Alzheimerin tauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alzheimerin tauti
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Normaalit ja Alzheimer–potilaan aivot.
Luokitus
ICD-10 G30, F00
ICD-9 331.0, 290.1
OMIM 104300
MedlinePlus 000760
MeSH D000544
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus, ja se aiheuttaa harmaan aivokudoksen tuhoutumista ja aivojen surkastumista. Tauti vaurioittaa myös aivojen kemiallisia järjestelmiä.[1][2] Alzheimerin taudin tunnusmerkkejä ovat alueellinen aivorappeuma kuten muistialueiden pieneneminen[3], aivojen väärin laskostuneet tau-säiekimput ja beta-amyloidikertymät, ohjelmoitua solukuolemaa kiihdyttävien geenien aktivaatio, oksidatiivinen stressi[4] ja aivojen krooninen tulehdus[5]. Alzheimer diagnosoidaan väärin laskostuneiden tau-säiekimppujen ja beta-amyloidikertymien perusteella, vaikka niitä esiintyy myös oireettomilla potilailla. Jopa puolella Alzheimer-potilaista esiintyy sekamuotoinen taudinkuva, joka sisältää piirteitä monesta eri neurodegenerativiisesta sairaudesta.[6] Alzheimerin tautia kuten dementiaa aiheuttavia sairauksia yleensäkin esiintyy tyypillisimmin iäkkäillä potilailla eikä lainkaan lapsilla, nuorilla eikä varhaisaikuisilla. Poikkeuksellisen varhain (keski-iässä tai eläkeiän kynnyksellä) alkanut Alzheimerin tauti on usein perinnöllistä tyyppiä.

Sairaus sai nimensä saksalaisen psykiatrin Alois Alzheimerin mukaan, joka kuvasi taudin ensimmäisen kerran vuonna 1906.

Sairauden syynä pidetään beeta-amyloidiplakin kertymistä potilaan aivoihin, aivojen hermosolujen liitospintojen eli synapsien tuhoutumista ja ohimolohkon sisäosien patologisia muutoksia noin kaksikymmentä vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista[7]. Vauriot leviävät ohimolohkon muistirakenteista myöhemmin laajemmalle aivokuorelle.[8]

Amyloidiproteiinien kertymistä vastaan on kehitetty lääkkeitä, jotka ovat olleet tehottomia taudin etenemistä vastaan. 2021–2022 on alettu epäillä, että alkuperäinen vuonna 2006 julkaistu tutkimus Aβ*56-amyloidiplakin kertymisestä aivoihin taudin syynä perustuu tieteelliseen vilppiin, ja on johtanut tutkimusta ja yrityksiä parantaa tauti harhaan puolitoista vuosikymmentä.[9] Lääkeyhtiö Biogen kehitti lääkkeen nimeltä Aduhelm, joka poisti aivoihin kertyneen amyloidiplakin, mutta lääke ei ollut tehokas.[10] Amyloidiplakin sijasta on kertynyt tutkimusaineistoa APOE4-geenivariantista, joka on 12 prosentilla väestöstä. Geeniä kantavien on tärkeää saada ravinnosta riittävästi kananmunan, lihan ja kalan sisältämää koliinia.[11]

Potilaan kokemat oireet kestävät keskimäärin kymmenen vuotta ennen kuolemaa. Alzheimerin tauti rappeuttaa aluksi ihmisen muistin ja lopulta muutkin henkiset kyvyt sekä liikunta- ja puhekyvyn. Myös tunneherkkyys[12], apatia, masennus ja ahdistuneisuus ovat tavallisia oireita[13]. Lisäksi 90 prosentille potilaista kehittyy jossain vaiheessa käytösoireita,[14] jotka voivat ilmetä raivokohtauksina,[12] levottomana kuljeskeluna, tavaroiden kätkemisenä, ylimääräisenä vaatteidenvaihtona tai riisuutumisena, esineiden syömisenä, huomiota herättävänä seksuaalisena käyttäytymisenä tai itsensä vahingoittamisena[14].

Alzheimerin tauti aiheuttaa usein myös vuorokausirytmin häiriöitä ja unen tarpeen lisääntymistä.[15]

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tautia esiintyy ensisijaisesti vanhuksilla. Naiset sairastuvat Alzheimeriin miehiä helpommin[16]. Tauti on erityisen yleinen Suomessa ja muissa pohjoisissa korkean elintason maissa[17], ja aiheuttaa täällä 70 prosenttia dementioista.[18] Alzheimerin taudin esiintyvyys on Suomessa 1,4 prosentin luokkaa, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 eriasteista Alzheimerin tautia sairastavaa, joista lähes joka kymmenes eli noin 7 000 on vielä työiässä. 65–67 -vuotiaista suomalaisista 2 prosenttia sairastaa tätä sairautta, ja yli 85-vuotiaista jo noin 35 prosenttia. Naisilla on miehiä suurempi riski sairastua Alzheimeriin.[19]

Vuosittain Suomessa todetaan noin 12 000 uutta tapausta. Väestön keskimääräisen eliniän noustessa sairaudesta on tulossa uusi kansantauti, ja aiempaa merkittävämpi lääketieteellinen, sosiaalinen sekä taloudellinen haaste.[18][20]

Vielä 2010-luvun puolivälissä arvoitiin, että Alzheimerin taudin riski oli pienentynyt useimmissa länsimaissa [21]. Vuonna 2024 julkaistussa poikkeuksellisen laajassa suomalaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että työikäisten Alzheimer-potilaiden määrä lähes kaksinkertaistui vuosina 2010-2021[22].

Alzheimerin tautia esiintyy maailman maista eniten Suomessa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Islannissa, Ruotsissa ja Tanskassa[17]. Cambridgen yliopistossa vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan Alzheimerin ikävakioitu esiintyvyys on länsimaissa noin kymmenen prosenttia suurempi kuin kehittyvissä maissa. Tutkijoiden mukaan noin 40 prosenttia erosta johtuisi siitä, että kehitysmaiden asukkaat altistuvat elämänsä aikana useammin mikrobeille, millä on tärkeä rooli muun muassa elimistön immuunipuolustuksesta vastaavien T-valkosolujen kehittymisessä.[23][24]

Poikkeuksellisen varhain (keski-iässä) alkanut Alzheimerin tauti on perinnöllistä tyyppiä 5–10 prosentissa tapauksista ja kaikista Alzheimer-tapauksista perinnöllisiä on 0,5–1,0 prosenttia. On löydetty kolme Alzheimeriin liittyvää geneettistä poikkeavuutta, jotka aiheuttavat esiintyessään sairastumisen.[25] Myös useiden tulehduksellisten sairauksien riskiä lisäävä immuunipuolustusta heikentävä[26] ApoE4-geeni lisää naisten sairastumisriskiä.[27]

Elimelliset muutokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimer-potilaiden aivoissa on nähtävissä suuria määriä beeta-amyloidiplakkia jo kaksikymmentä vuotta ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista.[7] Alzheimerin tautiin liittyvä dementia korreloi suoraan aivojen synapsien vähenemisen kanssa[28], vaikka synapseja alkaakin tuhoutua jo paljon ennen oireiden ilmenemistä[26]. Aivojen ensimmäisten patologisten muutosten on havaittu kehittyvän ohimolohkon sisäosiin jopa vuosikymmeniä ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.[29] Vaurioituminen leviää ohimolohkon muistirakenteista myöhemmin laajemmalle aivokuorelle.[8]

Vaikuttaa siltä, että Alzheimer-oireita alkaa esiintyä vasta kun amyloidin kertyminen saa aikaan sen, että tau-proteiinia alkaa kertyä hermosoluihin. Väärin laskostuneet tau-säeikimput kiihdyttävät hermosolujen kuolemaa ja synapsien tuhoutumista. Solukalvo pitää normaalisti solun sisäiset ja ulkoiset osat visusti erillään, mutta taun kertyminen laukaisee solukalvojen varaventtiilimekanismin, jolloin tau-proteiinia päätyy solun tukirangan sijaan solukalvolle. Tau-proteiiniaggregaattien kertymistä esiintyy myös muissa hermorappeumasairauksissa, kuten aivojen etulohkon dementioissa.[30].

Alzheimer-potilaiden aivoissa esiintyy usein alueita, joiden sokeriaineenvaihdunta on heikentynyt[31]. Lisäksi on havaittu, että aivojen sokeriaineenvaihdunta heikkenee jo ennen taudin puhkeamista.[32] Aivojen sokeriaineenvaihdunnan häiriöt saattavat ehkä aiheuttaa aivojen rappeutumista[31].

