Bengt-Åke Gustafsson
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Bengt-Åke Gustafsson vuonna 2008. | |||
Maa:  Ruotsi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Kanada-cup | |||
 Hopeaa |
Kanada-cup 1984 | jääkiekko | |
| MM-kisat | |||
 Kultaa |
Itävalta 1987 | jääkiekko | |
| Kultaa |
Suomi 1991 | jääkiekko | |
| Hopeaa |
Ruotsi 1981 | jääkiekko | |
 Pronssia |
Neuvostoliitto 1979 | jääkiekko | |
Bengt-Åke Gustafsson (s. 23. maaliskuuta 1958 Karlskoga, Ruotsi)[1] on ruotsalainen jääkiekkoilija ja jääkiekkovalmentaja. Hän voitti pelaajana kaksi maailmanmestaruutta ja valmensi Ruotsin jääkiekkomaajoukkuetta helmikuusta 2005 toukokuuhun 2010, minä aikana Ruotsi voitti kerran olympiakultaa ja maailmanmestaruuden.
Pelaajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pelaajauransa Gustafsson aloitti Ruotsin jääkiekon Allsvenskanin Bofors IK:ssa, josta hän siirtyi vuonna 1977 Elitserieniin Färjestad BK:n joukkueeseen. Washington Capitals varasi hänet joukkueeseen vuoden 1978 NHL:n varaustilaisuudessa neljännen kierroksen 55. varausvuorolla. Gustafsson teki sopimuksen WHA:ssa pelanneen Edmonton Oilersin kanssa maaliskuussa 1979. Kun Oilers liitettiin kaudeksi 1979–1980 NHL:ään, Gustafsson siirrettiin varausoikeuden nojalla Washington Capitalsiin. Gustafssonista kehkeytyi 1980-ja 1990-luvuilla Capitalsin johtava pelaaja, joka teki kaikkiaan 555 tehopistettä (196 + 359) pelaamissaan 629 runkosarjan ottelussa sekä 28 tehopistettä (9 + 19) 32 pudotuspelissä.[2]
Gustafsson palasi NHL:stä vuonna 1989 Ruotsiin ja Färjestadin joukkueeseen. Kaudet 1993–1999 hän pelasi vielä Itävallassa VEU Feldkirchin joukkueessa ja voitti viisi peräkkäistä Itävallan mestaruutta.[2]
Ruotsin maajoukkueessa Gustafsson pelasi olympialaisissa 1992[1][2], Kanada-cupissa 1984 ja 1987 sekä viisissä MM-kilpailuissa.[2] Hän voitti kaksi maailmanmestaruutta ja sai yhden MM-hopean, yhden MM-pronssin sekä yhden Kanada-cupin hopean.[2] Ruotsin voittaessa maailmanmestaruuden Wienissä 1987 Gustafsson oli joukkueensa paras pistemies kolmella maalilla ja kahdeksalla maalisyötöllä.[3] Suomen MM-kilpailuissa 1991 Gustafsson voitti toisen maailmanmestaruutensa ja keräsi viisi syöttöpistettä.[4]
Valmentajaura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lopetettuaan aktiiviuransa pelaajana, Gustafsson on urallaan valmentanut useita seurajoukkueita ja kahta maajoukkuetta. Valmennettuihin joukkueisiin kuuluu muun muassa Sveitsin jääkiekkomaajoukkueen apulaisvalmentajuus, sekä päävalmentajuus Itävallan liigan VEU Feldkirchissä, Sveitsin liigan SC Langnaussa, ja Elitserienin Färjestad BK:ssa.
Gustafsson valittiin 14. helmikuuta 2005 Ruotsin jääkiekkomaajoukkueen valmentajaksi. Alkumenestys oli vaisu Ruotsin joukkueen sijoittuessa neljänneksi Itävallan jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2005.
Maajoukkuekausi 2006 olikin sitten Gustafssonille menestys; ensin hän johdatti Ruotsin kultaan Torinon talviolympialaisten jääkiekkoturnauksessa, sitten historialliseen turnausvoittoon maailmanmestaruuskilpailuissa. Gustafssonin luotsaama Ruotsin joukkue saavutti ensimmäisenä sekä olympiakullan että maailmanmestaruuden samana vuonna. Hänen valmentajauransa päättyi MM-kisoihin 2010, missä Ruotsi sai pronssia.
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bengt-Åken poika Anton Gustafsson on jääkiekkoilija.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Bengt-Åke Gustafsson Sveriges olympiska kommitté. Viitattu 2.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Bengt-Åke Gustafsson Eliteprospects. Viitattu 2.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Honkavaara, Aarne; Mennander, Ari & Vuorinen, Jukka-Pekka (toim.): Jääkiekkokirja 1987–1988, s. 140, 144. Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti, 1987. ISSN 0784-3321
- ↑ Honkavaara, Aarne, ym. (toim.): Jääkiekkokirja 1991–1992, s. 173, 176. US-Mediat Oy / Kiekkolehti, 1991. ISSN 0784-3321