Beatrice (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa)
| Prinsessa Beatrice | |
|---|---|
 Prinsessa Beatrice 1886 | |
| Syntynyt |
14. huhtikuuta 1857 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut |
26. lokakuuta 1944 (87 vuotta) Brantridge Park, Balcombe, Sussex, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Hautapaikka | Pyhän Yrjön kappeli, Windsorin linna, siirretty 1945 puolison hautasarkofagiin St Mildred's Church, Whippingham, Isle of Wight |
| Puoliso | Henrik |
| Lapset |
Alexander Viktoria Eugenie Leopold Maurice |
| Koko nimi | Beatrice Mary Victoria Feodore |
| Suku |
Saksi-Coburg-Gotha (vuoteen 1917) Windsor (vuodesta 1917) |
| Isä | prinssi Albert |
| Äiti | Kuningatar Viktoria |
| Uskonto | anglikaaninen |
| Nimikirjoitus |
 |
Prinsessa Beatrice (14. huhtikuuta 1857 Buckinghamin palatsi, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta – 26. lokakuuta 1944 Brantridge Park, Balcombe, Sussex, Yhdistynyt kuningaskunta) oli brittiläinen kuninkaallinen prinsessa, joka kuului Saksi-Coburg-Gotha sukuun.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hänen vanhempansa olivat kuningatar Viktoria ja prinssi Albert. Hän oli yhdeksästä sisaruksesta nuorin lapsi ja syntyi neljä vuotta ennen isänsä kuolemaa. Viktoria ja Albert hemmottelivat Beatricea enemmän kuin vanhempia lapsiaan ja hän oli Viktorian lempilapsi.[1] Prinssi Albertin kuolema oli raskas isku Viktorialle, joka vetäytyi julkisuudesta ja pukeutui suruvaatteisiin loppuelämäkseen. Viktorian suru vaikutti Beatriceen ja hän vietti yksinäisen lapsuuden. Vanhempana Beatrice oli luonteeltaan varautunut.[2]
Avioliitto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatricen tarkoituksena oli olla äitinsä kumppani, mutta vuonna 1884 Beatrice rakastui sisarensa Alicen, suurherttuatar von Hessen und bei Reinin tyttären prinsessa Victoria von Hesse und bei Rhein ja prinssi Ludvig von Battenbergin häissä Darmstadtissa vuonna 1884, sulhasen veljeen prinssi Heinrich Moritz von Battenbergiin (1858–1896).[1][2] Henry oli prinssi Alexander von Hesse und bei Rein ja kreivitär Julia von Hauken (myöh. prinsessa Julia von Battenberg) morganaattisen avioliiton kolmas poika. Battenberg-suku oli Hessen-Darmstadt -suvun morganaattinen haara. Henryn äiti oli alunperin ei-aatelinen kenraalintytär Julia Therese Salomea Hauke.
Viktoria suhtautui kielteisesti mahdolliseen avioliittoon eikä puhunut Beatricelle kuukausiin. Viktoria lopulta suostui avioliittoon sillä ehdolla että Beatrice ja Henry asuisivat hänen luonaan. Henry ja Beatrice avioituivat 23. heinäkuuta 1885 ja he saivat neljä lasta.[1]
Viktoria nimitti Henryn, joka kaipasi tekemistä, Isle of Wight saaren kuvernööriksi vuonna 1889. Elämä kuningattaren jatkuvana seurana puoliso Beatricen kanssa oli liikaa Henrylle.[1]
Henry oli päättänyt osallistua sotaretkiin, ja tämä ärsytti kuningatarta, joka vastusti vävynsä osallistumista hengenvaaralliseen sodankäyntiin. Konflikteja syntyi myös, kun Henry osallistui Ajaccion karnevaaleihin "alaluokkaisessa seurassa" ja Beatrice lähetti kuninkaallisen laivaston upseerin hakemaan hänet pois kiusauksista. Kerran Henry livahti Korsikalle veljensä Louisin kanssa ja kuningatar lähetti sotalaivan tuomaan hänet takaisin. Vuonna 1895 Henry sai Viktorialta vihdoin luvan lähteä sotaan Ašanteja vastaan. Tammikuussa 1896 Henry kuoli 37-vuotiaana malariaan HMS Blondella Sierra Leonessa. Henryn seuraaja Isle of Wightin kuvernöörinä oli Beatrice.[1]
Lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatricelle ja Henrylle syntyi neljä lasta:
- Battenbergin prinssi Alexander, myöh. Mountbatten, Carisbrooken markiisi (23. marraskuuta 1886 – 23. helmikuuta 1960), avioitui lady Irene Denisonin (1890–1956) kanssa 1917; tytär lady Iris Mountbatten (1920–1982)
- Battenbergin prinsessa Victoria Eugénie, Espanjan kuningatar (24. lokakuuta 1887 –15. huhtikuuta 1969) avioitui Alfonso XIII:n kanssa 1906. Heille syntyi 2 tytärtä, ja 5 poikaa, joista yksi oli infante Juan de Borbón, Barcelonan kreivi, (1913–1993), Juan Carlos I:n isä. Hänen vanhin poikansa kruununprinssi Alfonso ja nuorin poika infante Gonzalo sairastivat hemofiliaa ja kuolivat molemmat autokolarin jälkeen sisäiseen verenvuotoon
- Battenbergin prinssi Leopold, myöh. lordi Leopold Mountbatten (21. toukokuuta 1889 – 23. huhtikuuta 1922) sairasti hemofiliaa; kuoli naimattomana polvileikkauksessa verenvuotoon
- Battenbergin prinssi Maurice (3. lokakuuta 1891 – 27. lokakuuta 1914) sairasti hemofiliaa; kuoli ensimmäisen maailmansodan taistelussa saatuihin vammoihin
Leski
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehensä kuoleman jälkeen Beatrice oli äitinsä epävirallinen sihteeri. Viktorian toiveiden mukaisesti Beatrice muokkasi Viktorian kuoleman jälkeen tämän suuren päiväkirjakokoelman poistaen kaiken mikä voisi loukata kuningasperhettä. Suurimman osan alkuperäisistä päiväkirjoista Beatrice tuhosi Yrjö V:n vastustuksesta huolimatta.[3] Suosikkipoikansa Mauricen kuoleman jälkeen vuonna 1914 hän vetäytyi julkisista esiintymisistä.
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Beatrice oli kuollessaan 87-vuotiaana lokakuussa 1944, ainoa elossa oleva Albertin ja Viktorian lapsi. Hänen kuollessaan vallassa oli hänen vanhimman veljensä Edvard VII:n pojanpoika Yrjö VI. Espanjan entinen kuningas Juan Carlos I ja nykyinen kuningas Felipe VI ovat Beatricen tyttären Espanjan kuningatar Viktoria Eugenie Battenbergin kautta hänen jälkeläisiään.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Princess Beatrice English Heritage.
- ↑ a b How Did Queen Victoria Really Feel About Her Children? Town & Country. 23.5.2022. Viitattu 31.7.2024. (englanti)
- ↑ The secrets of Queen Victoria
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Beatrice (Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa) Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
