&&&&0012 029
4 Sölvesborg &&&&&&&&&&&08401.&&&&008 401
5 Olofström &&&&&&&&&&&07327.&&&&007 327
6 Kallinge &&&&&&&&&&&04561.&&&&004 561
7 Mörrum &&&&&&&&&&&03695.&&&&003 695
8 Rödeby &&&&&&&&&&&03402.&&&&003 402
9 Nätträby &&&&&&&&&&&03109.&&&&003 109
10 Jämjö &&&&&&&&&&&02578.&&&&002 578

Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.

Elinkeinot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[8][9] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 2,5
  jalostus 26,3 26,6
  palvelut 69,9 69,6
  tuntematon 1,3 1,3
  Työpaikkoja ja työllisiä 66 569 67 551
  työpaikkaomavaraisuus 98,5

Valtiopäivävaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blekingen lääni kuuluu kokonaisuudessaan Blekingen läänin vaalipiiriin.[10] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 5 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[11] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[12]

Yhteensä vaalipiiristä valittiin 6 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.

Valtiopäivävaalien tulos 2010
Puolue
Osuus
äänistä, %[13] 		Valittuja
edustajia[14]
  Maltillinen kokoomus 27,34 2
  Keskustapuolue 5,76 0
  Liberaalit 5,42 0
  Kristillisdemokraatit 3,97 0
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 36,46 3
  Vasemmistopuolue 5,07 0
  Ympäristöpuolue vihreät 5,28 0
  Ruotsidemokraatit 9,81 1
  Muut 0,88 0
  Yhteensä 6

Läänin kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blekingen läänin nykyiset kunnat.

Blekingen lääniin kuuluu nykyisin viisi kuntaa:

Kuntakoodi Kunta Keskustaajama Kunnan väkiluku
(31.12.2011)[15]
1060 Olofströmin kunta Olofström &&&&&&&&&&012876.&&&&0012 876
1080 Karlskronan kunta Karlskrona &&&&&&&&&&064215.&&&&0064 215
1081 Ronnebyn kunta Ronneby &&&&&&&&&&027910.&&&&0027 910
1082 Karlshamnin kunta Karlshamn &&&&&&&&&&031185.&&&&0031 185
1083 Sölvesborgin kunta Sölvesborg &&&&&&&&&&016793.&&&&0016 793

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blekingen läänin väestönkehitys 1810–2010
Vuosi Asukkaita
1810
  
 69 195
1820
  
 78 951
1830
  
 85 734
1840
  
 95 807
1850
  
 107 827
1860
  
 117 875
1870
  
 126 037
1880
  
 137 477
1890
  
 142 602
1900
  
 146 302
1910
  
 149 359
1920
  
 147 098
1930
  
 144 879
1940
  
 144 962
1950
  
 146 090
1960
  
 144 466
1970
  
 153 585
1980
  
 153 542
1990
  
 150 564
2000
  
 150 392
2010
  
 153 227
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[16] Mahdolliset aluejaotuksen muutokset saattavat heikentää tietojen vertailtavuutta eri vuosina.

Vuoden 2011 lopussa 13,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 11,0 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[17]

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 1 476 Suomessa syntynyttä,[18] mikä vastasi 1,0 prosenttia läänin väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,4 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 2 040 Suomessa syntynyttä,[19] mikä vastasi 1,3 prosenttia läänin väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 179 951 kruunua.[20]

Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[21]

  • 0–17-vuotiaat: 19,0 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,7 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 22,3 %

Väestö maakunnittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blekingen läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 152 979 asukasta, jotka asuivat kaikki Blekingen maakunnassa. Koko Blekingen maakunnan väestö asuu Blekingen läänissä.[22]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  2. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
  3. ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  7. ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  9. ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
  10. ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Arkistoitu 26.10.2013. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Arkistoitu 18.8.2014. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
  15. ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  21. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Blekingen lääni.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Blekinge län
Blekingen läänin kunnat
Karlshamnin kunta • Karlskronan kunta • Olofströmin kunta • Ronnebyn kunta • Sölvesborgin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Ruotsin läänit
Nykyiset läänit
Lakkautetut läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Blekingen_lääni&oldid=22162059”