Alpo Ruuth
Alpo Armas Ruuth (17. maaliskuuta 1943 Helsinki – 24. toukokuuta 2002 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, jonka teosten aihepiirinä ovat usein Helsingin Kallion ja Sörnäisten työläiskaupunginosat ja niiden asukkaat.
Ennen kirjailijaksi ryhtymistään Alpo Ruuth toimi muun muassa myyjänä, autonapumiehenä ja suutarina. Hänen läpimurtoteoksensa Kämppä (1969) kuvaa 1950-luvun lopun Sörkän nuorisojengiä. Ruuthin kirjoissa käsitellään paljon yhteiskunnallisia aiheita, esimerkiksi Ruotsiin muuttoa (Kotimaa, 1974), armeijaa (Korpraali Julin, 1971) ja 1990-luvun alun lamaa (Kolme miestä Toyotassa, 1993).[1]
Läpimurtoromaanissaan Kämppä (1967) Ruuth käsitteli hänen omilla kotikulmillaan Sörnäisissä elävää poikasakkia. Teoksen päähenkilö Pera on monien Ruuthin romaanien tapaan vaatimattomista oloista lähtöisin oleva antisankari, jonka kehitystä ja epäonnistumisia romaanissa seurataan. Hänen vastapoolinaan on kieron pelin osaava Olli, joka hallitsee eteenpäin pyrkimisen taidon. Romaanissa kuvastuvat ryhmän sisäiset säännöt, jotka eroavat muun yhteiskunnan normeista. [2]
Alpo Ruuth käsikirjoitti Veli-Matti Saikkosen ohjaaman televisioelokuvan Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet (1977), jonka pääosaa näyttelee Vesa-Matti Loiri.
Toukokuussa 2018 Alpo Ruuth sai nimeään kantavan polun Helsingin Sörnäisiin.[3]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naimisiin. Helsinki: Tammi, 1967.
- Kämppä. Helsinki: Tammi, 1969.
- Korpraali Julin. Helsinki: Tammi, 1971.
- Kotimaa. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-3014-8
- Naisten vuonna. Helsinki: Tammi, 1975. ISBN 951-30-3515-8
- Nousukausi. Helsinki: Tammi, 1977. ISBN 951-30-4150-6
- Viimeinen syksy. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4876-4
- Katselmus. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5531-0
- Tavallisen suomalainen mies. Helsinki: Tammi, 1982. ISBN 951-30-5668-6
- 158 vuorokautta. Kertomus matkasta Bernt Hartwallin päiväkirjan mukaan. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5964-2
- Maailmanloppu ja muita ongelmia. Kolumneja Kansan uutisissa 1979–1984. Helsinki: Tammi, 1985. ISBN 951-30-6306-2
- Prinsessa ja sikopaimen. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6838-2
- Pitkänmatkanjuoksija. Helsinki: Tammi, 1989. ISBN 951-30-9221-6
- Leskimies. Helsinki: Tammi, 1991. ISBN 951-30-9836-2
- Riidanalainen tapaus ja muita novelleja. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-30-9589-4
- Kolme miestä Toyotassa. Helsinki: Tammi, 1993. ISBN 951-31-0260-2
- Pieni, suuri stadi. (Valokuvat: Martti Lintunen) Helsinki: Kansan sivistystyön liitto, 1994. ISBN 951-9455-36-1
- Kyytimies. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0639-X
- Yövahti. Helsinki: Tammi, 1998. ISBN 951-31-1261-6
- Kallion kundi ei kuole. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2196-8
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtion kirjallisuuspalkinto 1970, 1975, 1980, 1982
- Vantaan kulttuuripalkinto 1984[4]
- Pro Finlandia -palkinto 1984[5]
- Stadin Kundi 2001
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alpo Ruuth 50-luvun Sörkan poikavuosistaan: ”Me mitää slangii puhuttu!” Slangi.net. 2001. Arkistoitu 2.5.2015. Viitattu 18.10.2011.
- ↑ ”Ruuth, Alpo”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 5923. Otava, 1976. ISBN 951-1-05637-9
- ↑ Kallion Kulttuuriverkosto: Kallio Kukkii toi yhden kadun lisää Kallioon: Alpo Ruuth sai nimikko polun Helsingin Uutiset. Arkistoitu 10.11.2019. Viitattu 10.11.2019.
- ↑ Vantaan kulttuuripalkinto Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 2.7.2016.
- ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat 1945-2018 www.ritarikunnat.fi. Viitattu 10.11.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alpo Ruuthin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Alpo Ruuthin haastattelu : Alpo Ruuth 50-luvun Sörkan poikavuosistaan: ”Me mitää slangii puhuttu!”, Slangi.Net 1.2.2002 (Arkistoitu – Internet Archive)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
