Babes in Toyland (vuoden 1934 elokuva)
| Babes in Toyland | |
|---|---|
 Elokuvan juliste. |
|
| Ohjaaja |
Gus Meins Charley Rogers |
| Käsikirjoittaja |
Frank Butler Nick Grinde |
| Perustuu | Babes in Toyland-näytelmä (1903) |
| Tuottaja | Hal Roach |
| Säveltäjä |
Victor Herbert (näytelmä)
Frank Churchill |
| Kuvaaja |
Francis Corby Art Lloyd |
| Leikkaaja |
Bert Jordan William H. Terhune |
| Pääosat |
Stan Laurel |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
| Levittäjä |
Loews Cineplex Entertainment Netflix |
| Ensi-ilta | 30. marraskuuta 1934 |
| Kesto |
77 minuuttia 67 minuuttia (Britannia) |
| Alkuperäiskieli | Englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Babes in Toyland on vuonna 1934 ensi-iltansa saanut kokoillan elokuva, joka on julkaistu suomenkielisillä nimillä Leikkikaluarmeija[1], Kaksi kunnon kisälliä, Kaksi sankaria ja Surullisen hahmon ritarit. Elokuva perustuu Glen MacDonoughin ja Anna Alice Chapinin käsikirjoittamaan samannimiseen näytelmään. Elokuvan ovat ohjanneet Gus Meins ja Charley Rogers ja sen pääosassa nähdään komediaparivaljakko Ohukainen ja Paksukainen.
Filmin tuottanut Hal Roach oli työskennellyt pitkään koomikkoparin kanssa, mutta oli tämän filmin aikana jo luopumassa Laurelista ja Hardystä. Hän ei osallistunut tuotantovaiheeseen kovinkaan aktiivisesti. Pääosan esittäjille filmi taas merkitsi suuntautumista lapsiyleisöön, ja sisällössä ei ole entiseen tapaan juopottelua, yökerhoja eikä naisten vokottelua.[1]
Hahmot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stannie Dum (Stan Laurel) ja Ollie Dee (Oliver Hardy) asuvat kengässä. Heidän kanssaan kengässä asuvat myös Mother Peep, Bo Peep (Charlotte Henry), Mikki Hiirtä muistuttava hiiri ja monia muita. Kengän kiinnikkeen omistaa elokuvan "vihollinen" Silas Barnaby (Henry Brandon), joka haluaa naida Bo Peepin.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Stan Laurel | … | Stannie Dum |
| Oliver Hardy | … | Ollie Dee |
| Charlotte Henry | … | Bo Peep |
| Henry Brandon | … | Silas Barnaby |
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan vastaanotto oli myönteinen. The New York Timesin kriitikon mukaan elokuva oli ”autenttinen lastenelokuva ja hilpein sellainen Hollywood-elokuva aikoihin”.[2] Lapsenomaisuus toisaalta tulkittiin koomikkoparin huonontumiseksi ja ideoiden loppumiseksi[1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Simon Louvish: Ohukainen ja Paksukainen : elämä ja elokuvat, s. 329–334, 488. (Alkuteos: Stan and Ollie The Roots of Comedy) Suomentanut Tarmo Haarala. Jyväskylä: Art House, 2005. ISBN 951-884-398-8
- ↑ Andre Senwald: Movie Review - Babes in Toyland (1934) THE SCREEN; Hal Roach's "Babes in Toyland," a Screen Fantasy For the Children, at the Astor. The New York Times. 13.12.1934. Viitattu 17.11.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Babes in Toyland Internet Movie Databasessa (englanniksi)