Uusissa kuvantamistutkimuksissa paljastuvat verkkokalvon pienten verisuonten verenvuodot ja muut vauriot ennustavat Alzheimerin taudin puhkeamista myöhemmällä iällä[33].

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläinkokeissa on havaittu, että jo hyvin pienet määrät elohopeaa aiheuttavat Alzheimerin tautiin liittyviä aivomuutoksia toisin kuin muut metallit. Alzheimer-potilaiden aivokudoksen elohopeapitoisuudet ovatkin olleet poikkeuksellisen suuria.[34] Vanhoista amalgaamihammaspaikoista irtoava elohopea oli ihmisen elimistöön päätyvän elohopean suurin lähde vuonna 2004[35]

Alzheimerin tautiin liittyvä beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertyminen aivoihin viittaa lisäksi ongelmiin aivojen glymfaattisen puhdistusjärjestelmän toiminnassa. On mahdollista, että puhdistusjärjestelmän ongelmien taustalla on huono unen laatu eli liian vähäinen syvän ja hidasaaltoisen NREM-unen määrä. Tätä olettamusta tukevat myös kliiniset havainnot, joiden mukaan unihäiriöt ovat yhteydessä Alzheimerin taudin kohonneeseen riskiin.[36]

Myös aivojen krooninen tulehdus on keskeisessä osassa sairauden etiologiassa, koska se lisää beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertymistä aivoihin[5]. Lisäksi on olemassa yhä enemmän viitteitä siitä, että insuliiniresistenssi ja diabetes ovat kytköksissä Alzheimer-potilaiden aivojen rappeutumiseen. On olemassa vahvaa näyttöä siitä, että Alzheimerin tautiin liittyy insuliinireseptoreita synnyttävien aivosolujen etenevä kato.[4] Alzheimerin tautia nimitetään sen vuoksi monissa oppikirjoissa kolmostyypin diabetekseksi. Diabeetikoilla onkin kohonnut riski sairastua Alzheimerin tautiin. Insuliinilla tai insuliinin puutteella on suoria vaikutuksia amyloidiin ja tau-proteiinin määriin ja nykyisin ajatellaan yhä useammin, että beta-amyloidin muodostuminen muistille tärkeisiin aivojen osiin saisi alkunsa huonoista elintavoista johtuvista verensokerin muutoksista.[37] Esimerkiksi veren liiallinen insuliinipitoisuus johtaa siihen, ettei insuliinia hajottavaa IDE:tä (Insulin Degrading Enzyme) riitä enää beta-amyloidiplakkien kunnolliseen hajottamiseen[38].

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuskatsauksessa esitetään, että Alzheimerin tauti on tulehdussairaus, joka johtuu aivojen lepotilassa olevien bakteerien tai virusten aktivoitumisesta esimerkiksi stressiin liittyvän immuunipuolustusjärjestelmän heikkenemisen seurauksena.[39] Lepotilassa olevat virukset kulkeutuvat aivoihin tyypillisesti hajukäämin kautta.[39] Oulun yliopistossa julkaistiin vuonna 2016 tutkimus, jonka mukaan Alzheimerin taudin oireet liittyisivät niin sanottujen happiradikaalien eli hapen haitallisten muotojen toimintaan.[40] Oulun yliopistossa saatu tulos sopii hyvin yhteen aiempien tutkimuslöydösten kanssa, sillä tulehduksissa syntyy vapaita happiradikaaleja.[41] Myös se, että osalla Alzheimer-potilaita löytyy verestä tulehdusten merkkiaineita tukee tulehdus-teoriaa.[42]

Alzheimerin taudin voi eräiden tutkijoiden mukaan aiheuttaa herpesvirus, keuhkoklamydiabakteeri tai joku lukuisista spirokeettabakteereista.[43]

Alzheimer-potilailla on myös havaittu olevan muita vähemmän elimistön immuunipuolustusta hoitavia ja tulehduksia estäviä imusoluja eli T-lymfosyyttejä. Näitä soluja syntyy naiselle lisää raskauden aikana, minkä vuoksi paljon lapsia synnyttäneillä on pienempi riski sairastua Alzheimeriin.[44]

Vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan Alzheimerin tautiin liittyvä hermosolujen kuolema johtuu siitä, että EP2-proteiini alkaa heikentää niin sanottujen mikroglia-solujen toimintaa. Mikrogliojen tehtävänä on puhdistaa aivot bakteereista, viruksista ja vaarallisista kuona-aineista. Hiirillä tehdyssä kokeessa havaittiin, että EP2-proteiinia salpaava lääke normalisoi mikrogliojen toiminnan ja vähensi muun muassa muistia ja suuntavaistoa heikentäviä Alzheimer-oireita.[45]

Elimistön immuunipuolustusjärjestelmä kerryttää beeta-amyloidiplakkisaostumia virusten ja bakteerien ympärille tuhotakseen ne.[46] Löydös voi selittää, miksi Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa estävä lääke lisää Alzheimer-oireita.[47]

Amyloidiplakkia pidettiin aiemmin liukenemattomana, mutta nyt on havaittu, että elimistö kykenee poistamaan sitä[46] etenkin unen aikana, jolloin selkäydinneste huuhtelee tehokkaasti beeta-amyloidia pois aivoista.[48] Amyloidiplakki alkaa häiritä viestien kulkua aivoissa, jos sitä syntyy niin paljon, ettei elimistö kykene poistamaan sitä riittävän nopeasti.[46]

Tiedetään että on olemassa myös geneettisiä riskitekijöitä. Esimerkiksi etanoliaineenvaihduntaan liittyvän ALDH2-entsyymin koodaavassa geenissä oleva mutaatio näyttäisi altistavan myöhäisvaiheen Alzheimerille.[49] Myös Apoe-nimisen proteiinin perinnöllinen muoto Apoe4 lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, sillä se hidastaa amyloidisakan poistumista aivoista[46] ja altistaa aivoja tulehdukselle[50]. Apoe4 geemuoto heikentää immuunipuolustusta lisäten monen tulehduksellisen sairauden esiintymisriskiä. Apoe4-geenimuotoa esiintyy kahdeksalla prosentilla maailman väestöstä, mutta noin 20 prosentilla suomalaisista. Apoe4-geenimudon on havaittu olevan yleisempi Alzheimerin tautia sairastavilla muuhun väestöön verrattuna, ja se on yhdistetty Alzheimerin tavallista varhaisempaan puhkeamiseen.[51] ApoE 4 -geeni saattaa jopa nelinkertaistaa Alzheimerin taudin riskin ja kahden ApoE 4 -geenin kantajien sairastumisriski saattaa olla jopa 15 kertaa muuta väestöä suurempi[52]. Saman geenin APOE E2 -variantti puolestaan pienentää sairastumisriskiä[53]. Alzheimeriin liittyy lisäksi kolme geenivirhettä, jotka aiheuttavat sen, että niiden kantajat sairastuvat tautiin. Nämä tapaukset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia; Suomessa niitä tunnetaan joitain kymmeniä.[25]

Kolinergisen hypoteesin[54] mukaan taudin aiheuttaa asetyylikoliinin vähentynyt muodostuminen. Useimmat lääkehoidot ovat kehitetty tämän hypoteesin pohjalta, mutta ne ovat osoittautuneet suhteellisen tehottomiksi.

Alzheimerin taudin syitä saattaa valottaa huonosti tunnettu afrikkalainen nyökyttelytauti, joka on ilmaantunut Sudanissa 1960-luvulla.[55]

Kaksikymmentä vuotta vallalla ollutta teoriaa, jonka mukaan sairaus johtuisi aivoihin kertyvästä amyloidiplakista on kritisoitu muun muassa sen perusteella, ettei amyloidiplakin määrä korreloi kovin vahvasti kognitiivisten oireiden kanssa. Aivokuoren synapsien kato korreloikin Alzheimerin kognitiivisten oireiden kanssa paremmin kuin beeta-amyloidiplakkien määrä tai väärin laskostuneet tau-säeikimput. Lisäksi on huomattu, että Alzheimer-potilaiden aivoista katoaa enemmän synapseja kuin neuroneja. Eläinkokeista on saatu viitteitä siitä, että synapsien määrän väheneminen johtuu niiden tuhoutumisesta eikä siitä, että uusia synapseja muodostuisi aiempaa hitaammin. Suurten amyloidiplakkiesiintymien ei ole myöskään havaittu aiheuttavan merkittävää aivosolujen katoa useimmissa hiirikokeissa[26]

Riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Älyllinen kehitysvamma lisää Alzheimerin taudin riskiä[56]. Esimerkiksi jokainen ihminen, jolla on Downin oireyhtymä, sairastuu jossain elämänsä vaiheessa Alzheimerin tautiin. Kaikilla 40-vuotiailla Downin oireyhtymäisillä on havaittavissa Alzheimerin taudin diagnoosiin riittävät elimelliset oireet, mutta vain 2–5 prosentilla esiintyy dementiaoireita jo tuossa iässä. Osuus kasvaa kuitenkin 70 prosenttiin 70-ikävuoteen mennessä.[6]

Monityydyttymättömässä ruokaöljyssä uppopaistetun ruoan runsasta nauttimista pidetään yhtenä merkittävimmistä Alzheimerin taudin riskiä lisäävistä tekijöistä[57]. Lisäksi vuonna 2022 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että jokainen 50 gramman lisäys päivittäin nautittuihin maitotuotteisiin lisäsi 6 prosentilla riskiä sairastua Azheimerin tautiin. Koulutus- ja tulotason sekä elintapojen vaikutus sairastumisriskiin huomioitiin tuloksessa.[58]

Sekä raudanpuute että veren kohonnut rautapitoisuus lisäävät merkittävästi ikääntyneiden ja ikääntyvien Alzheimer-riskiä[59].

Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen mukaan diabetes, korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi, masennus, liikunnan vähäinen määrä ja vähäinen koulutus muodostaisivat yhteensä jopa puolet Alzheimerin taudin kokonaisriskistä.[60]

Muita riskitekijöitä ovat altistuminen torjunta-aineille[61], insuliiniresistenssi[62], verisukulaisuussuhde dementiaa sairastaneeseen henkilöön, korkea kolesteroli, aivojen verenkiertohäiriöt sekä mahdollisesti myös vakavat aivovammat.[25]

Myös aivoihin päässyt herpes simplex -virus saattaa lisätä Alzheimerin taudin riskiä.[63]

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimer-potilaiden toimintakyky heikentyy yleensä tasaisesti. Potilaalla on aluksi vaikeuksia etenkin episodisen muistin toiminnassa[64] ja muuta lievää kognitiivista heikentymistä[29] kuten vaikeuksia monimutkaisissa suorituksissa.[8] Oireisiin voi kuulua myös lisääntynyt meluherkkyys ja kuormittuminen suurissa ihmisryhmissä[65].

Keskivaiheelle on tyypillistä muun muassa se, että potilas laihtuu, vaikka syö normaalisti. Ruumiillinen kunto on kuitenkin hyvä, eikä potilas tunne olevansa sairas, vaikka hänen kaikki toimintansa on hidastunutta. Useimpien päättelyä ja muistamista vaativien tehtävien suorittaminen ei myöskään onnistu enää ilman apua.[66]

Pitkälle edenneeseen Alzheimerin tautiin liittyy dementiaoireyhtymä. Potilaan tiedonkäsittely on silloin laajalti heikentynyt.[29] Taudin loppuvaiheen pituus on 1–5 vuotta. Loppuvaiheen oireita ovat paikan ja ajan tajun häviäminen, vaikeus tunnistaa omaa peilikuvaansa ja läheisiä ihmisiä ja vaikeus erottaa elävää ihmistä televisiolähetyksen kuvasta. Kyky puhua ja ymmärtää puhetta vaikeutuu tai häviää, raajat jäykistyvät ja kävelykyky heikentyy tai häviää. Potilaalle tulee lisäksi virtsan- ja ulosteenpidätysongelmia ja joillekin myös epileptisiä kohtauksia ja lihasnykimisiä. Potilas menettää myös kyvyn syödä itse, eikä pysty lopulta edes nielemään hänelle syötettyä ruokaa.[66]

Kaikki oireet eivät tule kuitenkaan yhtä aikaa, ja Alzheimer-potilas saattaa esimerkiksi kyetä tunnistamaan ihmiset äänestä, vaikka ei kykenisi enää tunnistamaan heitä ulkonäön perusteella.[66]

Alzheimerin tauti aiheuttaa myös psykiatrisia oireita, joista apatia on kaikkein yleisin.[67]

Alzheimerin taudin toteaminen ja diagnostiset kriteerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein käy niin, että Alzheimer-potilaan oireet tulkitaan pitkään masennukseksi tai työuupumukseksi.[68]

Alzheimerin tautia ei voida diagnosoida pelkkien objektiivisten löydösten perusteella, koska Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit täyttäviä elimellisiä muutoksia esiintyy myös oireettomilla henkilöillä.[29]

Alzheimerin taudin diagnostisena pääkriteerinä on varhainen ja merkittävä tapahtumamuistin heikkeneminen, joka on edennyt vähitellen ja vähintään kuuden kuukauden ajan. Tapahtumamuistin heikkeneminen on todettava myös neuropsykologisessa tutkimuksessa, joka on dementian ja masennuksen arviointiin suunniteltu muistia, matemaattisia ja avaruudenhahmottamiseen liittyviä kykyjä mittaava haastattelu (MMSE ja CERAD).[69]

Diagnoosi edellyttää pääkriteerin täyttymisen lisäksi sitä, että potilaalta löydetään vähintään yksi seuraavista:

  • aivojen magneettikuvauksessa löytyvä sisemmän ohimolohkon atrofia eli surkastuma
  • selkäydinnesteestä löytyvä Alzheimer-tyyppinen merkkiaineprofiili (matala beeta-amyloidi-42, kohonnut fosfo-tau tai kohonnut tau)
  • kromosomin 1, 14 tai 21 mutaatio.[70]

Myös hajuaistin tutkimisen tulisi kuulua kliiniseen selvittelyyn pyrittäessä Alzheimerin taudin varhaiseen toteamiseen, sillä Alzheimer-potilaiden hajuaisti heikkenee hajuepiteelin tulehdustilan vuoksi[71] jo silloin, kun muistin alueella voidaan todeta vasta ensimmäisiä muutoksia.[72]

Hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa myös Alzheimer-potilaiden ensimmäisen asteen sukulaisilla sekä niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Tauti vaikuttaa ensimmäisenä hippokampukseen, jonka tilavuudesta voidaan arvioida onko kudoskatoa tapahtunut.

Vuonna 2011 Suomessa käyttöön otettu menetelmä taudin toteamiseksi sisältää uuden mittaustavan, jossa aivojen magneettikuvia ei enää arvioida silmämääräisesti vaan mittaluku lasketaan kuvasta automaattisesti. Kun arvion teko kesti aiemmin tunteja, uudella menetelmällä saadaan tarkka tieto kolmessa minuutissa.[73]

Alzheimerin taudin eteneminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Osiossa ei ole luotettavia lähteitä esitettyjen tietojen tukena, ja se saattaa sisältää uutta tutkimusta.

Alzheimerin taudin eteneminen voidaan jakaa neljään vaiheeseen, jotka ovat prekliininen, lievä, keskivaikea ja vaikea eli syvä Alzheimer. Sairauden eteneminen vaiheesta toiseen on hyvin yksilöllistä. Tutkijoiden välillä ei vallitse myöskään yksimielisyyttä siitä, missä lievän kognitiivisen heikentymisen ja dementian välinen raja kulkee.[29]

Sairauden keston uskotaan olevan keskimäärin kymmenen vuotta, mutta toisilla se saattaa kestää muutaman vuoden ja toisaalta joillakin jopa yli kaksikymmentä vuotta.

Prekliininen vaihe (lievä kognitiivinen heikentyminen)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Episodi- eli tapahtumamuistin heikentyminen on varhaisin ja selvin muutos, joka voidaan todeta jopa kymmeniä vuosia ennen kliinisten oireiden ilmaantumista. Alzheimerin taudin prekliinisessä vaiheessa potilas suoriutuu heikosti myös neuropsykologisissa testeissä jo ennen subjektiivisten oireiden tai muiden havaitsemia oireiden ilmaantumista.

Heikko testisuoriutuminen voidaan havaita jopa 8–10 vuotta ennen kliinistä vaihetta. Heikentymistä voidaan todeta muistissa, tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, tiedonkäsittelyn nopeudessa ja kielellisissä toiminnoissa. Osalla voidaan todeta myös lievää heikentymistä esimerkiksi puhelimen käytössä, kodin ulkopuolella liikkumisessa, lääkkeistä ja raha-asioista huolehtimisessa, kotitöiden suorittamisessa ja harrastuksiin osallistumisessa.

Myös arvostelu- ja ongelmanratkaisu­kykyjen muutokset sekä henkilökohtaisen hygienian hoidon vähentyminen, masennus, ahdistuneisuus, apatia ja ärtyneisyys ovat mahdollisia. Lievään kognitiiviseen heikentymiseen liittyy aivojen merkittävä Alzheimer-tyyppinen hippokampuksen patologia ja synapsien kato.[29]

Lievä vaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alussa sairauden merkkejä on vaikea erottaa normaalista, jokaiselle silloin tällöin sattuvasta asioiden unohtelusta. Henkilö, joka on sairastunut Alzheimerin tautiin alkaa kuitenkin vähitellen unohdella asioitaan entistä useammin. Osalla potilaista esiintyy muistihäiriöiden sijaan persoonallisuuden muutoksia, puheen ja kirjoittamisen vaikeuksia tai vaikeuksia arjen askareiden toteuttamisessa. Tilanne pysyy tyypillisesti pitkään vakaana, ja kunnes alkaa heikentyä muutama vuosi ennen kliinisten oireiden ilmaantumista.[74]

Lievään vaiheeseen kuuluu tyypillisesti myös uusien asioiden oppimisen vaikeutuminen, ja potilas saattaa helposti eksyä uudessa ympäristössä, esimerkiksi lomamatkoilla. Hänen voi olla vaikea löytää sanoja kuvaillakseen jotain. Työelämässä toimiminen vaikeutuu. Uudet ihmiset ja tilanteet kuormittavat sairastunutta tavanomaista enemmän. Henkilö voi olla masentunut ja vetäytyvä. Jos hän itse huomaa, ettei kaikki ole kunnossa, hän saattaa yrittää peittää sitä muun muassa tarkkailemalla keskustelukumppaneitaan varmistaakseen, että puhuu samasta asiasta. Uusista asioista puhuttaessa hän saattaa kommentoida keskustelua sanomalla: ”Noin minäkin olen lukenut/kuullut.”

Osassa tapauksista taas käy niin, ettei Alzheimerin tautiin sairastunut itse huomaa itsessään tapahtunutta muutosta ja kun omaiset alkavat puhua hänelle siitä, hän voi yllättyä ja saattaa jopa loukkaantuakin. Omaisten voi olla vaikea saada häntä suostumaan muistitutkimuksiin, kun hän vakuuttelee olevansa terve. Tavaroiden hukkaaminen saattaa aiheuttaa vainoharhaisuutta tai aggressiivisuutta. Potilas selviytyy vielä kotona, jos saa monimutkaisimpiin kotitöihin apua.

Keskivaikea vaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskivaikean Alzheimerin vaiheen aikana tapahtuu monia muutoksia, jotka heikentävät itsenäistä selviytymistä. Sairaudentunto katoaa, eli henkilö ei enää ymmärrä olevansa sairas. Tässä vaiheessa monet muuttavat hoitokotiin. Potilaan paikantaju häviää, ja hän eksyy myös tutussa ympäristössä. Apua tarvitaan pukeutumisessa, ja aamulla saattaa vaatteiden löytäminen olla vaikeaa. Potilaalla on ongelmia tunnistaa läheisiään ja muistaa heitä.

Potilas oireilee laihtumalla, vaikka söisikin hyvin. Lisäksi hänellä on erilaisia harhaluuloja, ja vuorokausirytmi alkaa järkkyä. Hänen muististaan saattaa olla kadonnut vuosikymmeniä, jopa yli puoli vuosisataa esimerkiksi niin, että hän kuvittelee 2010-luvulla elävänsä 1950-lukua ja luulee, että Suomen istuva presidentti on Juho Kusti Paasikivi tai Urho Kekkonen. Potilas voi luulla, että hänellä on pieniä lapsia, vaikka kaikki hänen lapsensa olisivat jo keski-iän ylittäneitä.

Jos muita sairauksia ei ole, ovat potilaan ruumiillinen kunto ja liikuntakyky todennäköisesti edelleen hyvät. Hän elää suhteellisen onnellisena omassa maailmassaan, eikä ole syytä lähteä vakuuttelemaan hänelle, että hänellä on Alzheimerin tauti tai tyrkyttämään hänelle tietoa vaikkapa siitä, mitä vuotta eletään, kuka on Suomen presidentti tai minkä ikäisiä hänen lapsensa ovat. Sellainen voisi tuottaa hänelle jopa mielipahaa. Tässä vaiheessa on syytä tehdä edunvalvontajärjestelyitä, sillä potilas ei ole enää oikeustoimikelpoinen. Kotona asuminen on mahdollista ainoastaan jatkuvan silmälläpidon alaisena. Vaihe kestää yleensä noin 2–4 vuotta, joskin suuretkin yksilölliset poikkeamat ovat mahdollisia.

Syvä vaihe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syvän Alzheimerin vaihe on sairauden lopullinen vaihe. Omaisille se on henkisesti raskasta aikaa. Potilas on jatkuvan laitoshoidon tarpeessa, sillä hän tarvitsee apua kaikissa jokapäiväisen elämän toiminnoissa. Hygieniasta on huolehdittava, sillä virtsan ja ulosteen pidättämisen kyky on hävinnyt. Potilasta on syötettävä, nielemiskyky säilyy pitkään. Potilas ei tunnista läheisiään eikä ylipäänsä muitakaan ihmisiä. Hän ei ymmärrä puhetta, ja puheen tuotto on lähinnä sanojen ja äänteiden toistamista.

On tapauksia, joissa Alzheimer-potilas ymmärtää laulua ja pystyy laulamaan. Hän muistaa yhä nuoruutensa kappaleita ja nauttii niiden kuuntelemisesta/laulamisesta läheisten tai muiden ihmisten kanssa. Minkäänlaista paikan ja ajan tajua hänellä ei ole. Keho jäykistyy, minkä tuloksena kävelykyky heikkenee ja häviää. Joillakin esiintyy epileptisiä kohtauksia ja lihasten nykimistä ja kouristeluja. Joillakin potilailla esiintyy näköharhoja: hoitaja saattaa olla potilaan äiti, puoliso, isä ja huoneessa saattaa olla kissa jne. Vaihe kestää keskimäärin noin 1–5 vuotta, mutta suuriakin yksilöllisiä poikkeamia esiintyy. Kuoleman saattaa lopulta aiheuttaa influenssa tai keuhkokuume.

Sairauden hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintapahoito on Alzheimerin taudin tärkein hoitomuoto. Liikunnan ja sopivan ravinnon lisäksi on vältettävä stressiä. Lisäksi on nukuttava riittävästi, jotta aivot pysyvät mahdollisimman puhtaina.[75] Lisäksi potilaan oloa voidaan helpottaa ja oireita voidaan lievittää väliaikaisesti lääkkeillä. Hoitoon kuuluvat niin ikään potilaan tarpeista huolehtiminen sekä virikkeet ja läheisten ihmissuhteiden ylläpito. Kotona pitää tehdä tapaturmariskiä vähentäviä järjestelyitä, kuten turvalieden, korotettujen tuolien ja tukikahvojen hankkiminen sekä kynnysten poistaminen.

Alzheimerin tautia ei voida toistaiseksi parantaa. Hoidon tavoitteina on autofagian eli solujen puhtaanapidon ylläpitäminen, potilaan toimintakyvyn ylläpitäminen, turvallisen kotona asumisen mahdollistaminen ja elämänlaadun parantaminen sekä hänen läheistensä jaksamisen tukeminen.

Elintapahoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveellinen ruokavalio on tärkeä osatekijä autofagiassa eli solujen puhtaanapidossa. Esimerkiksi marjat, hedelmät ja vihreä tee aktivoivat autofagiaa.[76] Lisäksi on huomattu, että DHA-tyypin omega-3-rasvahappo estää tau-proteiinin etenemistä solukalvon läpi[30]. Ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa vuonna 2020 ilmestyneen tutkimuskatsauksen mukaan lupaavalta Alzheimerin tautiin liittyvien kognitiivisten oireiden hoidossa. Katsauksessa havaittiin muun muassa, että ketogeenisen ruokavalion pitkäaikainen noudattaminen parantaa Alzheimer-potilaiden muistia[77].

Tähän asti laajimmassa kokeellisessa niin sanotussa monitekijähoitotkimuksessa Niillä potilailla, jotka ovat fyysisesti hyvässä kunnossa Alzheimerin varhaisvaiheessa, esiintyy vähemmän vaurioita hippokampuksen alueella. Yhdysvaltojen Alzheimer-yhdistyksen lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtajan Sam Gandyn mukaan Alzheimer-potilas voi treenata itsensä fyysisesti hyvään kuntoon vielä sen jälkeen kun hänen sairautensa on puhjennut.[78] Aerobisen liikunnan ja lihaskuntoa parantavan liikunnan yhdistelmällä ei ole kuitenkaan dementiaoireita lievittävää vaikutusta, vaan se saattaa jopa nopeuttaa dementian etenemistä[79]. Yksilöllisesti suunniteltu harjoitusohjelma vähentää silti Alzheimerin tautiin liittyvää lihaskatoa ja liikkumisvaikeuksia[80].

Probioottihoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 julkaistun tutkimuksen mukaan probioottien eli terveyttä edistävien bakteerien lisääminen ravintoon paransi Alzheimer-potilaiden kognitiivista suoriutumista verrattuna verrokkeihin. Koehenkilöt nauttivat päivittäin maitoa, johon oli lisätty Lactobacillus acidophilusta, Lactobacillus caseita, Bifidobacterium bifidumia sekä Lactobacillus fermentumia.[81]

Lääkehoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alzheimerin tauti on ensimmäinen dementiasairaus, johon on kehitetty oireita lievittävää lääkehoitoa. Ensimmäiset Alzheimer-lääkkeet tulivat markkinoille vuonna 1981[75]. Nykyisin käytettävät Alzheimer-lääkkeet lievittävät Alzheimerin oireita väliaikaisesti, mutta eivät hidasta eivätkä pysäytä sairauteen liittyvää aivojen ennenaikaista rappeutumista[82].

Alzheimeriin taudin hoitoon yritetään kehittää jatkuvasti nykyistä tehokkaampia lääkkeitä, mutta vuoden 1998 jälkeen vähintään 120 kehitteillä olleen Alzheimer-lääkkeen tuotekehitys on epäonnistunut niin pahasti, ettei markkinoille ole tuotu viiteentoista vuoteen yhtään uutta Alzheimer-lääkettä[83][13]. Lääkehoidon heikon tehon arvellaan johtuvan siitä, että aivojen rappeutuminen on edennyt jo liian pitkälle siinä vaiheessa, kun oireiden määrä riittää diagnoosin tekoon.[7]

Aiemmin uskottiin 1980-luvulla keksittyyn amyloidihypoteesiin, jonka mukaan Alzheimer alkaisi beeta-amyloidin kertymisestä aivoihin.[84] Perusongelmana on siksi ollut, että lääketutkimuksessa on keskitytty kehittämään lääkkeitä, joiden tarkoituksena on ollut estää amyloidiplakin muodostumista,[85][86] vaikka amyloidiplakki onkin itse asiassa tärkeä osa sairauden etenemistä hidastavaa immuunipuolustusta.

2010-luvun alussa tutkittiin kantasoluja aktivoivanglykogeenisyntaasikinaasi-3-estäjä tideglusibin käyttöä Alzheimerin taudin hoitoon[87][88] ja vuosikymmenen lopulla kehiteltiin lääkehoitoa, joka perustuu beeta-amyloidien liukoisen muodon poistamiseen aivoista[13]. Muistisairauksiin kehitetyt lääkkeet saattavat aiheuttaa huonovointisuutta ja ulostusongelmia.[89]

Donanemab

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2023 julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että amyloidia poistava donanemab hidasti yli kolmanneksella Alzheimerin taudin varhais­vaiheessa olevien potilaiden kognitiivista heikkenemistä. Tämä merkitsi sitä, että he taantuivat 60 prosenttia hitaammin kuin muut potilaat.[90]

Donanemab pysäytti taudin etenemisen joillain potilailla vuodeksi tai jopa pidemmäksi ajaksi. Parhaat tulokset saatiin alle 75-vuotiailla.[90]

Antikoliiniesteraasit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Antikoliiniesteraasit Alzheimerin taudin hoidossa

Alzheimerin taudissa eräs biokemiallisesti selvä muutos on aivojen kolinergisen toiminnan heikkeneminen; parasympatomimeetit puolestaan aiheuttavat kolinergistä stimulaatiota[91] aktivoiden aivokuoren hermosoluja.[82] Parasympatomimeettejä ovat donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini.

Muut lääkkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos antikoliiniesteraasi-estäjä ei sovi potilaalle, voidaan häntä hoitaa memantiinilla, joka estää liiallista glutamaatti-välittäjäainevaikutusta.[82] AKE-estäjän ja memantiinin yhdistelmähoitoa käytetään taudin edetessä tai kun ilmaantuu käytöshäiriöitä.[82] Edellä mainitut lääkkeet eivät paranna muistia, mutta tekevät potilaista aktiivisempia, aloitekykyisempiä ja rauhallisempia[82], mikä helpottaa erityisesti omaishoitajien taakkaa.

Koe-eläimillä on saatu lupaavia tuloksia muistisairaiden hiirten hoidossa kuukautiskipuihin yleisesti käytetyllä mefenaamihapolla, joka kohdistuu aivosoluja tuhoavaan NLRP3 inflammasome -kanavaan.[92]

Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa kannabiksen aktiivisen ainesosan tetrahydrokannabinolin eli THC:n havaittiin puhdistavan hermosoluista beeta-amyloidin muodostamaa amyloidiplakkia ja vähentävän sen aiheuttamaa tulehdusvastetta, joka on yhteydessä hermosolujen kuolemaan.[93] Aiemmassa tutkimuksessa on osoitettu, että THC estää kilpailevasti asetyylikolinesteraasientsyymiä sekä estää beeta-amyloidipeptidin aggregoitumista. Molemmat näistä tekijöistä ovat oleellisia Alzheimerin taudin kehittymisessä.[94]

Joka kolmas Alzheimerin tautia sairastavista käyttää Suomessa psykoosilääkkeitä, joita määrätään usein niin sanottuihin käytöshäiriöihin. Psykoosilääkkeitä käyttävien Alzheimer-potilaiden dementia etenee kuitenkin lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden.[95] Psykoosilääkkeiden käyttöön muistisairailla liittyy myös suurentunut kuoleman riski[96] sekä suurentunut riski saada dementialle altistavia sydänvaivoja.[97] Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi myös vanhusten kaatumisia.[98]

Alzheimerlääkitys on kallista. Kela-korvausta varten on hankittava B1 lääkärinlausunto. Alzheimer-potilaalle sen kirjoittaa neurologi, geriatri tai psykogeriatri. Jos korvaushakemus hyväksytään, potilas kustantaa lääkityksestään puolet ja Kela toisen puolen. Hyväksymispäätös ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Korvauspäätöksiä ei ole aina tehty laitoshoidossa oleville, mutta käytännössä on tapahtunut muutoksia. Korvaus koskee vain lievää tai keskivaikeaa Alzheimeria sairastavia potilaita.

Yhdysvalloissa kehitettiin 2010-luvun alussa lääke, joka esti plakkeja muodostavan betasekretaasientsyymin BACE1:n toimintaa, mutta lääke päinvastoin lisäsi Alzheimer-oireita.[47]

Ennaltaehkäisy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riittävän pitkä ja laadukas uni ehkäisee Alzheimeria, koska beeta-amyloidin poistuminen aivoista on unen aikana noin kaksi kertaa nopeampaa kuin valvetilassa.[99] Lapsena saatu rintaruokinta ehkäisee Alzheimerin tautia myöhemmällä iällä.[23]

Myös immuunijärjestelmän kehitystä stimuloivan mikrobialtistuksen on todettu ehkäisevän sairautta. Tällä viitataan sekä mullan, ulosteiden ja kotieläinten niin sanottuihin "hyviin" mikrobeihin että myös likaisen juomaveden sisältämiin taudinaiheuttajamikrobeihin, sillä mikrobialtistus johtaa muun muassa immuunipuolustukselle tärkeiden t-solujen kehittymiseen.[23][24] Ihmisen immuunijärjestelmä kehittyy etenkin lapsuudessa, mutta maahanmuuttajaväestön parissa tehdyistä tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että immuunipuolustusjärjestelmä tarvitsisi koulimista myös myöhemmissä elämänvaiheissa.[23]

Alzheimerin taudin ehkäisyssä on oleellista myös suojata pää vammoilta, aivojen käyttäminen kaikissa ikävaiheissa ja terveet elämäntavat, kuten monipuolinen ruoka ja liikunta. Antioksidantteja ja tulehduskipulääkkeitä pidetään mahdollisesti Alzheimerin taudilta suojaavina tekijöinä.[100] Myöhemmässä iässä aivojen käytön (esim. sudokut) on todistettu vähentävän riskiä sairastua.

E-vitamiinilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.[101][102] D-vitamiinin puute saattaa lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.[103] Suuret päivittäiset annokset B-vitamiineja voivat vähentää sairauden puhkeamisen riskiä, sillä B-vitamiinien tiedetään vaikuttavan homokysteiinin määrään veressä. Korkea homokysteiinipitoisuus liittyy Alzheimerin taudin riskiin.[104]

Alzheimerin taudin riskiä voi vähentää syömällä monipuolista kotiruokaa, joka sisältää lihaa tai kalaa ja runsaasti kasviksia[37]. Virallisten ravitsemussuositusten noudattamisella ei ole kuitenkaan Alzheimerin taudin riskiä vähentävää vaikutusta[105].

Columbia-yliopistossa vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan Alzheimer-riskiä voi pienentää myös vähän tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävällä ravinnolla.[106] Toisaalta Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 70-vuotialla ihmisillä on 42 prosenttia pienemmät mahdollisuudet sairastua muistisairauksiin, jos he noudattavat ruokavaliota, joka sisältää paljon rasvaa ja vain vähän sokeria.[107]

Riskiryhmiä voisi seuloa esiin ehkä hajuntunnistuskokeella, koska hajujen tunnistus on verrokkeja heikompaa niillä, joilla on huomattava geneettinen riski sairastua Alzheimerin tautiin.[72]

Tunnettuja Alzheimerin tautiin sairastuneita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: viitteet eivät ole ohjeistuksen mukaisia, merkittävin puute on viittauspäivämäärä
  1. ↑ Tutkimus kehittää Alzheimer-diagnostiikkaa (uutinen Gabriela Spulberin väitöstutkimuksesta) Yle. 2012/2014. Viitattu 28.12.2022.
  2. ↑ Timo Erkinjuntti: Alzheimerin taudin kulku Käypä Hoito. 2010 / 2016. Viitattu 28.12.2022.
  3. ↑ Kustannus Oy Duodecim: Lewyn kappale -tauti Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 23.9.2020.
  4. ↑ a b Ahmed S, Mahmood Z, Zahid S: Linking Insulin With Alzheimer's Disease: Emergence as Type III Diabetes Neurological sciences : official journal of the Italian Neurological Society and of the Italian Society of Clinical Neurophysiology. 2015-10. Viitattu 20.2.2020. (englanniksi)
  5. ↑ a b Jefferson W. Kinney, Shane M. Bemiller, Andrew S. Murtishaw, Amanda M. Leisgang, Arnold M. Salazar, Bruce T. Lamb: Inflammation as a central mechanism in Alzheimer's disease. Alzheimer's & Dementia : Translational Research & Clinical Interventions, 6.9.2018, nro 4, s. 575–590. PubMed:30406177 doi:10.1016/j.trci.2018.06.014 ISSN 2352-8737 Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ a b Warren B. Zigman, Darlynne A. Devenny, Sharon J. Krinsky-McHale, Edmund C. Jenkins, Tiina K. Urv, Jerzy Wegiel: Alzheimer’s Disease in Adults with Down Syndrome. International review of research in mental retardation, 1.1.2008, nro 36, s. 103–145. PubMed:19633729 doi:10.1016/S0074-7750(08)00004-9 ISSN 0074-7750 Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ a b c Alzheimer’s breakthrough: Sydney researchers have technology to scan for disease with simple eye test ROSE BRENNAN. The Daily Telegraph 3.1.2017. http://www.dailytelegraph.com.au/news/nsw/alzheimers-breakthrough-sydney-researchers-have-technology-to-scan-for-disease-with-simple-eye-test/news-story/89074540b0f44079d0755092c780b99d
  8. ↑ a b c Alzheimerin tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen. Sivu 5. MUISTILIITTO RY 2013. http://www.muistiliitto.fi/files/6814/7341/7659/Alzheimerin_tauti_2016_145x210_sivuittain.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Potential fabrication in research images threatens key theory of Alzheimer’s disease www.science.org. Viitattu 24.7.2022. (englanniksi)
  10. ↑ https://singularityhub.com/2021/11/30/decades-old-water-pill-opens-new-avenues-for-alzheimers-treatment/
  11. ↑ https://news.mit.edu/2021/study-offers-explanation-why-apoe4-gene-enhances-alzheimers-risk
  12. ↑ a b Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia. 20.09.2016. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/20/alzheimerin-tauti-nostaa-esiin-seka-herkkia-tunteita-etta-raivokohtauksia?ref=ohj-articles
  13. ↑ a b c Aivan uudenlainen Alzheimer-lääke tulossa markkinoille – suomalaisprofessori: ”Se tuo totta kai toivoa” Ilta-Sanomat. 24.10.2019. Viitattu 24.3.2020.
  14. ↑ a b Tunnista epätyypillinen alzheimer. Vuokko Sipponen. http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/tunnista_epatyypillinen_alzheimer
  15. ↑ Moderate Changes in the Circadian System of Alzheimer's Disease Patients Detected in Their Home Environment. https://www.researchgate.net/publication/289354990_Moderate_Changes_in_the_Circadian_System_of_Alzheimer%27s_Disease_Patients_Detected_in_Their_Home_Environment
  16. ↑ Vaihdevuodet voivat laukaista Alzheimerin taudin - elintavoilla on merkitystä www.iltalehti.fi. Viitattu 26.7.2024.
  17. ↑ a b Alzheimer's Statistics - United States & Worldwide Stats BrainTest. 22.9.2015. Viitattu 3.10.2020. (englanti)
  18. ↑ a b Tuula Pirttilä, Riitta Aejmelaeus, Kari Alhainen, Timo Erkinjuntti, Hannu Koponen, Marja Puurunen, Minna Raivio, Ari Rosenvall, Jaana Suhonen, Risto Vataja: Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito. (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettaman työryhmän hoitosuositus) Käypä hoito, 29.3.2006. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50044.pdf. (pdf) Viitattu 19.3.2010.
  19. ↑ Vaihdevuodet voivat laukaista Alzheimerin taudin - elintavoilla on merkitystä www.iltalehti.fi. Viitattu 26.7.2024.
  20. ↑ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT0000379A.html[vanhentunut linkki]
  21. ↑ https://www.alz.org/documents_custom/2016-facts-and-figures.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Arvioitua harvemmalla työikäisellä on muistisairaus, mutta työikäisten Alzheimerin tauti vaikuttaa yleistyvän | Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi. 25.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
  23. ↑ a b c d Better hygiene in wealthy nations may increase Alzheimer's risk, study suggests. 4.9.2013. https://www.sciencedaily.com/releases/2013/09/130904105347.htm
  24. ↑ a b M. Fox, L. A. Knapp, P. W. Andrews, C. L. Fincher. Hygiene and the world distribution of Alzheimer's Disease. Evolution, Medicine, and Public Health, 2013; DOI: 10.1093/emph/eot015
  25. ↑ a b c http://www.alzheimerinfo.fi/alzheimerin-tauti/alzheimerin-taudin-aiheuttajaa-ei-tunneta
  26. ↑ a b c Gary P Morris, Ian A Clark, Bryce Vissel: Inconsistencies and Controversies Surrounding the Amyloid Hypothesis of Alzheimer's Disease. Acta Neuropathologica Communications, 18.9.2014, nro 2. PubMed:25231068 doi:10.1186/s40478-014-0135-5 ISSN 2051-5960 Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Alzheimer-riskiä lisäävä geenimuunnos vaikuttaa vain naisiin, yle 13.6.2012
  28. ↑ Ryan Clare, Victoria G. King, Martin Wirenfeldt, Harry V. Vinters: Synapse Loss in Dementias. Journal of neuroscience research, 1.8.2010, nro 10, s. 2083–2090. PubMed:20533377 doi:10.1002/jnr.22392 ISSN 0360-4012 Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ a b c d e f Pirttilä, Tuula: Lievä kognitiivinen heikentyminen – ennusteeltaan heterogeeninen oireyhtymä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim-lehti, 2008, 124. vsk, nro 2, s. 159–166. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.5.2020.
  30. ↑ a b Uut­ta tie­toa Alz­hei­me­rin tau­din ete­ne­mis­me­ka­nis­meis­ta. 20.11.2018. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/uutta-tietoa-alzheimerin-taudin-etenemismekanismeista
  31. ↑ a b Bridget M. Kuehn: In Alzheimer Research, Glucose Metabolism Moves to Center Stage. JAMA, 28.1.2020, 323. vsk, nro 4, s. 297–299. doi:10.1001/jama.2019.20939 ISSN 0098-7484 Artikkelin verkkoversio.
  32. ↑ Lange et al. 2017: Ketogenic diets and Alzheimer’s disease. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2213453016301355
  33. ↑ Silmäsi paljastavat, sairastutko Alzheimerin tautiin tieku.fi. Viitattu 15.11.2020.
  34. ↑ Joachim Mutter: Is dental amalgam safe for humans? The opinion of the scientific committee of the European Commission. Journal of Occupational Medicine and Toxicology, 2011, nro 1, s. 2. doi:10.1186/1745-6673-6-2 ISSN 1745-6673 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  35. ↑ Mercury in dental amalgam: a risk analysis Maths Berlin MD, PhD. Professor emeritus of Environmental Health, University of Lund, Sweden. http://intoxmetauxtraces.free.fr/article%20maths%20berlin.pdf
  36. ↑ Ai­vo­jen sii­voa­mi­seen tar­vi­taan sy­vää unta ja hi­tai­ta ai­vo­aal­to­ja. Helsingin yliopisto 28.2.2019. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/aivojen-siivoamiseen-tarvitaan-syvaa-unta-ja-hitaita-aivoaaltoja
  37. ↑ a b Alzheimer – aivojen diabetes? yle.fi. Viitattu 20.2.2020.
  38. ↑ Melissa A. Schilling: Unraveling Alzheimer’s: Making Sense of the Relationship between Diabetes and Alzheimer’s Disease 1. Journal of Alzheimer's Disease, 1.1.2016, nro 4, s. 961–977. doi:10.3233/JAD-150980 ISSN 1387-2877 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  39. ↑ a b Researchers Identify Virus and Two Types of Bacteria as Major Causes of Alzheimer’s. Neuroscience News 9.3.2016. http://neurosciencenews.com/microbes-alzheimers-neurology-3826/
  40. ↑ Bakteereista tehtiin mullistava löytö Oulun yliopistossa – tutkimus kesti liki kymmenen vuotta. 14.3.2016. http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/bakteereista-tehtiin-mullistava-loyto-oulun-yliopistossa-tutkimus-kesti-liki-kymmenen-vuotta/722642/
  41. ↑ Antti Voutilainen: Roskaruoan haittavaikutukset kuriin, mutta että appelsiinimehulla? 1.04.2010. http://www.tohtori.fi/?page=4031888&id=7973599
  42. ↑ Alzheimerin taudin voi varmistaa verikokeella Yle.fi, Terveys ja hyvinvointi. 14.9.2010. Viitattu 14.9.2010.
  43. ↑ Microbes and Alzheimer’s Disease. Journal of Alzheimer’s Disease, vol. 51, no. 4, pp. 979-984. 12.3.2016.
  44. ↑ Can Estrogen Help Protect Women Against Dementia? August 6, 2018 https://www.healthline.com/health-news/can-estrogen-protect-women-against-dementia#1
  45. ↑ Sarah Knapton: Has Stanford University found a cure for Alzheimer's disease? 8.12.2016. http://www.telegraph.co.uk/news/science/science-news/11280504/Has-Stanford-University-found-a-cure-for-Alzheimers-disease.html
  46. ↑ a b c d Mari Heikkilä: Tutkijat: Herpes voi olla Alzheimerin taudin alku. Helsingin Sanomat 13.6.2016, B8. http://www.hs.fi/tiede/a1465446083416
  47. ↑ a b Alzheimerin tauti voi huonontaa muistia, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  48. ↑ Emily Underwood: Sleep: The Ultimate Brainwasher? 17.10.2013 http://www.sciencemag.org/news/2013/10/sleep-ultimate-brainwasher
  49. ↑ http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1196/annals.1293.004/abstract
  50. ↑ Kalaöljyllä järjettömän hyvä terveysvaikutus – Uusi tutkimus www.iltalehti.fi. Viitattu 20.8.2024.
  51. ↑ Testaaitse.fi – Altzheimerin taudin tutkiminen www.testaaitse.fi. Viitattu 24.3.2020.
  52. ↑ Suomalaisilla yleinen geeni on riskitekijä Alzheimeriin - ehkä myös vakavaan koronatautiin www.iltalehti.fi. Viitattu 11.9.2020.
  53. ↑ Testaaitse.fi - Altzheimerin taudin tutkiminen www.testaaitse.fi. Viitattu 11.9.2020.
  54. ↑ Francis P. T., Palmer, A. M., Snape M., Wilcock G. K.: The cholinergic hypothesis of Alzheimer's disease: a review of progress. (pmid 10071091, pmc 1736202) Journal of neurology, neurosurgery, and psychiatry, February 1999, 66. vsk, nro 2, s. 137–147. (englanniksi)
  55. ↑ https://www.sciencemag.org/news/2018/12/mysterious-childhood-brain-illness-africa-shows-surprising-similarity-alzheimers
  56. ↑ Maura Ryömä: Autismikirjon ihmisillä kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti. 29.4.2016. http://www.puoltaja.fi/blogi/autismikirjon-ihmisilla-suuri-riski-kuolla-ennenaikaisesti (Arkistoitu – Internet Archive)
  57. ↑ Tetsumori Yamashima, Tsuguhito Ota, Eishiro Mizukoshi, Hiroyuki Nakamura, Yasuhiko Yamamoto, Mitsuru Kikuchi: Intake of ω-6 Polyunsaturated Fatty Acid-Rich Vegetable Oils and Risk of Lifestyle Diseases. Advances in Nutrition, November 2020, 11. vsk, nro 6. doi:10.1093/advances/nmaa072 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  58. ↑ Associations of dairy, meat, and fish intakes with risk of incident dementia and with cognitive performance : the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study (KIHD). Ylilauri, Maija: 2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/346562/Ylilauri2022_Article_AssociationsOfDairyMeatAndFish.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  59. ↑ Raudanpuutteella yhteys jopa muistisairauksiin: riski kasvaa yli 30 prosenttia. 13.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/61aaf6a4-3e61-42ab-9601-af638e821e95
  60. ↑ Alzheimer's disease could be as much about lifestyle as aging. Wisconsins state journal Apr 20, 2014. http://host.madison.com/wsj/news/local/health_med_fit/alzheimer-s-disease-could-be-as-much-about-lifestyle-as/article_63dabd13-6fab-5bd7-8d58-1c5f1144069a.html
  61. ↑ YK-raportti ja tutkimus yhtä mieltä: Torjunta-aineiden vähentäminen jopa kasvattaisi peltojen satoa. Yle-uutiset 2.5.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9590902
  62. ↑ Insulin resistance increases risk for Alzheimer's disease, study finds. July 27, 2015. https://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150727130816.htm
  63. ↑ pauli.poutanen: Tutkimustulos: Herpes voi lymyillä aivoissasi. 4.11.2016. http://www.iltalehti.fi/terveys/2016110422564958_tr.shtml?_ga=1.236774786.2028717673.1472782905
  64. ↑ Carl A Gold, Andrew E Budson: Memory loss in Alzheimer's disease: implications for development of therapeutics. Expert review of neurotherapeutics, 2008-12, nro 12, s. 1879–1891. PubMed:19086882 doi:10.1586/14737175.8.12.1879 ISSN 1473-7175 Artikkelin verkkoversio.
  65. ↑ Muistisairaus 56-vuotiaana – Sirpa kertoo minkälaisia olivat ensimmäiset oireet ja minkälaista sairauden kanssa on elää www.iltalehti.fi. Viitattu 11.9.2020.
  66. ↑ a b c Alzheimerin tauti. Teve.fi-sivusto. https://www.terve.fi/artikkelit/alzheimerin-tauti
  67. ↑ KRISTIINA HONGISTO: QUALITY OF LIFE AND NEUROPSYCHIATRIC SYMPTOMS IN PATIENTS WITH ALZHEIMER ́S DISEASE – THE ALSOVA FOLLOW-UP STUDY. Väitöskirja. Sivu 20. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2406-3/urn_isbn_978-952-61-2406-3.pdf
  68. ↑ Muisti ei heikkene ilman syytä. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/muisti-ei-heikkene-ilman-syyta
  69. ↑ 2.2. MMSE -testi, Manuaaliset mittarit, Dementian ja depression haitta-asteen arvioiminen, Vanhustyössä käytettäviä mittareita, Hanna Hyttinen, Yliopettaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu
  70. ↑ Alzheimerin taudin diagnostiset kriteerit vuodelta 2007. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01590&suositusid=hoi50044
  71. ↑ Tämä yleinen muistisairaus lisää vakavan koronan riskiä – Nyt selvisi, miksi www.iltalehti.fi. Viitattu 15.12.2023.
  72. ↑ a b Hajuaistin muutokset Alzheimerin taudin varhaisena oireena. Matti Jokelainen ja Veijo Pulliainen. http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94072.pdf
  73. ↑ Uusi menetelmä tunnistaa Alzheimerin hetkessä 16.2.2010. Yle.fi. Viitattu 11.6.2010.[vanhentunut linkki]
  74. ↑ Alzheimerin ensioireet ovat muutakin kuin muistihäiriöitä (Arkistoitu – Internet Archive)
  75. ↑ a b 70-vuotias | Elintavoista huolehtimalla voitaisiin vaikuttaa kolmasosaan dementioista, sanoo muistisairaustutkimuksen uranuurtaja Hilkka Soininen Helsingin Sanomat. 26.8.2020. Viitattu 29.8.2020.
  76. ↑ Nobelisti keksi, miten solut puhdistavat ja korjaavat itseään. 3.10.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9206454
  77. ↑ Maria G. Grammatikopoulou, Dimitrios G. Goulis, Konstantinos Gkiouras, Xenophon Theodoridis, Kalliopi K. Gkouskou, Athanasios Evangeliou: To Keto or Not to Keto? A Systematic Review of Randomized Controlled Trials Assessing the Effects of Ketogenic Therapy on Alzheimer Disease. Advances in Nutrition, marraskuu 2020, 11. vsk, nro 6. doi:10.1093/advances/nmaa073 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  78. ↑ Fitness protects brain in Alzheimer's patients uk.reuters.com. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 29.6.2016. (englanti)
  79. ↑ Dementia And Physical Activity (DAPA) trial of moderate to high intensity exercise training for people with dementia: randomised controlled trial BMJ 2018; 361 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.k1675 (Published 16 May 2018)
  80. ↑ Säännöllinen liikunta on hyvä jarru muistisairaudelle Yle Uutiset. Viitattu 30.9.2020.
  81. ↑ Probiotic drink improves memory in people with Alzheimer’s disease. 11.11.2016. http://www.alzheimersresearchuk.org/probiotic-drink-improves-memory-people-alzheimers-disease/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  82. ↑ a b c d e Alzheimerin taudin nykyhoito ja lääkekehityksen haasteet Merja Hallikainen. Sic! Lääketietoa Fimeasta 1/2014. http://sic.fimea.fi/1_2014/alzheimerin_taudin_nykyhoito_ja_laakekehityksen_haasteet (Arkistoitu – Internet Archive)
  83. ↑ Tiina Länkinen: Isot odotukset kaatuivat: Lupaava Alzheimer-lääke ei tehoakaan. Yle uutiset -sivusto 23.11.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9311323
  84. ↑ Amyloidin kuvantaminen Alzheimerin taudissa Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2008;124(17):1969–78. [1]
  85. ↑ ncbi.nlm.nih.gov
  86. ↑ Ncbi.nlm.nih.gov Takashima A. Journal of Alzheimers Disease GSK-3: 2006;9(3 Suppl):309–317. "is essential in the pathogenesis of Alzheimer's disease."
  87. ↑ Alzheimer-lääke voi innostaa purukalustoa kasvattamaan uutta hammasluuta. 10.1.2017. http://www.iltalehti.fi/terveys/201701102200051532_tr.shtml
  88. ↑ Treatment of Alzheimer's Disease with the GSK-3 Inhibitor Tideglusib: A Pilot Study. http://content.iospress.com/articles/journal-of-alzheimers-disease/jad120805
  89. ↑ Hoivakoti lopetti turhat lääkkeet – tulos: Vanhukset nousivat sängyistään, lähtivät liikkeelle ja alkoivat syödä itse. Yle Uutiset 1.12.2016. http://yle.fi/uutiset/3-9323117
  90. ↑ a b Nord, Minna: Tutkimus: Uusi Alzheimer-lääke hidastaa sairautta merkittävästi iltalehti.fi. Viitattu 20.7.2023.
  91. ↑ Koulu, Markku & Tuomisto, Jouko: Farmakologia ja toksikologia. Medicina Oy. Alzheimerin taudin lääkkeet. (Arkistoitu – Internet Archive)
  92. ↑ Anti-inflammatory drug shows promise for Alzheimer's disease treatment Mefenamic acid reversed memory problems in mice, suggesting the NSAID could do the same for humans, say researchers. Stephen Feller Aug. 11, 2016. http://www.upi.com/Health_News/2016/08/11/Anti-inflammatory-drug-shows-promise-for-Alzheimers-disease-treatment/9711470920741/
  93. ↑ Marihuana toimii Alzheimeria vastaan, väittää tutkimus Suomen kuvalehti 23.8.2016.
  94. ↑ Eubanks LM, Rogers CJ, Beuscher AE 4th, Koob GF et al. (2006) "A molecular link between the active component of marijuana and Alzheimer's disease pathology." Mol Pharm. 2006 3(6):773–7. PMID 17140265
  95. ↑ Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä – Uutisia sydämestä – Sydän – Terveysklinikat – Tohtori.fi www.tohtori.fi. Viitattu 5.4.2016.
  96. ↑ Psykoosilääkkeet yhteydessä keuhkokuumeriskiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Itä-Suomen yliopisto. http://www.uef.fi/-/psykoosilaakkeet-yhteydessa-keuhkokuumeriskiin-alzheimerin-tautia-sairastavilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  97. ↑ Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa. Terve.fi. http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa%7Cnimeke=[vanhentunut linkki]
  98. ↑ Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan. Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin
  99. ↑ Wigren, Henna-Kaisa – Stenberg, Tarja: Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2015, 131. vsk. nro 2, s. 151–1566.
    Nestettä korvien välissä Lääkärilehti.fi. Viitattu 28.11.2018.
  100. ↑ Duodecim (Arkistoitu – Internet Archive)
  101. ↑ Alzheimerin taudin lääkehoidosta
  102. ↑ Tabet N, Birks J, Grimley Evans J. Vitamin E for Alzheimer's disease. Cochrane Review. CD002854. In: The Cochrane Library, Issue 4, 2004.
  103. ↑ Rutz HP: Alzheimer's disease and angiogenesis. Lancet 2003
  104. ↑ Tutkimus: B-vitamiini saattaa lykätä Alzheimerin tautia Yle.fi. 9.9.2010. Viitattu 9.9.2010.
  105. ↑ Glans et al: Association Between Dietary Habits in Midlife With Dementia Incidence Over a 20-Year Period. https://n.neurology.org/content/neurology/early/2022/10/12/WNL.0000000000201336.full.pdf
  106. ↑ Yian Gu ym.: Food Combination and Alzheimer Disease Risk. Archives of Neurology, 2010, 2010. vsk, nro 67(6). American Medical Association. doi:10.1001/archneurol.2010.84 Artikkelin verkkoversio. (html) Viitattu 6.6.2010. (englanniksi)
  107. ↑ Radikaali tutkimus: Ruokavalio tuhoaa aivomme. 28.11.2013. https://www.talouselama.fi/uutiset/radikaali-tutkimus-ruokavalio-tuhoaa-aivomme/c43b3361-2530-3008-aa3d-c023748265f4
  108. ↑ Ronald Reaganin poika: Alzheimerin taudista merkkejä jo presidenttikaudella Yle. 2011. Viitattu 28.12.2022.
  109. ↑ Rachael Bletchly: Old Iron Lady: Thatcher cuts a frail figure on park bench mirror. 20.3.2012. Viitattu 27.12.2019.
  110. ↑ a b c Danielle and Andy Mayoras: What You Can Learn From Gene Wilder's Struggle With The 'Illness-Pirate' Forbes. Viitattu 27.12.2019. (englanniksi)
  111. ↑ Täällä Berliini - Alzheimer-potilas ei tiedä taudistaan (Hayworthin tapaus lisäsi taudin tunnettuutta) Helsingin Sanomat. 1992. Viitattu 28.12.2022.
  112. ↑ Sir Terry Pratchett and his rare Alzheimer's diagnosis Alzheimer Society. Viitattu 28.12.2022.
  113. ↑ Ahola, Suvi: Kaksi kirjailijaa ja Alzheimerin tauti Helsingin Sanomat. 2001. Viitattu 28.12.2022.
  114. ↑ Kiviranta, Varpu: Eeva: Mauno Koivisto sairastaa Alzheimerin tautia Yle Uutiset. 4.1.2017. Viitattu 12.5.2017.
  115. ↑ Nord, Minna: IS: Eeva Ahtisaari kommentoi Martti Ahtisaaren Alzheimeria: "Muutos tullut pikku hiljaa" iltalehti.fi. 1.11.2021. Viitattu 2.8.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alzheimerin tauti.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alzheimerin_tauti&oldid=22651448”